Keskustelu:Lapin sota
Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
17.- 24.4.2009 | Ehdolla hyväksi artikkeliksi | Hyväksyttiin | (ikilinkki) | |
Tornio
[muokkaa wikitekstiä]Onko välttämättä tarkoituksenmukaista säilyttää ko. lisäyksiä (9.5.) ollenkaan, sikäli kun ne etenkin asunsa takia mielestäni selkeästi heikentävät kokonaisuutta? Les 9. toukokuuta 2006 kello 20.01 (UTC)
- Tuon kappaleen TORNION LAAKSON TAISTELUT voisi mielestäni siirtää omaksi artikkelikseen esim. nimellä Tornionlaakson taistelut Lapin sodassa. Kieliasu pitää remontoida ja asiallistaa, mutta ihan kokonaan noin pitkää tekstinpätkää ei kannata hukata. On sekin lisäys Wikiin.217.30.179.130 9. toukokuuta 2006 kello 20.06 (UTC)
Kielenhuolto-ongelma
[muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliittolaisten ja brittien Moskovan välirauhan valvontakomissiossa painostivat neuvostoliittolaiset suomalaisia aktiiviseen sodankäyntiin myös ilmavoimien osalta. -Samulili 10. toukokuuta 2006 kello 10.11 (UTC)
Taipaleen taistelu?
[muokkaa wikitekstiä]Mikä onkaan Taipaleen taistelu Lapin sodassa 12.-14.lokakuuta 1944? Eikös Taipaleen taistelu viita kuuluisaan Taipaleen taisteluun Talvisodassa? Jos on todellakin kaksi eri Taipaleen taistelua, niin molemmille pitäisi luoda omat artikkelinsa. Sori, etten tunne sotahistoriaa niin hyvin. Mema1968 30. tammikuuta 2007 kello 01.06 (UTC)
- Kysymyksessä on kylä Rovaniemen lähistöllä: silloinen Taipale tai Taipaleenkylä, nykyisin Kivitaipale. Muutin muotoon Taipaleenkylä, joka on yhä yleisesti puhekielessä käytössä.--Riisipuuro 16. toukokuuta 2007 kello 02.43 (UTC)--
Neuvostoliitto
[muokkaa wikitekstiä]Neuvostoliitto oli Suomen kanssa Lapin sodassa samalla puolella: Neuvostoliitto pommitti Suursaaren taistelussa saksalaisia joukkoja, sen laivasto ja ilmavoimat toimivat syksyllä 1944 suomalaisista satamista ja saksalaiset sotavangit luovutettiin Neuvostoliittoon. Petsamon–Kirkkoniemen operaatio ja saksalaisten vetäytyminen Lapissa liittyivät kiinteästi toisiinsa. Jos katsotaan, että Saksa ja Suomi olivat jatkosodassa samalla puolella, on merkittävä Neuvostoliitto Suomen puolelle tässä sodassa. --M. Porcius Cato 27. toukokuuta 2007 kello 20.16 (UTC)
- Mielestäni NL:n pohjoinen hyökkäys voidaan käsitellä omassa artikkelissaan (ks. en:Petsamo-Kirkenes Operation). Eikä sitä operaatiota kyllä voi oikein luokitella Lapin sodan taisteluksi. Tokihan sota oli sidoksissa NL:n Moskovan välirauhassa sopimiin ehtoihin, mutta onhan silti se eri asia kuin jatkosodan suomalaisten ja saksalaisten yhteistyö (mm. samalla rintamalla taistelu). Ei silti tunnu oikealta, että NL on Lapin sodan taistelija. Riittänee, että Neuvostoliiton ilmavoimat merkitään Operaatio Tanne Ostin taistelijaksi? --Pudeo 27. toukokuuta 2007 kello 21.01 (UTC)
Kaatuneet
[muokkaa wikitekstiä]nämä alkuperäis mies tappiot ovat minun lähetiden mukaan liian pienet joten ne suuremmat numerot mitkä siellä on ne ovat oikeat. ~~Markuus~~
- Ja lähteet olivat mitkä? --Riisipuuro 12. tammikuuta 2008 kello 16.58 (UTC)-- :: Tai ne eivät ole lähteet vaan lähde: Lapinsota 1944.1945 217.140.254.122 ~~Markuus~~
- Kun viittaat kirjaan, laita viittaus käyttäen {{kirjaviite}}-mallinetta tai muodossa
- Tekijä, Etunimi. Kirjan nimi. Sivu. Kustantaja, Paikkakunta vuosiluku. ISBN-koodi.
- Olennaista on, että tieto on oikeasti tarkistettavissa. Tieto pitää antaa sivun tarkkuudella, jotta tarkistajan ei tarvitse selata kirjaa sivukaupalla. Jos kirjaa toisaalta ei ole julkaistu, se ei ole kelvollinen lähde. --M. Porcius Cato 12. tammikuuta 2008 kello 18.32 (UTC)
- Kun viittaat kirjaan, laita viittaus käyttäen {{kirjaviite}}-mallinetta tai muodossa
Suursaaren valtausyritys?
[muokkaa wikitekstiä]Mikä onkaan Suursaaren osuus Lapin sodassa? Eihän se tähän artikkeliin kuulu. Lapin sodan taisteluthan alkoivat vasta 28. syyskuuta, liki kaksi viikkoa Suursaaren kahakan jälkeen. Eikä Suursaari ihan Lapissakaan ole. Lisäksi Operaatio Tanne Ostista päätettiin jo 3. syyskuuta, ennen aseiden vaikenemista Suomen rintamilla. Eikä RTR 12 kuulunut Siilasvuon joukkoihin. Heikki47 8. tammikuuta 2008 kello 20.14 (UTC)
- Kyllä Suursaaren taistelu 15.9.1944 on juuri Lapin sodan alkuhetki, sillä jatkosodan aselepoehtoihin 4.9.1944 kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta 15. syyskuuta 1944 mennessä. Lisäksi juuri Suursaaressa suomalaiset ja saksalaiset joukot varsinaisesti taistelivat ensimmäisen kerran ja valtioneuvoston pöytäkirjaan merkittiin maaliskuussa 1945, että Suomen ja Saksan välillä vallitsee syyskuun 15. päivästä 1944 sotatila.
- Sen lisäksi että Lapin sota alkoikin Suursaaressa, on myös mielenkiintoista, että kansainvälisoikeudellisesti Suursaari oli talvisodan päättäneen rauhansopimuksen myötä eli 13.3.1940 lähtien Neuvostoliiton aluetta, joka sitten jatkosodassa 1941-1944 ja vielä Suursaaren taistelun aikanakin oli suomalaisten valtaama.
- --85.77.222.71 28. huhtikuuta 2010 kello 12.47 (EEST)
Jos
[muokkaa wikitekstiä]joku wikin jäsen löytää taistelu kuvaa lapinsota aiheesta netistä niin voisi lisätä sen tänne silä täällä on pelkkää tuhottujen kaupunkien kuvia.--Pyttipannu 8. maaliskuuta 2008 kello 16.04 (UTC)
Ensimmäinen yhteenotto
[muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen sotatoimi tapahtui Haukiputaalla kun perääntyvät saksalaiset räjäyttivät Kiiminkijoen ylittävän sillan haukiputaan Asemakylällä D100a 3. toukokuuta 2009 kello 22.47 (EEST)
- Jaa, minäs päivänä tuo oli? Saksalaiset miinoittivat Kotkan vesiä 14.9., räjäyttivät aikamiinoitetun Porin lentokentän 15.9. ja polttivat Hyrynsalmen 20.9. Ensimmäinen aseellinen välikohtaus tapahtui kuitenkin Oulun keskustassa kun suomalaiset ampuivat saksalaisen kahden hengen moottoripyöräpartion 16.9. Ensimmäiseksi sotatoimeksi lasketaan yleensä Pudasjärven tienoon taistelu 28.9. Terv. --Riisipuuro 3. toukokuuta 2009 kello 23.39 (EEST)--
- Kyllä on näin, kuitenkin tuolta ylempää: juuri Suursaaressa (15.9.1944) suomalaiset ja saksalaiset joukot varsinaisesti taistelivat ensimmäisen kerran. --85.77.222.71 28. huhtikuuta 2010 kello 12.47 (EEST)
Voittaja
[muokkaa wikitekstiä]Mikä maa voitti Lapin sodan? 83.245.219.232 15. heinäkuuta 2011 kello 13.50 (EEST)
- Lapin sota taitaa olla ytimekkäimmin ilmaistu tyyliin sodalla ei ole voittajia. Tai sitten niitä on ainakin kaksi: sekä Suomi että Saksa saavuttivat tavoitteensa; Suomi sai saksalaiset maasta ja rauhansopimuksen ehdot täytettyä, Saksa sai neljännesmiljoonan miehen hyväkuntoisen armeijan siirrettyä hyvässä järjestyksessä puolustusasemiin Norjaan. Terv. --Riisipuuro 15. heinäkuuta 2011 kello 14.10 (EEST)--
lasten ristiretki
[muokkaa wikitekstiä]Lasten ristiretki linkittää 1200-luvun ristiretkestä kertovaan saman nimiseen artikkeliin 80.220.156.193 22. tammikuuta 2012 kello 18.12 (EET)
Suomalaisnaiset
[muokkaa wikitekstiä]Osaisiko joku paremmin historiaa tunteva ottaa kantaa tähän saksankielisen Wikipedian puolella olevaan väitteeseen (artikkeli "Lapplandkrieg"):
"Nach dem Abzug der deutschen Soldaten wurden von den finnischen Behörden jene finnischen Frauen, die mit deutschen Soldaten verkehrt hatten, mit ihren Kindern in Internierungslager eingewiesen"
Eli suunnilleen "saksalaisten sotilaiden vetäydyttyä siirrettiin suomalaisten viraomaisten toimesta ne suomalaisnaiset, joilla oli ollut suhteita saksalaisten sotilaiden kanssa, lapsineen internointileireille".
Olen yrittänyt etsiä vahvistussa tuolle. Ilmeisesti Suomessa asuneet Saksan kansalaiset todella internoitiin perheineen sodan alussa, ja tämä koski myös perheitä joissa vaimo oli suomalainen. Mutta internoitiinko todella myös yksittäsiä suomalaisnaisia, ja miksi näin olisi tehty? Lisäsin saksankieliselle keskustelusivulle pyynnön lisätä viite väitteen tueksi, mutta siihen ei ole toistaiseksi reagoitu. Itse en tunne historiaa riittävästi uskaltaakseni mennä tuota omin päin poistamaankaan. -Kosmoelina (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 12.22 (EEST)
- Tämä on kyllä tuubaa. Saksalaisia joukkoja Norjaan tai Saksaan seuranneita ja myöhemmin maahan palanneita naisia kyllä pidettiin kuulusteltavina jonkin aikaa, mutta että niitä jotka eivät lähteneet - en ole kuullut mitään tällaisesta. Jos näin on tapahtunut asia kyllä löytyy Junilan väikkäristä, tarkistakoon kuka vaan voi: (Junila, Marianne: Kotirintaman aseveljeyttä: Suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941–1944. Väitöskirja: Oulun yliopisto. Bibliotheca historica 61. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-216-6). Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 25. elokuuta 2013 kello 14.05 (EEST)--
Törnin loikka
[muokkaa wikitekstiä]Vahingossa palautin kun piti kumota, joten tässä selitys: miehet koulutettiin Saksan palvelukseen ilman reunaehtoja. Mitkö olivat Törnin omat motiivit on mahdotonta sanoa, mutta koulutusorganisaation kanta on selvä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 12.00 (EET)--