Keskustelu:Lämpö (fysiikka)

Wikiprojekti Tiede (Laatu: ?? ; Merkitys: huippu)

	Tämä artikkeli kuuluu Wikipedian tiedeprojektin aihepiiriin. Wikiprojekti pyrkii kehittämään ja ylläpitämään suosittuja tiede-aiheisia artikkeleita.
??	Tälle sivulle ei tehty laatuarviota.
huippu	Tämä artikkeli on arvioitu wikiprojektin aihepiirissä äärimmäisen tärkeäksi artikkeliksi.

(Ensimmäinen keskustelu)

Fysiikkaan on pyritty vakiinnuttamaan terminologia, jonka mukaan "lämmöllä" tarkoitetaan ainoastaan kuumemmasta kappaleesta viileämpään siirtyvää energiaa tai tätä energian siirtymistä. Sen mukaisesti Jajupa muokkasi tätä artikkelia melkoisesti ja poisti tästä yhtä ja toista sellaista, mikä tämän määritelmän mukaan ei liity asiaan.

Tieteessä tietysti tarvitaan täsmällisesti määriteltyjä termejä ja käsitteitä. Mutta kieli on vanhempi kuin tiede, eivätkä sanat tavanomaisessa kielenkäytössä aina tarkoita täsmälleen samaa kuin tieteellisinä termeinä. Niinpä edellä sanottu ei aivan vastaa sitä, miten sanaa lämpö tavallisessa kielenkäytössä ja jopa oppikirjoissa (ainakin lämpöoppia käsittelevän luvun alussa) ja hakuteoksissa useimmiten käytetään; sanaa käytettäneen laajemmassakin, tai sanoisinko epätäsmällisemmässä merkityksessä, ellei useammassakin toisistaan erotettavissa olevassa, mutta toisiinsa läheisesti liittyvässä merkityksessä.

Ajatellaan vaikkapa seuraavia, eri hakuteoksista löytämiäni määritelmiä.

"Energian muoto, kappaleen molekyylien värähtely, jonka erisuuri voimakkuus aiheuttaa ihohermostossa lämpimän tai kylmän tunteen." (Pieni tietosanakirja, löytyy verkostakin: http://runeberg.org/pieni/2/0690.html)

"Kappaleen pieninten osaste, molekyylien ja atomien, värähtelyssä ja liikkeessä piilevä energia(muoto), joka aiheuttaa lämpimän tai kylmän tunteen; tavallisessa puheessa vars. (miellyttävän) lämpimän aistimuksen aiheuttavasta lämmöstä." (Nykysuomen sanakirja)

"Ilmiö, joka aiheuttaa mm. kylmä-kuuma-aistimukset, eli fysikaalisesti: aineen sisäinen järjestymätön molekyylien tai atomien liike." (Otavan iso Fokus, tietosanakirja 1970-luvulta)

Nämä määritelmät viittaavat siihen, että "lämmöksi" ei sanota vain sitä, mikä Jajupan sadevertauksessa vastaa sadetta, vaan myös sitä, mikä samassa vertauksessa vastaa vettä silloinkin, kun se on vielä pilvissä tai on jo maassa. Tällöin se, mitä virallisen fysikaalisen määritelmän mukaan sanotaan "lämmöksi", on vain lämmön siirtymistä, joksi sitä lukion fysiikan oppikirjoissakin nimitettiin ainakin vielä 1970-luvulla.

Edellä olevat määritelmät voitaneen katsoa jonkinlaisiksi lämpöliikkeen tai sisäenergian, ehkä lämpötilankin intuitiivisiksi määritelmiksi (kaksi viimeksimainittua tietysti poikkeavat toisistaan siinä, että lämpötila on ns. ektensiivi-, sisäenergia taas intensiivisuure; toisin sanoen lämpötila kuvaa tietyssä mielessä energian "tiheyttä", sisäenergia sen kokonaismäärää tietyssä kappaleessa.)

Olisikohan asian selventämiseksi tämänkin artikkelin alussa olevaa määritelmää muutettava joksikin edellä olevien tapaiseksi. Vaikkapa tähän tapaan; edellähän on jo kolme lähdettäkin:

"Lämpö merkitsee yleiskielessä ilmiötä taikka kappaleen tai aineen ominaisuutta, joka eri suurina määrinä saa aikaan lämpimän tai kylmän tunteen. Tämän saa aikaan aineen atomien ja molekyylien epäsäännöllinen liike, kiinteissä aineissa värähtelyliike. Mitä voimakkaampaa tämä lämpöliike ja siihen liittyvä atomien tai molekyylien energia on, sitä korkeampi on kappaleen tai aineen lämpötila. Suppeammassa merkityksessä fysiikan teminä terminä lämmöllä tarkoitetaan kuitenkin vain energian siirtymistä korkeammassa lämpötilassa olevasta kappaleesta alemmassa lämpötilassa olevaan. Siirtyvän energian määrää kuvaava suure on lämpömäärä."

Mitä taas tulee aiheen rajaukseen, niin siihen ainakin minun mielestäni liittyy myös kappaleiden lämpeneminen ("lämmön syntyminen") palamisen tai muun kemiallisen reaktion, kitkan tai sähkövirran vaikutuksesta sekä muutkin lämpöopin peruskäsitteet, mukaan luettuna absoluuttinen nollapiste. Vähintäänkin tällaiset käsitteet olisi mainittava Katso myös -osiossa. -KLS (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 10.06 (EET)

Ilman muuta pitää esitellä kaikki termin yleiset merkitykset. Ei tälläkään sanalla ole yhteä ainoaa "oikeaa merkitystä", joka kattaisi kaikki käyttöyhteydet ja eri aikakaudet. Mutta pitää kertoa tarkasti, mitä merkitystä käytetään missäkin yhteydessä. Näin lukija saa tarkemman käsityksen monimerkityksisestä käsitteestä. Samalla saadaan ne yhden käsityksen kirjoittajat huomaamaan sanan monet merkitykset ja vältetään kummallisia muokkaussotia. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 17.12 (EET)

Teemalla just pyörivä BBC:n doku "Mitat ja mittaaminen" osa 3/3 kertoilee myös lämmöstä. Tukee kovastikin KLS:n tekemää muutosta artikkeliin. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 19.18 (EET)

Mielestäni lämpöenergialla ei ole muuta kuin yksi merkitys ja se on sen merkitys fysikaalisessa todellisuudessa eli se fysiikan määritelmä. Mukaan voidaan ottaa kuitenkin imhisen näkökulma ja kertoa, että ihminen aistii lämmön lämpimänä. Tällöin kyse on likipitäen lämpötilasta, esim. ruoan tai järven veen. --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 19.28 (EET)

Poistin jälleen muutaman viitteen sillä kyseiset viitteet ovat verkkosivujen ylläpitäjän mukaan poistuneet käytöstä mm. OPH:n etälukion ja Otavan lukion sivustot. Lisäksi useammissa teksteissä joihin on viitattu on kysymyksessä ollut jonkin muun alan asiantuntija kuin fyysikko tai kemisti (OPH:n teksti oli tietoliikenne insinööri ja Otavan lukion materiaali oli matemaatikan opettajan).  –Kommentin jätti Jajupa (keskustelu – muokkaukset)

Statistisen fysiikan kohdalla puhutaan lämmöstä ja siitä, että tämä on molekyylien liikettä. Kuitenkin, jos tarkemmin analysoi statistisen fysiikan tekstejä, on merkityksenä lämmölle se, että molekyylien ja atomien värähtelyliike saa aikaan sen makroskooppisen tilan, joka voidaan havaita lämpönä. Lämpö sanaa molekyylien liikkeelle käyttivät Hooke ja Bernoulli, jolloin energia käsitettä ei vielä ollut kehitetty. Nykyinen kielitoimiston sanakirjan määritelmä lämmölle on myös hyväksyttävissä, lämpöliikkeeseen liittyvä energian laji. Myös "lämpimän aistimuksen aiheuttava tila" on hyväksyttävissä sen takia, koska tämä tila on juurikin energian siirtymistä lämpötilaerosta johtuen. Englanninkieliset termit Heat, Hotness ja Thermal energy, tavallisesti muuttavat merkitystään suomeksi käännettynä, tämä käännös on tavallisesti Lämpö. Käsite Lämpö (Heat) on määritelty IUPAC:n toimesta varsin selkeästi ja tämä kanta edustaa yli 80 % tutkijoista (Jean Rouquerol, esitys ESTAC 11 symposiumissa Espoossa 17.8.2014). Jean Rouquerol on yksi merkittävimmistä kalorimetrian tutkijoista ja tutkimusmenetelmien kehittäjistä. Fysiikan vertaisarvioiduissa lukion oppikirjoissa: Lukion fysiikka, Physica, Fysiikka, esiintyy vain energian siirtymiseen liittyvä määritelmä. Lämpöoppi yleisesti on erittäin hankala kokonaisuus, sillä siinä on erittäin paljon abstrakteja käsitteitä, joilla on kuitenkin selkeästi havaittavissa oleva makroskooppinen ominaisuus. Lisäksi nämä makroskooppiset ominaisuudet johtuvat aineen mikroskooppisista ominaisuuksista. Siksi tulee rajata erittäin tarkasti mitä mikäkin termi/käsite tarkoittaa ja käyttää kyseistä termiä yksiselitteisesti. Siksi lähdin tähän työhön selkeyttämään wikipedian lämpö -artikkelia. Yksi hyvä tapa tarkistaa sopiiko Lämpö -sana lauseeseen, on korvata sana lämpö sanoilla siirtyvä energia. Jos lause toimii molemmilla tavoilla, on kysymyksessä mielekäs lause. En tee tätä kiusatakseni teitä arvon kirjoittajat, vaan lähinnä siksi, että haluan tulevaisuudessakin luottaa wikipediaan edes jossain määrin. --[Käyttäjä: jajupa| jajupa]] 10.2.2015 kello 15:04 (EET)

Liityn tänän keskusteluun, vaikka olenkin matematiikan opettaja lukiossa. Kannatan sitä, ettei wikipediassa esitetä harahauttavaa selostusta asian todellisesta luonteesta. Saan työssäni aina taistella "vierestä ymmärtäjien" virheellisisä johtopäätöksiä vastaan. Ei se turhauta, mutta tiedän heillä olevan edellä selostettuja käsityksiä lämmöstä. Kyllä niitä voisi selventää, vaikka artikkelista tulisi pitkä. Itse kannatan tieteen popularisoinnissa (fysiikka, matematiikka) liukuvaa lähestymistapaa. Selitä ensin helposti ja lyhyesti, tarkenna seuraavassa lisää, esittele puhekielen ilmaisut, kansanuskon yleisemmät ideat ja tieteen tiukemmat määritelmät toisistaan. Mielestäni tällä periaatteella tästäkin aiheesta selvitään, mutta tekstin viilailussa kuluu runsaasti aikaa. Siinä oppii kunnioittamaan hyvin muotoillun oppikirjatekstin tekijöitä. Oma mielipiteeni on, että johdannossa tulisi esitellä tai pikemmin korostaa kansanmääritelmän ja tieteen määritelmän eroja. Sitten niitä käsitellään jatkossa tyhjentävästi. --J Hokkanen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 16.02 (EET)

Nyt ollaan lipeämässä kontekstissa sivuun. Ei tunnuta tajuavan, että Wikipedia on yleistietosanakirja eikä nykytieteen hakuteos eikä oppikirja. Siksi ei voida ohittaa termillä olevia eri merkityksiä, vaikka ne olisivatkin nykytieteen kannalta poikkeavia. Pitää ymmärtää se, että standardisoinnissa pyritään rajautumaan yhteen tiukkaan merkitykseen, mutta Wikipedia ei ole fysiikan standardi - se on sitäkin, mutta ei ainoastaan. Laajoissa asiayhteyksissä ja eri vuosina merkitykset laajenevat ja voivat olla suorastaaan ristiriitaisiakin keskenään.

Erityisen tärkeää on, että Wikipedia ei kerro yhtä periaatteellisesti oikeaa joltakin yhdeltä kantilta loogista totuutta, vaan kertoo, erilaisista yleistä käsityksistä asioista. Wikipedian ei tule rajautua yhteen yhden standardin merkitykseen, vaan kuvata termien moninaiset merkitykset. Termien kohdalla on hyvin tärkeää kertoa eri merkitykset eri asiayhteyksissä ja eri aikoina. Tämä senkin takia, että Wikipedian termin selityksen avulla lukija voisi ymmärtää erilaisia eri vuosina kirjoitettyja tekstejä, jotka käyttävät termiä. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 16.45 (EET)

Eikös joka alalla vanhentuneet jutut ole vanhentuneita juttuja, ja se mitä pitää kertoa, on nykyinen käsitys asiasta. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 17.34 (EET)

Tarkoitatko konkreettisesti, että sellaista materiaalia, jota vielä esiintyy tänä päivänä käytössä olevassa oppimateriaalissa pitäisi siirtää kohtaan "Tieteenhistoria"? Vai mitä tarkoitat tämän artikkelin sisältöön sovellettuna? --Aulis Eskola (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 17.42 (EET)

Olen tämän aiheen suhteen maallikko, joten en sano tästä asiasta mitään. Tämän asian sisältökysymykset jätän luonnontieteiden opettajille. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 17.57 (EET)

On huomattava, että sanat eivät käänny useinkaan suoraan kielestä toiseen. Suomen termin "lämpö" lähteiksi eivät siis tiukan paikan tullen kelpaa tekstit, joissa käsitellään englannin termiä "heat". Nyt pitäisi löytää arvovaltaisia lähteitä nimenomaisesti suomen termille "lämpö" perustelemaan termin rajausta. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 16.54 (EET)

Kaikkein parasta rajausta on yleensä tehdä erillisiä artikkeleita, esim. Lämpötila, Lämpöenergia jne. --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 17.59 (EET)

Siinä mielessä olet oikeassa, että lämmöstä saa paremmin otteen, kun käsittelee siihen liittyviä tarkempia käsitteitä. Vähän vastaava ongelma kuin on sähkön kohdalla: erillisiä sähköisiä ja sähkömagneettisia ilmiöitä on helppokin kuvata, mutta vastaapa kysymykseen "mitä sähkö on?" selkeästi! Viittaamiasi artikkeleja olisi syytä viilata, mutta ei me tätä artikkelia poistaakaan voida. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 18.14 (EET)

Laitoin Lämmön nimen lähteeksi suomalaisen lukion oppikirjan. Siinä se määritellään ensimmäisen lauseen tapaan. Onko kirja tallella? --J Hokkanen (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 18.10 (EET)

Yliopistotasonkin kirjani ovat vanhempia. Ne ovat tietty englanniksi ja käsittelen asioita muutenkin paljon englanninkielisissä asiayhteyksissä. Mutta olisko jotakin kirjaa selittämään ihan suomeksi kohtaa "Lämmön analogia" - siis perustelemaan, että suomen termi "lämpö" rajataan noin. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 18.20 (EET)

En näe ongelmana sitä, että vanhoja käsityksiä otetaan esille samoin kuin kalorikki. Lisäksi, jos otetaan lähtökohdaksi mitä kielitoimiston sanakirja määrittelee lämmöksi, ei tässäkään ole ongelmaa. Pitää vain pystyä erottamaan se, mitä tuo sanakirjan sisältö on. Jos esimerkiksi otetaan lämmön määritelmä "lämpöliikkeeseen liittyvä energia laji". Mitä tämä tarkoittaa? Tämä sama määritelmä on myös englannin sanakirjan määritelmä. Väärin tulkittuna se johtaa määritelmään, että se on sama asia kuin lämpöliike. Kuitenkin määritelmässä selkeästi sanotaan lämpöliikkeeseen liittyvä enenrgian laji. Samalla lailla voidaan määrittää sisäenergia, jolle ei tosin löydy sanakirjasta selitettä. Sama sanakirjan määritelmä "lämpimän aistimuksen aiheuttava tila t. ominaisuus, lämpimyys". Lämpö (voidaan aloittaa lause myös: lämpötilaerosta johtuva energian siirtyminen) aiheuttaa lämpimän aistimuksen. Mutta aiempi muotoilu, jossa oli otettu tämä sanakirjan määritelmä, oli selitetty termein, joissa oli otettu kantaa siihen, että tätä lämpöä voi olla kappaleessa paljon tai vähän ja siitä johtuu aistumus, oli harhaanjohtava. Lämmön analogiaan, miksi rajata lämpö sanan analogia näin. Sähkövirran yleinen analogia on joki, joessa on korkeuseroja, josta johtuu virran kulkunopeus. Korkeuseroille on analogianan jännitteen käsite. Nyt sade analogiana lämmölle (luonnontieteissä) on siinä mielessä erinomainen, sillä se kuvaa lämpö sanan ominaisuuksia ilmiömäisesti. Analogia on McQuarrien esittämä ja mm. Jean Rouqueroll käyttää tätä analogiaa. Omalla kohdallanihan tässä ei ole mitään ongelmaa, koska määrittelen lämmön prosessiksi en määräksi tai kappaleessa olevana ominaisuutena. Näkemykseni mukaan on vaikeaa haastaa alan ehdottomien auktoriteettien käyttämää analogiaa vain siksi, että suomenkielessä ei ole kyseistä analogiaa otettu käyttöön. Uskoisin, että tämä analogia tullaan näkemään lukion oppikirjoissa 2016 jälkeisenä aikana, jolloin lukion oppikirjoihin tulee varmasti muutoksia uuden LOPS:n astuessa voimaan. Yliopistotasolla ei painettua vertaisarvioitua suomenkielistä oppikirjaa ole eikä varmasti ihan heti ole tulossakaan. Analogian vahvuus on juuri siinä, että se antaa konkreettisen kuvan lämmön ominaisuuksista luonnontieteissä: prosessin nimi, ei varastoidu, tapahtuu vain yhteen suuntaan. Kuvaavaa on, että tässä pienen haravoinnin tuloksena löysin mm. semmoisen korkeakoulutason esityksen, jossa oli käytetty termiä lämpöenergia kahteen kertaan kahdessa täysin eri merkityksessä. Tämä kuvaa hyvin sitä ongelmaa, mikä termodynamiikassa on. Terminologia sekoittuu ja sama sana voi saada useita merkityksiä ilman, että sanan käyttäjä edes huomaa itse käyttävänsä ristiriitaista termistöä. Siksi Lämpö artikkelissa tlisi olla vahva alleviivaus termin täsmälliseen merkitykseen ja esim. käyttö suomenkielessä ja historia osuudessa sitä mikä on ollut lämpöopin kheitys ja termistön kehitys. Se että ensimmäisessä kappaleessa on annettu fysikaaliseksi merkitykseksi sekä aineen osasten värähtelyliike ja sen jälkeen energian siirtyminen lämpötilaerosta johtuen, niin kumpi on se oikea fysikaalinen merkitys, sillä fysiikan kielessä termit pyritään määrittelemään yksiselitteisesti. Lisäksi kuten edellä esitin ei tämä tieteellinen määritelmä ole millään tavalla ristiriidassa sanakirjan esityksen kanssa. --Jajupa (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 12.45 (EET)

Vaikka Jajupa on oikeassa ja tarvitaan tarkka erittely lämmön merityksestä, kuten aiemmin ilmaisin, lisäisin vielä yhden ääripäitä yhdistävän selityksen lisäämistä mukaan. Tarvitaan (Huom: etsintäkuulutus!) sellainen henkilö, joka osaisi selittää hermoston lämmpöaistimuksen syntyä eli mitä aistitaan lämpönä ja miten se liittyy fysikaaliseen lämpöön. --J Hokkanen (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 13.53 (EET)

Ei tuo ole mitenkään sellainen asia, josta ei moni pystyisi kirjoittamaan. Ihmisen lämpöaistimuksessa "lämmönohtavuudella" on silti suuri merkitys. Lämmönjohtavuuden vuoksi teräs tuntuu pakkasella erityisen kylmältä ja toisaalta taas tulikuuma uunipannu tuntuu erityisen kuumalta. Sen sijaan puu esimerkiksi heikommin lämpöä johtavan materiaalina ei tunnu kovin kylmältä eikä kovin kuumalta. Lämmönjohtavuus on siis avainsana. --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 13.57 (EET)

Wikipedia ei ole oikea paikka julkaista uutta ilmeisesti tulevaa olevaa määritelmää ja käsitystä. Olisi toisaalta kiehtova ajatus pitää Wikipediaa oikeaoppisuuden sanansaattajana, mutta on nojattava tiukasti muualla julkaistuihin lähteisiin.

Olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä olivat nuo lämpöenergian "kaksi täysin eri merkitystä", joissa sanaa käytettiin. Pitäisi määritellä myös, mitä tarkoittaa termi "lämpöenergia". Tuo sana johtaa tällä hetkellä tähän artikkeliin "lämpö", mutta eipä tämä juuri termiä määrittele. Artikkelissa puhutaan energiasta, jonka lukija asiayhteydestä päätellen voi ajatella tarkoittavan lämpöenergiaa. Mutta ei puhuta kertaakaan lämpöenergiasta. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 17.53 (EET)

Lämpöenergia on se mitä tarkastelee termodynamiikka. Englanniksi "thermal energy", kts. https://en.wikipedia.org/wiki/Thermal_energy --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 18.38 (EET)

Lämpöoppiapahan tämä kaikki tyynni. Mutta tiivistäpä sieltä nasevasti, mitä se "lämpöenergia" olisi. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 18.52 (EET)

Katso tästä s. 13: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8177/URN_NBN_fi_jyu-2007113.pdf?sequence=1 --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 19.03 (EET)

s. 55 siinä on vielä poimintoja eri oppikirjoista tms. --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 19.06 (EET)

Tässä voi olla keskusteluun liittyvä linkki: http://www.ulapland.fi/loader.aspx?id=662532ff-8d7d-4a99-a3e5-bcefd334cdb5 Tässä voi olla toinen mielenkiintoinen: https://noppa.oulu.fi/noppa/kurssi/762628s/materiaali/762628S_lecture_2.pdf Tässä on jotain perustarkastelua abitreenejä varten: http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/fysiikka/lampo-fy2 --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 19.02 (EET)

Osuu kuin nenä päähän tämä: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/8177/URN_NBN_fi_jyu-2007113.pdf?sequence=1 --Hartz (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 19.07 (EET)

Kiitos mielenkiintoisista linkeistä! "Lämpö" ja "energia" tuntuvat olevan niitä vaikeasti sanallisesti selitettäviä kohtia (vähän kuten omalla erikoisalallani erityisen vaikea "sähkö"). Oppikirjojen ja eri kirjoittajien kesken ristiinpuhuminen on hurjaa näiden käsitteiden osalta. Selitä ja lähteistä tässä nyt sitten nuo termit. Yhdessä noista artikkeleista jopa uhotaan että "termi lämpöenergia tulisi julistaa kieltoon", niin sekava ja vaikeaselkoinen se on ;) --Aulis Eskola (keskustelu) 11. helmikuuta 2015 kello 20.06 (EET)

Loistava linkki Hartz ja sivun 13 selitys sekä lämpöenergialle ja lämmölle ovat kohtuullisen yksinkertaisia ja kohtuullisen lyhyitä. Lämpöopin yksi suurimipia ongelmia on ollut se, että terminologiaan on otettu arkikielessä vakiintuneita termejä. Lisäksi tieteellisiä määritelmiäkin on muutettu, kun on tehty uusia löytöjä esim. statistisen fysiikan voittokulku 1800 -luvun lopussa. Näistä termeistä juuri lämpö ja lämpöenergia ovat ne hankalimmat, joiden käytön hankaluudet liittyvät samaiseen statistiseen fysiikkaan ja siihen kuinka se ravisteli makroskooppisesti maailmaa tarkastellutta fysiikkaa. Voisin liittää tuohon ensimmäiseen kappaleeseen myös tuon mikrotason lämmön määritelmän. (En ollut aiemmin havainnut tuota "keskustleu" -välilehteä. Ihmetellyt vain, että mihin keskustleuun viitataan, kun en sitä itse löydä.) --Jajupa (keskustelu) 12. helmikuuta 2015 kello 11.19 (EET)

Yhdistin lämmön ja lämpömäärän

Olin wikirohkea ja yhdistin lämmön ja lämpömäärän. Ensiksi tekninen huomio: SI-oppaan (viite tekstissä) mukaan nämä ovat vaihtoehtoisia nimiä samalle suureelle, eli fysiikan kannalta yhdistäminen on perusteltu. On kuitenkin olemassa myös ei-teknisiä näkökulmia, kuten @KLS: on yllä argumentoinut. Artikkeleiden todellisen sisällön välillä ei kuitenkaan ollut eroa, molemmat käsittelivät lämpöä fysiikan suureena, vaikka tässä artikkelissa asiaa yritettiinkin hieman verhoilla johdannossa viittaamalla lämpömäärä-artikkeliin. Kuitenkin heti johdannon jälkeen nostettiin esiin lämpöoppi ja termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö.

Artikkelin keskeinen sisältö rakentuu siis nyt (ja rakentui tosiasiallisesti aiemminkin) fysiikan suureen ympärille. Nähdäkseni tämä yhdistäminen ei ole millään tavoin ristiriidassa ylläolevan keskustelun lopputuleman kanssa, eli että artikkelissa voi ja tulee käsitellä myös arkikielen merkityksiä sanalle lämpö.

Huomiona myös että valtaosa suureeseen viittaavista wikilinkeistä osoitti sivulle lämpö. Yhdistämisen jälkeen on olemassa joitain virheellisiä viittauksia, esimerkiksi "Linnuista ja nisäkkäistä poiketen matelijat ovat vaihtolämpöisiä, eli ne eivät itse pysty säätelemään lämpöään." (sivulla Matelija) Nämä voi pääsääntöisesti muuttaa viittaukseksi sivulle lämpötila.--Jähmefyysikko (keskustelu) 24. helmikuuta 2022 kello 15.22 (EET)

Mielestäni tämä oli huono ratkaisu. Olen edelleen sitä mieltä, että parempi olisi ollut muuttaa aloituskappale sen laatuiseksi kuin edellä jo vuosia sitten ehdotin. Jos ja kun lämpö kuitenkin merkitsee myös suuretta (samaa kuin lämpömäärä), ehdotustani olisi hieman muokattava, esimerkiksi tähän tapaan, lähdeviitteinä vaikkapa jotkin vanhat tietosanakirjat, fysiikan oppikirjat ja ehkä jopa Nykysuomen sanakirja:

Lämpö merkitsee yleiskielessä ilmiötä taikka kappaleen tai aineen ominaisuutta, joka eri suurina määrinä saa aikaan lämpimän tai kylmän tunteen. Tämän saa aikaan aineen atomien ja molekyylien epäsäännöllinen liike, kiinteissä aineissa värähtelyliike. Mitä voimakkaampaa tämä lämpöliike ja siihen liittyvä atomien tai molekyylien energia on, sitä korkeampi on kappaleen tai aineen lämpötila. Suppeammassa merkityksessä fysiikan terminä lämmöllä tarkoitetaan energian siirtymistä korkeammassa lämpötilassa olevasta kappaleesta alemmassa lämpötilassa olevaan. Lämmöllä voidaan tarkoittaa myös tätä siirtymistä kuvaavaa suuretta, josta käytetään myös nimitystä lämpömäärä."

Tämä artikkeli käsittelisi siis lämpöoppia ja -ilmiöitä laajemmin; niiden kannalta tuo suure on vain pieni detalji.

Lämpömäärästä suureena siis olisi edelleen eri artikkeli. Tässä oleva osio "Lämpömäärä ja työ" kuuluisi lähinnä sinne, tästä sen voisi jättää kokonaan poiskin Jonkin verran artikkeleiden sisällössä toki voi olla päällekkäisyyttä, sehän toki on muutoinkin ylt'yleistä, kun eri artikkelien aiheet enemmän tai vähemmän läheisesti liittyvät toisiinsa. Edellä olevista kommenteista päätellen ainakin Aulis Eskola näyttää olleen suunnilleen samaa mieltä.

Koska lämpö kuitenkin SI-standardin mukaan merkitsee myös suuretta, tämän artikkelin alkuun voitaisiin lisätä {{Tämä artikkeli}} -malline, jonka sisältö voisi olla jotakin tämän kaltaista: "Tämä artikkeli|käsittelee lämpöilmiöitä yleisesti. Lämmöstä eli lämpömäärästä suureena kerrotaan sivulla Lämpömäärä. -KLS (keskustelu) 24. helmikuuta 2022 kello 18.36 (EET)

Olen samaa mieltä siitä että artikkelia pitäisi yleistajuistaa merkittävästi. En kuitenkaan näe että arkikielisen määritelmän lisääminen ensimmäiseksi lauseeksi olisi hyvä tapa. Arkikieli olisi kyllä hyvä lähtökohta esimerkiksi sen kuvaamiselle miten lämmön ja lämpötilan täsmälliset käsitteet ovat syntyneet, sillä se vastaa jossain määrin kalorikkiteoriaa.

Lämmön siirtyminen liittyy käytännössä kaikkiin lämpöilmiöihin, joten mikä olisi esimerkki sellaisesta aiheesta jota ei voisi käsitellä "lämpömäärä"-artikkelissa, mutta yleisemmässä "lämpöilmiöt"-artikkelissa voisi? --Jähmefyysikko (keskustelu) 25. helmikuuta 2022 kello 00.35 (EET)

Ehdotus: Voisiko tuo laajempi artikkeli olla ns. 'broad-concept article' tyyliin en:Cold, jossa käsiteltäisiin kuumuutta, hellettä, tulta, hornaa, tulista ruokaa yms. temaattisesti toisiinsa liittyviä aiheita? Tässä tapauksessa veisin johdantoa vielä yllä ehdotettua kauemmaksi tuosta fysiikan määritelmästä, niin että väärinymmärryksen vaaraa ei olisi. Kuumuus voisi olla hyvä vaihtoehto nimeksi tuollaiselle artikkelille. Jos wikipediassa olisi artikkeli kuumuudelle, lämmintä ei välttämättä tarvitsisi käsitellä omassa artikkelissaan. Kyseessä on kuitenkin vain aste-ero. Tältä sivulta olisi tietenkin tämä artikkeli-malline kuumuuteen. --Jähmefyysikko (keskustelu) 25. helmikuuta 2022 kello 12.57 (EET)

Lämpö ja Lämpömäärä 2

Tänä vuonna 2022 on artikkelin rakenteesta ja aiheen käsittelystä esitetty ideoita, mutta niitä ei ole toteutettu! Jos yritetään tehdä vakava yritys?--J Hokkanen (keskustelu) 30. toukokuuta 2022 kello 17.00 (EEST)

Haasteellisin tehtävä on kirjoittaa johdantokappale, jossa esiintyy kaikki lämpö-käsitteet. Mitä kaikkea tarkoitetaan lämpö-sanalla?

• ihon astilla tunnistettava lämpö (= lämpöinen) (johdannossa, tehty)
• fysikaalinen lämpö (= fysiikan oppikirjoista, joissakin oppikirjoissa osattu selittää tämä hyvin!)
• lämpö = lämpötila ?? (johdannossa, tehty)
• kappaleen sisältämä "lämpö" eli lämpöenergia, joka suhteutettava laajempaan käsitteeseen sisäenergiaan, ja esitettävä suhde lämpöön
• lämpösäteily, johtuminen, kulkeutuminen (kaukolämpö)
• hyödyke (esim. kaukolämpö)

(lisää vapaasti ylle)--J Hokkanen (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 09.18 (EEST), lisäys Lämpötila-aisti --J Hokkanen (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 09.36 (EEST), lisäys lämpöenergia --Jähmefyysikko (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 09.40 (EEST), lisäys lämpösäteily --Jähmefyysikko (keskustelu) 1. kesäkuuta 2022 kello 15.04 (EEST), hyödyke --Jähmefyysikko (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 07.47 (EEST)--J Hokkanen (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 15.48 (EEST)--J Hokkanen (keskustelu) 2. kesäkuuta 2022 kello 16.00 (EEST)

Ehdotukseni johdannoksi:

»Lämpö tarkoittaa arkikielessä useita merkitykseltään erilaisia asioita. Lämpö voi tarkoittaa kappaleesta lämpöaistilla aistittavaa ominaisuutta, kun sen lämpötila on korkeampi kuin kappaletta koskettavalla iholla. Tällöin voidaan viitata myös kappaleen atomaarisen lämpöliikkeeseen perustuvaan energian alalajiin eli lämpöenergiaan. Vaikka fysikaalisessa kielenkäytössä lämpö ja lämpötila ovat eri asioita, käytetään lämpö-sanaa puhekielessä usein lämpötilan synonyyminä. Sana liittyy myös tapaan kuvata tunteita ja ihmissuhteita, jolloin henkilön sydämellisyys, lämminhenkisyys, lämminsydämisyys ja hellyys voidaan ilmaista lämpö-sanan erilaisilla muunnelmilla.[1] Sana lämmin on ainakin itämerensuomalaisten käyttämä sana monesti samassa merkityksessä kuin suomen kielessäkin, eli lämmin, lämpö tai kostean lämmin. Vaikka sanan nykyiset esiintymät rajoittuvatkin itämerensuomalaisiin kieliin, pidetään sitä kuitenkin vanhana ja omaperäisenä. Sen sijaan sana lämpö on uudissana, jota Samuel Roos ja August Ahlqvist ehdottivat vuonna 1845 korvaamaan sellaisia sanoja kuin esimerkiksi lämpymä ja palavus.[2]»

Siihen on kirjoitettu edellä esitettyjä aiheita. Olen kehitellyt johdantoa ja ensimmäisiä kappaleita eteenpäin täällä.--J Hokkanen (keskustelu) 31. toukokuuta 2022 kello 19.08 (EEST)

Tässä vaiheessa ei ole aivan selvää mikä artikkelin rajaus on, mutta haluaisin kuitenkin nostaa hieman enemmän framille tuota fysikaalista taustaa. Tässä oma luonnokseni ensimmäisestä kappaleesta (tämän ei ole tarkoituskaan olla koko johdanto):

»Lämpö tarkoittaa yleiskielessä ilmiötä tai aineen ominaisuutta, joka saa aikaan lämpimän tai kylmän tunteen. Tieteessä lämpöilmiöitä kuvataan kolmen toisiinsa kytkeytyvän käsitteen avulla, jotka ovat lämpötila, lämpö ja lämpöenergia. Näistä lämpötila on suure, joka kuvaa lämpötasapainoa. Kun kahden kappaleen lämpötila on sama, niiden välillä ei virtaa lämpöä. Sana lämpö puolestaan saa tieteellisenä terminä erityismerkityksen, sillä se ei ole minkään kappaleen ominaisuus vaan se kuvaa energian siirtymistä kappaleiden välillä, yleensä kuumasta kylmään. Lämpöenergia tai täsmällisemmin kappaleen sisäenergia taas kuvaa kappaleen sisältämän energian määrää. Yleiskielen sana lämpö on monimerkityksellinen, sillä se saattaa viitata mihin tahansa näistä käsitteistä.»

Näiden aiheiden, ja noiden jotka esiintyvät J. Hokkasen introssa (lämpö fysiologian näkökulmasta, etymologia yms. kielelliset asiat), lisäksi artikkelissa voisi kertoa ainakin jotain lämmönsiirrosta, termodynamiikasta ja tieteenhistoriasta sekä joistain sovelluksista (ainakin lämpövoimakoneet sekä lämpöpumppu+jääkaappi). --Jähmefyysikko (keskustelu) 1. kesäkuuta 2022 kello 14.44 (EEST)

Tuo oma sitaatisi tulisi hahmottelemani lämpö-artikkeliin luonnontieteellisen osan sisällöksi. Ajattelin johdannolla käsitellä heti alkuun suomen kielen lämpö-sanan yleisimmät merkitykset, ja sitten voisimme paneutua lämpö-sanan luonnontieteellisiin merkityksiin. Nyt kun ehdotuksessasi on käsitelty alussa esiteltyjä sanoja luonnontieteen näkökulmasta, kiinnittyy lukijan huomio juuri tähän sanaston kaksoismerkitykseen. Tämän jälkeen tulisikin käsitellä termodynamiikan käsitteet yksi kerrallaan perusteellisesti. Piilomotiivinani on, että lopuksi on lukijalla hyvä kokonaiskäsitys siitä, mitä lämpö-sana tarkoittaa kussakin yhteydessä, puhekielessä ja luonnontieteessä.--J Hokkanen (keskustelu) 1. kesäkuuta 2022 kello 15.21 (EEST)

Olen kehitellyt artikkelin alkua edellä kertomallani tavalla hiekkalaatikossani.--J Hokkanen (keskustelu) 1. kesäkuuta 2022 kello 15.23 (EEST)

Pitäisiköhän tehdä erillinen artikkeli, esimerkiksi nimellä Lämpö (fysiikka), ja käsitellä termodynamiikkaan liittyvää lämpö-käsitettä siellä? Siihen tulisi mielestäni aika paljon asiaa, tai ainakin sellaista asiaa, jota joutuu selittämään suhteessa moniin termodynamiikan käsitteisiin. Nythän on jo olemassa artikkeli Lämpötila. Tämä lämpöartikkeli, jonka nimi on jo Lämpö, toimisi hieman samaan tapaan kuin täsmennyssivu, mutta siinä olisi totuttua enemmän selityksiä samannimisten käsitteiden merkityksien vivahde-eroista.--J Hokkanen (keskustelu) 3. kesäkuuta 2022 kello 17.44 (EEST)

Kannatan. Sun luonnoksesta tehdään siis artikkeli nimelle Lämpö ja tätä nykyistä sivua, joka nykyisellään käsittelee jo valmiiksi noita teknisiä aiheita, kehitetään täsmennenimellä. Täsmenteelle näen kaksi vaihtoehtoa, joko fysiikka tai termodynamiikka, joista ensimmäinen on mielestäni ehkä vähemmän teknisenä aavistuksen parempi. Tämä ratkaisu ei kokonaan poista tai ratkaise KLS:n esiin tuomaa tarvetta käsitellä artikkelissa myös "lämpösisältöä", mutta ehkäpä tuossa fysiikkaa käsittelevässä artikkelissa voidaan kuitenkin puhua asioista niiden teknisillä nimillä: lämpö ymmärretään prosessisuureena ja "lämpösisällöstä" puhutaan sisäenergiana (ja intuitiivisen merkityksen selventämiseksi myös vapaamuotoisemmin lämpöenergiana). Nykyiselle artikkelille tämä näyttäisi tarkoittavan lähinnä {{tämä artikkeli}}-mallinetta ja teknisen terminologian selventämistä johdannossa (sisällön yleisen kehittämisen ohella). Vastaako tämä nykyisen artikkelin rajaus tuota ajattelemaasi rajausta? --Jähmefyysikko (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 06.44 (EEST)

Kehittelen teknisen artikkelin luonnosta osoitteessa Käyttäjä:Jähmefyysikko/hiekkalaatikko3. --Jähmefyysikko (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 08.06 (EEST)

Luin läpi hiekkalaatikkosi tekstejä. Olit (toiveeni mukaisesti) käsitellyt toisessa kappaleessa lämpö-sanan yleistajuisia muita puhekielen merkityksiä. Samalla minullekin valkeni, että yleisin lämpö-artikkelin lukija lienee sellainen, joka etsii tietoa kouluaineen lämpö-sanasta. Vaikka lämpö-sanaa käytetään puhekielessä enimmäkseen muissa merkityksissä, eivät puhujat koe niiden ristiriitaisia merkityksi oleelisiksi. Vasta kun tämä vaikeampi fysikaainen aihe tulee eteen, aletaan etsimään netistä lisätietoa. Sen perusteella Tämä artikkeli-mallinen on lämpö-artikkelissa paikallaan ja lukija pääsee nopeasti eteenpäin. Mielestäni lämpö-artikkelissa tulisi esittää lyhyt kuvaus lämoö (fysiikka)-artikkelin käsitteelle lämpö ja linkin sinne. Se olisi leipätekstissä asia muiden asioiden joukossa. Eli, ole samaa mieltä kanssasi.--J Hokkanen (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 08.29 (EEST)

Vaikuttaa hyvältä jaolta. Yleinen lämpöjuttu viittaa lämmön fysiikkaan, joka on oma kokonaisuutensa.

Kannattaisin vahvasti, että tähän jakoon liittyisi vielä itsellinen artikkeli lämmöstä/lämpömäärästä. Tämä olisi toki osittain päällekkäistä käsittelyä, mutta tukisi parhaiten suure- ja yksikköjärjestelmän käsittelyä. Se on jonkinlainen oma "lempilapseni", joka on kuitenkin fysiikan opiskelun ja ymmärtämisen perusta.

Erottelemalla asioita tarkemmin eri artikkeliksi myös interwiki-linkitts toimii paremmin. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 09.11 (EEST)

Tarkoitatko sitä sisäenergian lisäystä/vähenemistä, joka vaikuttaa lämpötilaan? Jos tarkoitit, niin kannatan sille omaa artikkelia. Siitä saa lyhyen artikkelin, joka valaisee sisäenergiaa omalla tavalla. Samalla tulee esiteltyä ne sovellukset, jotka hyödyntävät lämpömäärän liikkumista (lämpö) kappaleiden välillä (lämpötilaeron takia). Osuinko samaan asiaan?--J Hokkanen (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 09.47 (EEST)

Sen suuntainen artikkeli kuin Lämpömäärä oli aiemmin. Rinnalla sitten artikkeli Ominaislämpökapasiteetti. --Aulis Eskola (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 10.21 (EEST)

Asiaa pohdiskeltuani olen ainakin tällä hetkellä samaa mieltä: aiheesta on hyvä tehdä kaksi fysiikan artikkelia, joista toinen käsittelee lämpöä nimenomaan termodynamiikan siirtosuureena (nykyinen artikkeli). Toinen puolestaan käsittelisi lämpöä kappaleen ominaisuutena. Tämä jälkimmäinenkin on tosiaan ihan keskeinen fysiikan ilmiö, vaikka nykyinen terminologia ei sen käsittelyä lämpö-nimellä kovin hyvin tuekaan. Jos katsoo vaikkapa enwikiä, niin onhan siellä oikeastaan aika erikoinen tilanne että suoraviivaisesti hakemalla ei löydy heti kättelyssä tietoa siitä mitä heat oikeastaan on ilmiönä (lämpöliikettä yms). Tekemällä kaksi artikkelia kumpikin aihe saa ansaitsemansa painoarvon, ja vaikka artikkeleissa käsitellyt asiat saattavatkin vastata toisiaan lähes 100%:sti, niitä käsitellään kuitenkin hieman eri kulmasta. Ilmiö-artikkelin kirjoittaminen kyllä vaatii kielen pitämistä keskellä suuta, jottei päädy kovin syviin terminologisiin sudenkuoppiin. Pahoittelut muuten hitaudesta, joka tulee myöskin jatkumaan lähitulevaisuudessa (muutto). Valmistelen molempien artikkelien varhaisversioita hiekkalaatikossani. --Jähmefyysikko (keskustelu) 6. kesäkuuta 2022 kello 22.29 (EEST)

Kiire pois! eli ei tässä ole kiirettä. Edellinenkin artikkeliversio on jo vanha ja vasta nyt siihen tehdään muutoksia. Asian vaikeustason huomioiden pitääkin edetä harkiten (tämä on toistaiseksi toiseksi vaikein aihe, vaikein on ollut Saimaa). Itselläni on sellainen tapa, että kirjoittamisen huuman mentyä ohi huomaan tekstissä epäjohdonmukaisuutta, virheitä tai huono kieltä. Kun artikkeli julkaistaan, se kannattaa vielä "oikolukea" fysiikka-kirjoittajien yhteistyöllä. Heiltä saattaa tulla hyviä ideoita, jotka parantavat artikkelia.--J Hokkanen (keskustelu) 7. kesäkuuta 2022 kello 09.17 (EEST)

Olen kyhännyt tällaisen lämpö-artikkelin tähän asti. Vastaako tämän rakenne ja sisältö teidän suunnitelmianne ja komppaako tämä artikkeli niitä tulevia artikkeleita riittävästi, jossa asiaa syvennetään fysikaalisesti. (ajattelin, että tämä julkaistaan samalla kertaa kun fysikaalinen lämpö (fysiikka) julkaistaan)--J Hokkanen (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 16.05 (EEST)

»Lämpö-sanaa käytetään myös ilmaisemaan lämpömäärää. Lämpömäärällä tarkoitetaan aineessa sitä sisäenergian osaa, jonka määrä muuttuu lämpötilojen muuttuessa.»

Tämä kappale on mielestäni terminologisesti virheellinen, sillä lämpö ja lämpömäärä ovat saman suureen kaksi eri nimeä, mikä olikin alun perin syynä siihen että yhdistin nämä kaksi artikkelia. Lähde väitteelle: (SI-opas, s.38). Kutsuisin tuota hakemaasi suuretta tuota ennemminkin lämpöenergiaksi, mutta en kyllä näe että miten se eroaisi sisäenergiasta, kun otetaan huomioon että ainoastaan systeemin energian muutokset ovat fysikaalisesti merkityksellisiä. Väitän siis että systeemille, jossa lämpötila on hyvin määritelty suure ja joka on siis termisessä tasapainossa, ei sisäenergiassa ole mitään erillistä osaa, jonka määrä ei muuttuisi lämpötilan muuttuessa. --Jähmefyysikko (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 18.57 (EEST)

No joo, näin kommenttisi samalla, kun tulin tänne kysymään, onko lämpömäärä = lämpöenergia? Lennart Simmonsin kirjassa Fysiikkaa korkeakouluja varten (1963) sanotaan niin. Toisaalta siinä on vanhentunutta terminologiaa. Palaan sitaattii: Olin ajatellut, että tässä mainitsisin virheellisestä, mutta yleisestä tavasta käyttää lämpö-sanaa, mutta jolla asiayhteyden mukaisesti tarkoitetaankin lämpömäärää (tai lämpöenergiaa). Onko sittenkään lämpömäärä = lämpöenergia?--J Hokkanen (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 19.28 (EEST)

Ko. lähdettä en valitettavasti pysty kommentoimaan. Nykyfysiikan kielessä kuitenkin lämpö(määrä) != lämpöenergia. Toistan nyt hieman itseäni, mutta Lämpö(määrä) on energian siirtoa, kun taas lämpöenergialla, jos sellainen termi määritellään, voidaan tarkoittaa kappaleen lämpötilasta riippuvaa energiasisältöä jossain hieman epämääräisessä mielessä. Termi on vakiintumaton, joten mitään yhtä totuutta tästä ei pysty antamaan. Joskus lämpöenergialla tarkoitetaan myös suuretta k_BT, joka on verrannollinen energian määrään vapausastetta kohti. Jos se auttaa niin englanniksi nuo termit ovat lämpö = heat, lämpömäärä = amount of heat[1] ja lämpöenergia = thermal energy. --Jähmefyysikko (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 20.09 (EEST)

Ai niin. Erässä lukiofysiikan kirjassa kerrottiin, että sisäenergia voidaan jakaa lämpöliikkeen sisältäväksi energiaksi ja muuhun energiaan (potentiaalienergia?). Lämpö leviää eli johtuu lämpöliikkeen takia koko kappaleeseen. Lämpötila on seurausta lämpöliikkeestä. Menikö oikein?--J Hokkanen (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 19.32 (EEST)

Tuo jako voitaisiin tehdä formaalisti näin: Oletetaan että sisäenergia on lämpötilan T ja muiden ulkoisten parametrien V (esim. tilavuus) funktio ja lasketaan sisäenergia jonkin referenssipisteen (T=0, V=V₀) suhteen näin:

$U(T,V)-U(0,V_{0})=[U(0,V)-U(0,V_{0})]+[U(T,V)-U(0,V)]$,

missä oikealla puolella ensimmäiset hakasulkeet ovat parametriin V liittyvä energia ja toiset hakasulkeet ovat lämpötilaan liittyvä energia ("lämpöenergia"). Ongelma on siinä että jako voidaan tehdä myös toisella tavalla eri polkua pitkin:

$U(T,V)-U(0,V_{0})=[U(T,V_{0})-U(0,V_{0})]+[U(T,V)-U(T,V_{0})]$,

mikä antaa erilaisen jaon näiden kahden energian suhteen. Ensimmäinen termi on nyt "lämpöenergia" ja toinen termi kuvaa muita energioita. Tämä ei kuitenkaan vastaa aiempaa jakoa, joten lämpöenergiaa ei voida yksiselitteisesti erotella muista energian lajeista. Muut väitteet nähdäkseni ok, paitsi lämpöliike on ehkä lämpötilan ilmentymä? Syy-seuraus-suhteita on vaikea erotella. --Jähmefyysikko (keskustelu) 4. kesäkuuta 2022 kello 20.09 (EEST)

Tuo valottaakin hieman taustaa sille havainnolle, että kaikissa oppikirjoissa on ydinkysymyksissä hieman erilainen näkökulma. Olemme siis "sylttytehtaassa", jossa voidaan valmistaa samoista aineksista monenlaista sylttyä. Joudummeko siis tekemään joitakin valintoja, jotta näiden kirjoittelu pääsee maaliin? Taikka: Missä kohdassa pitää lopettaa kirjoittaminen, jotta tuo häilyvä raja ei ylittyisi? Wikihän on sanakirja, vaikka tässä kohdassa olemme kirjoittamassa tietokirjaa. Asiat esitetään hakusanoilla. Käsitteet eivät aina ole yksikäsitteisiä, kuten lämpö-sanan ja lämpöenergia-sanan kohdalla huomaamme.--J Hokkanen (keskustelu) 5. kesäkuuta 2022 kello 08.59 (EEST)

Kritiikistä hieman viisastuneen kirjoitin kappaleen "Lämpöenergian ilmaisuja" hieman uudelleen:

»Lämpö-sanaa käytetään myös ilmaisemaan lämpöenergiaa, joka on myös puhekielen ilmaisu. Lämpöenergialla tarkoitetaan lämmitystekniikassa kaikkea sitä lämpöä, joka kyetään hyödyntämään väliaineen sisäenergiasta. Esimerkiksi maalämpö tarkoittaa maahan kesällä sitoutunutta auringon säteilyenergiaa, jota voidaan hyödyntää keräämällä sitä maan alle sijoitetun putkiston nesteeseen. Putkistossa virtaava kylmä neste lämpenee maan sisäenergiasta, jonka jälkeen nesteestä erotetaan lämpöpumpun avulla lämpöä esimerkiksi sisätilojen tai käyttöveden lämmitykseen. Samalla tavalla hyödynnetään geotermistä lämpöä, joka on muodostunut maapallon uumenissa. Teollisissa prosesseissa voi muodostua merkittäviä määriä hukkalämpöä, jota voidaan hyödyntää vastavalla tavalla muissa kohteissa. Kaikissa edellisissä tapauksissa lämpö siirtyy ensin nesteeseen, joka voidaan kuljettaa putkistossa lämmitettäviin kohteisiin. Putkisto voi muodostaa laajan kaukolämpöverkoston, jolla lämpöenergiaa toimitetaan asiakkaille. Lämpöä voi syntyä vuodenaikojen mukaan epätasaisesti, jolloin sen saatavuutta parannetaan rakentamalla lämpövarastoja.»

x--J Hokkanen (keskustelu) 5. kesäkuuta 2022 kello 12.00 (EEST)

Käyttäjä:KLS, Käyttäjä:Aulis Eskola, Käyttäjä:Jähmefyysikko, Käyttäjä:Usp, Käyttäjä:Xepheid, Käyttäjä:CygnaeusT (pingausluettelo on täydennetty Fysiikka-projektista). Olen "viilailut" artikkeliehdotustani edelleen. Olen täsmentänyt sanontoja tukemaan puhekielen ja fysiikan termistön vertailua. Vaikka se ei ole täydellinen, täyttää se 1.0-kriteerit jo varsin hyvin. Sen heikkouksia ovat mielestäni lähteet, jotka voisivat olla astetta parempia fysikan käsitteiden osalta. Lisäksi siitä voi puuttua joitakin lämpö-sanoja, joita en hoksaa. En kuitenkaan julkaise tätä ennen kuin artikkeli lämpö (fysiikka) on julkaisukunnossa. Sen sijaan pyydän parannusehdotuksia.--J Hokkanen (keskustelu) 6. kesäkuuta 2022 kello 10.01 (EEST)

Käyttäjä:Jähmefyysikko: Heinäkuussa voi (näin varovasti) kysyä, miten fysiikan näkökulmasta kirjoitettava lämpö-artikkeli edistyy. Olen tehnyt yleistajuisen version pääosin valmiiksi ja ajattelin julkaista sen. Mutta olin luvannut odottaa sinun artikkeliasi, jotta ne ilmestyisivät samaan aikaan.--J Hokkanen (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 15.08 (EEST)