Keskustelu:Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto

Artikkeli Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto on suositeltu artikkeli.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
25.1.–1.2.2009	Ehdolla hyväksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)
21.2.–7.3.2009	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)
7.3.–21.3.2009	Ehdolla suositelluksi artikkeliksi		Hyväksytty	(ikilinkki)

Mietin jotta onko tuo nimi oikein? Ilman kansallispuisto-liitettä se olisi "Kauhaneva–Pohjankangas", mutta eikös pitkä muoto ole "Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto"? --Tve4 2. syyskuuta 2007 kello 14.36 (UTC)

Kauhajoen kaupungin julkaisemassa kartassa näyttäisi lukevan "Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto". --Roquai 2. syyskuuta 2007 kello 14.46 (UTC)

Myös Luontoon.fi käyttää muotoa "Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto". --Roquai 2. syyskuuta 2007 kello 14.59 (UTC)

Eli kannattanee siirtää nimelle Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto (pitkällä viivalla). --Tve4 2. syyskuuta 2007 kello 15.00 (UTC)

Mielestäni ainakin. --Roquai 2. syyskuuta 2007 kello 15.03 (UTC)

Kommentteja ja perusteluja tekemilleni muutoksille Linnusto-kappaleeseen

Muuttelin Linnusto-kappaletta melkoisesti, ja ajattelin, että joitakin muutoksia olisi syytä myös perustella hivenen – kaikkia kun ei kannattane purematta niellä. Kokonaisuudessaan monipolvisen luettelon muokkailu oli sen verran sekavaa, että varmaan mokiakin tuli ja ainakin kömpelyyksiä kieleen jäi. Isommat muutokset vaativat myös pienempiä kielellisiä muutoksia ympärilleen, etteivät samat sanamuodot toistuisi aivan liikaa (tai siihen pyrin). Yleisluontoisesti pitäisi varmaankin jo tekstissä mainita, että lähde on kymmenisen vuotta vanha eivätkä sen kaikki tiedot välttämättä vastaa nykytilannetta. Mahtaisiko jostain löytyä ajantasaisempaa tietoa?

Mutta siis: maininta metsokannan tasaisuudesta oli nähdäkseni hivenen ylitulkintaa lähteeseen nähden, siellähän todetaan metson taantuneen kaikkialla Kauhajoella, mutta että tasaisimpana kanta on säilynyt Kauhanevan ja Lauhanvuoren alueilla. Koetin muotoilla kohtaa uusiksi, mutten välttämättä onnistunut erityisen hyvin. Koska siirtymä vesilintuihin tuntui vähän äkkinäiseltä, lisäsin lähteen pohjalta maininnan myös riekon esiintymisestä. Poistin maininnan pohjansirkusta, ilmeisesti vahingossa luettu yhteen lähteen pohjansirkkua ja pajusirkkua koskevat maininnat – edellisen esiintymisestä juuri Kauhanevalla ei ole erityismainintaa. Poistin maininnan selkälokista (vain yksi havainto) ja merilokkien aiemmasta pesinnästä alueella (vaikutti ajantasaisuuden kannalta ongelmalliselta, lähdekin toteaa että merilokkien puuttuminen "viime vuosien" aikana (90-luvun jälkipuoliskolla siis) on voinut olla vain tilapäinen ilmiö). Detaljia suokukko-ukkojen osallistumattomuudesta pesintään en nähnyt artikkelin kannalta varsinaisen merkityksellisenä. Rakenteen kaunistamiseksi otin vielä ja pilkoin pitkän kappaleen kolmeen osaan, mitä tarkoitusta varten vähän siirtelin lauseita saadakseni jonkinlaisen, jos kohta melko epäornitologisen, jaon mallia "kana- ja vesilinnut", "kahlaajansorttiset" ja "muut". – Haltiamieli 28. tammikuuta 2009 kello 21.48 (EET)

Sehän näyttäisi olevan loistava nyt, rakenne hyvä eikä mokiakaan näyttäisi tulleen ;). Kiitos! Yleensä olen yrittänyt kertoa tekstissä, että lähde on vanha (viimeksi tänään ;)). Tästä artikkelista se on tietysti unohtunut. Metsokantaa olin tosiaan ylitulkinnut ja pohjansirkut seannut pajusirkkuun. Huomenna voisi yrittää käydä kirjastosta penkomassa, josko löytyisi joku hyvä uusi alueen lintuja käsittelevä kirja. Täällä on jotain lintuja ja sitä olen käyttänytkin lähteenä, ja täällä myös pitäisi olla, mutta eipä näy olevan. Tämänkin voin huitaista lähteeksi... Joka tapauksessa äänestyksen jälkeen ehkä artikkeli alkaa vähitellen kehittyä kohti SS-statusta, kun nyt löysin kirjastosta nuo kaksi lähteeksi merkkaamaani kirjaa. Niissäkin on linnuista juttua, mutta vielä vanhempaa, kuin tuossa "metsien ja soiden kirjassa". Roquai 28. tammikuuta 2009 kello 23.15 (EET)

Jälkimmäisin linkeistäsi näköjään listaa lajistoon metsähanhen, kanadanhanhen ja merilokin, joten mitä ilmeisimmin ajantasaistettavaa artikkelissa yhä olisi. Luontoon.fi taas mainitsee ainakin kaakkurin, joka tuossa Metsien ja soiden kirjan artikkelissa oli mainittu tosi epämääräisesti niin, etten uskaltanut sitä kuikan ja laulujoutsenen kohdalla mainita, vaikka houkuttikin. Toivottavasti yhtäkaikki löytyisi jokin vähän monisanaisempi ja silti ajantasainen lähde, josta koko kappaletta voisi päivittää ilman, että koko 2000-luvun osalta täytyisi luottaa pelkkiin satunnaisiin nykyään tavattavien lajien luetteloihin.

Sivumennen, voisikohan tuon postimerkkikuvan, joka ei varsin lintuihin liity, siirtää kenties paremmin sopivasti Kasvillisuus-kappaleen lopulle? Varmaan joku sopiva kuva linnuistakin löytyisi Commonsin valikoimista, ei kai se liian valheellista olisi vaikkei kuvaa juuri Kauhanevalla olisikaan napsaistu? – Haltiamieli 28. tammikuuta 2009 kello 23.51 (EET)

En kyllä löytänyt kirjastosta mitään pelkästään Kauhajoen, Suupohjan tai edes Etelä-Pohjanmaan lintuja käsittelevää kirjaa. Sen sijaan lintukirjojen kohdassa hyllyt notkuivat kaikenmoisia Suomen ja Euroopan jne. lintuja käsitteleviä kirjoja. Löysin myös Kauhajoen Joulu 2008 -lehdestä kahden sivun jutun Kauhajoen linnuista, mutta ei siinäkään Kauhanevasta mitään puhuta. Yhden kirjan lainasin, se käsittelee Suomen kansallispuistoja ja on vuodelta 2001. Siinä on jonkunmoinen lintulista Kauhanevan kohdalla.

Siirrän postimerkin ylemmäksi ja lisään riekon kuvan. Se nyt taidetaan mainita jokaisessa Kauhanevaa käsittelevässä jutussa, joissa puhutaan linnuista. Kommentoin lisää, kun olen vähän muokkaillut artikkelia. Ai niin, minulta on sitten turha odottaa Kauhanevalta lintukuvia. Hyvä kun harakan, västäräkin ja strutsin tunnistan. :-) Roquai 29. tammikuuta 2009 kello 20.48 (EET)

Listasin avukseni sivulle Käyttäjä:Roquai/Linnut eri lähteissä mainitut linnut. Olisiko otsikoiden 1 ja 2 (entä 3?) alla linnut, jotka voisi artikkelissa mainita ilman, että kerrotaan lähteen olevan vanha? Taitaapi jäädä huomenna muokkaukset väliin, eli lauantaina jatkan... Roquai 29. tammikuuta 2009 kello 22.33 (EET)EDIT: Roquai 29. tammikuuta 2009 kello 22.55 (EET)

Viime vuosina riekkoja on nähty parhaimmilaan 5 ja metsoja 4. Kuikasta vain yksi havainto vuodelta 2007, mutta laulujoutsenesta useita pesintään viittaavia havaintoja.

Pohjansirkku

3.6.2007 2 pariutuneet var Kauhajoki Kampinkeidas

21.6.2006 1 k ad laulava koiras, ryh... Kauhajoki Kauhaneva

8.6.2006 1 pull juuri lentokykyinen... Honkajoki Tunturinkangas

4.6.2006 1 k p Ä Karvia Kuloneva

17.5.2006 1 k p Ä Kauhajoki Kauhaneva, Punttukei...

5.8.2003 5 ilm. poikue Karvia Pohjankangas, Kiviha...

2.5.1988 1 Karvia Kiviharjunkeidas. --Makele-90 29. tammikuuta 2009 kello 10.49 (EET)

Maininta mustapyrstökuirin kuulumisesta linnustoon ei mielestäni ole oikea jos on vain muutama havainto lajista.

Lähde? :) Roquai 29. tammikuuta 2009 kello 20.48 (EET)

Tiira, BirdLife Suomen lintutietopalvelu. --Makele-90 30. tammikuuta 2009 kello 21.26 (EET)

Muita huomioita

Koska nyt tulin lueskelleeksi artikkelia, kommentoin samalla kaikenlaista muutakin, mihin tulin kiinnittäneeksi huomiota:

• HA-äänestyksen johdannossa toteat, että puisto on kävijämääriltään Suomen pienin – niinkin mielenkiintoinen detalji toivottavasti tulee käymään ilmi myös itse artikkelista (vai olenko puusilmä?).
• Käsitteet "rimpineva" ja "saraneva" olisi tavalla tai toisella tarpeen avata, lause "Aluksi se oli rehevä rimpineva, josta vähitellen tuli saraneva." ei ainakaan meikäläiselle kerro juuri mitään.
• Kyrönkankaan kesätien nykyluonne jää helposti vähän epäselväksi kun maininnat aiheesta ovat hajallaan artikkelissa, mutta kartta ja toivottavasti myös valokuva kuvateksteineen valottanevat nekin aikanaan asiaa.
• Millä tavoin Kyröskankaan tie mahdetaan mainita Teitin valitusluettelossa, onko tien kunnosta valitettavaa vai?
• Mahtaisiko em. Jaakko Teitti jopa ansaita oman artikkelinsa?
• Maininta ojankaivuusta nälkävuosina on kenties heikommin historiaa tuntevalle omituinen, jos ei selitetä kyseessä olleen hätäaputyö (paha vain ettei lähdekään sitä suoraan mainitse, niin ilmeistä kuin se onkin).
• Kasvillisuus-kappale alkaa vähän hassusti, kun ensimmäisissä kahdessa kappaleessa ei mainita kasvin kasvia; olisiko syytä jaotella sisältöä kahdeksi kappaleeksi: "Maaperä ja pinnanmuodot" (mieluummin tosin jokin parempi otsikko) ja itse "Kasvillisuus"?
• Selittämättä ilmeistä ei liene sekään, miksi ojanpohjien hiekkadyynit hankaloittavat ojien tukkimista ja ennallistamista (vesi siis johtui hiekkakerroksen kautta ties minne eikä jäänyt kosteuttamaan suota niin kuin idea oli, mikäli ihan oikein ymmärsin lähteestä) – Haltiamieli 29. tammikuuta 2009 kello 00.43 (EET)

• Kauhaneva oli tosiaan vuoden 2007 kävijämäärältään pienin kansallispuisto yhdessä Perämeren kansallispuiston kanssa. Lisäsin maininnan Kävijämäärät-kappaleeseen.
• Etsin hyvän tovin noista rimpi- ja saranevoista juttua ja lopulta löysin jotain tietosanakirja Facta 2001:stä. Lisäsin maininnat artikkeliin Neva (suotyyppi) ja linkitin tässä artikkelissa sanat.
• Kyrönkankaan kesätiestä tulee kuva, kunhan ensin käyn puistossa ;). Samaten tie ansaitsee luultavasti oman artikkelinsa.
• "Kyröskankaan kesätiestä" on siis maininta Jaakko Teitin tekemän valitusluettelon Suomen yleisten teiden ja kulkureittien luettelossa. En sitten tiedä mitä tuo "valitusluettelo" meinaa. Joissain lähteissä puhutaan pelkästä luettelosta.
• Teitistä voin jotain tynkää koittaa kehitellä...
• Nälkävuosien ojankaivuusta en ole löytänyt muista lähteistä mitään toistaiseksi. Kauhajoen historia -teoksessakaan nälkävuosien kohdalla ei ollut mitään.
• Koitan jaotella tuota Kasvillisuus-kappaletta
• Lisäsin maininnan, että vesi karkaa dyynien kautta. Kiitos hyvistä kommenteista! Roquai 29. tammikuuta 2009 kello 19.47 (EET)

Menee luultavasti lauantaille Kasvillisuus-kappaleen jaottelut. Roquai 29. tammikuuta 2009 kello 22.33 (EET)

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Arkistoitu vertaisarviointi

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa 21.2.–7.3.2009

No joo, jotenkin aina, kun saa jollekin artikkelille HA/SS-statuksen, lopahtaa kiinnostus totaalisesti kyseistä aihetta kohti. Niin tässäkin tapauksessa, ei ole juurikaan kiinnostanut ruveta muokkaamaan tätä artikkelia, mutta jos nyt saisi vielä sen SS-statuksen, niin olisin tyytyväinen. Luonto-osio nyt on varmaan aika surkea sillisalaatti. On niin miljoonanmoista suota, ettei tiedä missä järjestyksessä asiat siinä luonto-osiossa esittäisi. Pitäisikö sen alle laittaa maantiede-osiosta jotakin? Ja sitten ne linnut. Olen listannut alasivulleni Käyttäjä:Roquai/Linnut eri lähteissä esiintyvät linnut. Minkä otsikoiden alla olevia lintuja voisi artikkelissa mainita? 1 ja 2 (3)? Kuvia saattaa tulla ens viikolla tai sitten kesällä viimeistään. Joku voisi halutessaan piirtää tästä kartasta jonkinlaisen version, muuten saatte tyytyä png-tuherruksiini. Kiitän. :) Roquai 21. helmikuuta 2009 kello 03.04 (EET)

Muokkasin tuota alun Ramsar-sopimukseen liittämistä. Koko kansallispuisto sisällytettiin sopimuksen piiriin vuonna 2004, mutta onko mahdollista, että tämä lisäys oli laajennus? Eli pelkkä Kauhaneva olisi ollut aiempi lisäys. --PtG 28. helmikuuta 2009 kello 10.46 (EET)

Pelkkä Kauhaneva ilmeisesti liitettiin jo tuolloin 1972 sopimuksen piiriin tämän Kauhajoen Kunnallislehden artikkelin mukaan. Roquai 28. helmikuuta 2009 kello 20.45 (EET)

No sanokaas nyt jotakin. :) Voisko laittaa äänestykseen, kunhan saan tuon lintuosion vielä kuntoon? Eli viikonlopun aikana ehkä. Tökerö karttakin on nyt! Kuvia puistosta tullee enemmän sitten varmaan, kun lumet sulaa. Roquai 6. maaliskuuta 2009 kello 23.21 (EET) EDIT: Roquai 6. maaliskuuta 2009 kello 23.23 (EET)