Keskustelu:Ensimmäinen sortokausi

Otsikot

Otsikkoja saisi poistaa ja yhdistää. Nyt niitä on aivan liikaa ja otsikkojen alla on yksi tai kaksi virkettä. -tKahkonen 7. maaliskuuta 2009 kello 19.36 (EET)

Selvä, yritän ratkaista tuon pulman. Joidenkin otsikkojen alla on vähän tekstiä, koska kaikkea ei ole ehtinyt kirjoittaa. Anna O 7. maaliskuuta 2009 kello 20.01 (EET)

Jos ensimmäinen sortokausi alkoi 1899, niin miten sen alla voi tätä ennen halliinneen Venäjän keisarin hallitsijakausi?--Urjanhai 7. maaliskuuta 2009 kello 21.07 (EET)

Jaa, näköjään silloinkin oli tekstin mukaan jotain sortotoimenpiteitä, mutta jokin ristiriita tuossa aikamäärittelyssä silti on.--Urjanhai 7. maaliskuuta 2009 kello 21.13 (EET)

Ensimmäisen sortokauden alkamisen ajankohta usein mainitaan vuodeksi 1899, Helmikuun manifestin mukaan, vaikka lukuisat lähteet kertovat ensimmäisten sortotoimenpiteiden alkaneen aikaisemmin. Pidän sitä aihekokonaisuuden kannalta tarpeellisena tietona, että ilmoitetaan minkä hallitsijan aikana asioita tapahtui. Sortokauden tapahtumien ymmärtämisen kannalta on tarpeellista lyhyesti mainita miten Venäjän keisarit suhtautuivat Suomen erityisasemaan. Tarpeellista tietoa venäläisten asenteiden muuttumisesta, yleisten suurvaltapoliittisten olosuhteiden muuttumisen myötä. Anna O 7. maaliskuuta 2009 kello 22.34 (EET)

Tuo lienee totta. Lähinnä ongelma lienee otsikointitekninen, mutta kun en tunne aihepiiriä hyvin, niin en osaa arvioida miten otsikoinnin parhaiten voisi muotoilla. Jotenkin ehkä jotain sellaista kuin "Ensimmäiseen sortokauteen johtanut kehitys" tai "sortokausien taustaa" tms. ehkä?--Urjanhai 7. maaliskuuta 2009 kello 22.39 (EET).

"Ensimmäiseen sortokauteen johtanut kehitys" kuulostaa ihan hyvältä. Sortokauden aiheita on monessa erillisessä artikkelissa, mm. Sortokausi, Ensimmäinen sortokausi, Toinen sortokausi, Helmikuun manifesti, Suuri adressi, Pro Finlandia (adressi), Kagaali, Viaporin kapina, Suomen suuriruhtinaskunta, Leo Mechelin, Nikolai Bobrikov, Eugen Schauman, Konni Zilliacus, Yrjö Koskinen. Toinen sortokausi on vielä melko suppea, ensimmäinen sortokausi artikkelista ehkä mahdollista siirtää jotakin omiksi ala-artikkeleiksi, jos sitä joskus pidetään tarpeellisena. Anna O 8. maaliskuuta 2009 kello 10.00 (EET)

Kutsumus ylimääräisille valtiopäiville 1898

Wikipedian luotettavuuden vuoksi tarkempi selostus vuoden 1899 ylimääräisten valtiopäivien kokoon kutsumisesta.

Kirjoitin: "19. heinäkuu 1898 julkaistiin kutsumus ylimääräisille valtiopäiville tulevan vuoden alussa, käsittelemään kysymystä Suomen sotalaitoksen muodostamisesta yhdenmukaiseksi Venäjän sotalaitoksen kanssa. Viitteet: Rein, Th., Muistelmia elämän varrelta I, s. 384, Öhquist, s. 29, Parmanen, Eino I., Taistelujen kirja I, s. 76

Kysymys: 1898 vai 1899?

KLS 19. heinäkuuta 1898 <!-- vai 1899? --> julkaistiin kutsumus ylimääräisille valtiopäiville tulevan vuoden alussa, käsittelemään kysymystä Suomen sotalaitoksen muodostamisesta yhdenmukaiseksi Venäjän sotalaitoksen kanssa. Viitteet: Rein, Th., Muistelmia elämän varrelta I, s. 384, Öhquist, s. 29, Parmanen, Eino I., Taistelujen kirja I, s. 76

Vastaus: 19.7.1898 annettiin käsky kokoontua ylimääräisille valtiopäiville 19.1.1899.

Alla sanatarkkoja lainauksia lähdeteoksista:

"Hänen vaikutuksestaan keisari Nikolai II otti uudelleen käsiteltäväksi jo mainittujen komiteain ehdotukset ja hyväksyen enemmistön niissä esittämän kannan määräsi heinäkuun 19. päivänä 1898, että ylimääräisten valtiopäivien oli kokoonnuttava seuraavaan tammikuun 19. päivänä keskustelemaan sotilaskysymyksestä." Lähde:Parmanen, Eino I., Taistelujen kirja I, s. 76

Ehdotus asevelvollisuuslaiksi, josta lausuntoa antamaan ylimääräiset valtiopäivät oli 19.7.1898 annetulla käskyllä kokoonkutsuttu 19.1.1899, kohtasi venäläisten ehdottamassa muodossa jyrkkää vastarintaa Suomessa. Lähde: toim. Korhonen, Arvi, Suomen historian käsikirja II, Wsoy, 1949, s. 302

"Silloin tuli kesällä merkillinen tieto: keisarillinen käskykirje kutsui ylimääräiset valtiopäivät koolle tammikuun 19 p:ksi 1899." Öhquist, Johannes: Leijonalippu. Suomen kansan nousu vapauteen, Otava, 1922.

"Ensi sijassa suunnattiin hyökkäykset sotalaitostamme vastaan, ja heinäkuussa 1898 julkaistiin kutsumus ylimääräisille valtiopäiville tulevan vuoden alussa käsittelemään kysymystä sen muodostamisesta yhdenmukaiseksi Venäjän sotalaitoksen kanssa." Rein, Th.: Muistelmia elämän varrelta I, Otava, 1918, s. 384

"Vihdoin onnistuikin sotaministerin saada hallitsija suostumaan ratkaisevaan askeleeseen, se on Suomen säätyjen kokoonkutsumiseen valtiopäiville vuodeksi 1899 asevelvollisuusasiaa varten" Zilliacus, Konni: Suomen uusimmasta historiasta, Tukholma, 1901, s. 61-62

"Keisari hyväksyi muutoksen aikaisempaan kutsuun ja allekirjoitti 19.7.1898 kutsun ylimääräisille valtiopäiville." "Vuoden 1899 ylimääräiset valtiopäivät. Kutsu ylimääräisille valtiopäiville sai Suomessa yleisen mielipiteen hämmennyksiin." Tommila, Päiviö: Suuri adressi 1899, Wsoy, 1999, ISBN 951-0-23454-0, s. 48-50 Anna O 9. maaliskuuta 2009 kello 22.37 (EET)

Myös tämä kannattaa katsoa: Säätyvaltiopäivät 1899 Anna O 11. maaliskuuta 2009 kello 18.08 (EET)

Vastaus muokkauksessa esitettyyn kysymykseen käytetystä kuvasta

Asevelvollisuuslaki ja kutsuntalakot: Miten tuo kuva littyy tähän yhteyteen?

Turkin sodasta vuonna 1878 palanneita Kaartin upseereita ja aliupseereita.

Artikkelissa mainittiin näin: "Kaikki tarkka-ampujapataljoonat lakkautettiin, Suomen kaartia lukuun ottamatta."

Joten kuva Suomen kaartista mielestäni sopi kuvituskuvaksi. Kuva ei luonnollisesti ole välttämätön ja muita parempia kuvia voi laittaa artikkeliin. Anna O (keskustelu) 13. elokuuta 2013 kello 20.43 (EEST)

Kuva on otettu vuonna 1878 ja liittyy Turkin sotaan, eli yhteys tähän aiheeseen on aika heikko. Suomen kaarti lakkautettiin vuonna 1905, eli ensimmäisen sortokauden jälkeen. Ja 1900-luvun alussa kaarti ei enää käyttänyt tuonnäköisiä univormujakaan, sillä ne uudistettiin 1882. Kuva, joka liittyisi jotenkin vuonna 1901 lakkautettuun asevelvolliseen sotaväkeen olisi mielestäni loogisempi valinta. Artikkelista Suomen suuriruhtinaskunnan armeija näkyy useita sellaisia kuvia löytyvänkin. --Risukarhi (keskustelu) 15. elokuuta 2013 kello 11.27 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olisiko tässä ainesta ainakin lupaavaksi artikkeliksi. Vai pitäisikö suoraan ehdottaa jopa hyväksi? Ipr1 (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 02.11 (EET)

On tämä aivan turhan raskas artikkeli lupaavakeskusteluun. Tämän on tarkoitus olla varmaankin aika kevyt arviointimenetelmä. Tässä on niin paljon sisältöä, että artikkelin läpikäymiseen menee aika paljon aikaa. Vertaisarviointi olisi tällaiselle oma paikka, ja sen jälkeen tilanteen mukaan HA- tai SA-äänestys. --PtG (keskustelu) 24. marraskuuta 2017 kello 08.08 (EET)

Kannatan vertaisarviointiin. --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2017 kello 22.44 (EET)

Vertaisarviointi on ainakin sen omien ohjeiden mukaan tarkoitettu siihen, että artikkelia "erityisen paljon muokannut" laittaa sen arvioitavaksi ja on valmis sitä itse ehdotusten perusteella parantelemaan: "Ole valmis muokkaamaan artikkelia esitettyjen ehdotusten mukaisesti, jotta ehdotuksista todella olisi hyötyä." Tämän artikkelin lähteinä on käytetty 55:tä kirjaa, ja ilmeisesti tekijöitäkin on useita, joten vertaisarviointi on aika haasteellista, jos halutaan tehdä muutakin kuin kielenhuoltoa. --Savir (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 17.50 (EET)

Jälkimmäistä lainaustasi ohjeista ois ihan hyvä soveltaa lupaava artikkeli ehdotuksiinkin. J.K Nakkila (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 08.21 (EET)

Ymmärtääkseni lupaavan artikkelin on tarkoitus olla kevyempi kuin vertaisarvioinnin. Tästä voisi ohjeistaa paremmin mitä se käytännössä tarkoittaa. Lupaavaksi-merkitseminen ei varmaankaan estä myöhempää vertaisarviointia hyväksi tai suositelluksi vaan päinvastoin voi helpottaa sitä? Ipr1 (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 09.23 (EET)

No, ei lupaavaksi. Joku voi viedä halutessaan vertaisarviointiin. Arkistoin. J.K Nakkila (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 10.25 (EET)

Artikkelin neutraalius

Ensimmäistä sortokautta koskeva artikkeli on kirjoitettu pitkälti suomalaisen historiankerronnan mukaan. Läpi tekstin toistuvat historiatarinasta juontuvat negatiiviset (eli asenteelliset) luonnehdinnat esimerkiksi motiivien ja tarkoitusperien yhteydessä. Faktisesti hyvin lähteistetty, mutta artikkelia ei voida pitää neutraalina, kun päälinja on rakennettu suomalaisen katsomuksen mukaan samalla kun kritiikki ja vastapuolen näkökulma on jätetty käsittelemättä.--Politbyroo (keskustelu) 5. tammikuuta 2019 kello 12.06 (EET)

Se, joka haluaa asiaan "venäläistä näkökulmaa", löytää sitä varmasti vastaavista venäläisistä artikkeleista. "Neutraalius" on tässä kysymyksessä vaikea saavuttaa, kyse on kuitenkin siitä, että Venäjä pyrki 1800-luvun puolivälin jälkeen käytännössä hävittämään omilla historiallisilla asuinalueillaan eläneitä pienempiä naapurikansoja sulauttamalla ne itseensä etnisesti ja kulttuurillisesti. Minkään muunkaan valtion harjoittamana tällaista toimintaa ei nykyään käsitellä "neutraalisti", joten miksi niin pitäisi yrittää tehdä Venäjän kohdalla? Etenkään, jos "neutraaliudella" tarkoitetaan vuorostaan ns. isovenäläisen näkökulman kritiikitöntä esittelyä, kuten on jo näköjään päässyt tapahtumaan ns. toista sortokautta käsittelevässä artikkelissa. Sekin pitäisi päinvastoin siivota. Nicolaus Rungius (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 05.36 (EEST)