Keskustelu:APECED

Leena Peltonen-Palotie löysi AIRE-geenin?

Ilmoitus eturistiriidasta

Oletan, että joku tulee esittämään, että minulla on eturistiriita tämän artikkelin aiheen kanssa. Kerron siksi miten olen tänään eksynyt tälle sivulle.

Huomasin kyllä Wikipedian etusivun Uutisissa palstalla, että Leena Palotie on nimitetty yhdeksi 12 suomalaisesta tieteen akateemikosta. Tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä tämän päiväisen kiinnostukseni kanssa.

Kävin siis tänään S-marketissa ostamassa kolme pussia tarjouksessa olevia espanjalaisia mandariineja. Kassalla huomasin, että vanhemmille naisille suunnattu SARA-lehti, Minna Tervamäen ohella, mainostaa sisältöään otsikolla Vetäviä miehiä. Nimiä luetellaan etusivulla: Veeti Kallio, Jan Vapaavuori, Jörn Donner, Hjallis Harkimo. Toisena listalla on yllättäen serkkuni, professori Per Ashorn. Mietin, että olisikohan lehdestä luotettavaksi lähteeksi Wikipedia-artikkeliin. Koska numero oli erikoishintainen (”Nyt -50%”) ostin sen sisarilleni ja äidilleni luettavaksi.

Kotiin päästyäni ryhdyin tutkimaan, mitä serkuilleni luotettavien lähteiden mukaan kuuluu. Varatuomari Tiina Ashorn näkyy siirtyneen Asianajotoimisto Krogerus Oy:stä Procopé & Hornborgin palvelukseen. Isoveli Ralph Ashornin sairaalabisneksestä Venäjällä kerrotaan vain viisi vuotta vanhoja tietoja. Per Ashornin tutkimusyksikkö Tampereen yliopistossa näkyy muuttaneen nimeään ja on nyt Department of International Health.

Haun kolmannella sivulla tulee vastaan jotain mielenkiintoista, tieteellinen julkaisu 20 vuoden takaa, tekijöinä veljekset Per ja Ralph sekä tutut nimet nuoruudesta, Markku Helle ja Heikki Helin ja tietenkin isäni professori Kai Krohn. Vilkaisen artikkelia, ihmisen geeniperimän selvittämistä edeltävät geenitekniikat antavat vanhahtavan vaikutelman.

Journal of Clinical Pathology -lehden sivulla on kuitenkin kaksi linkkiä Articles by Ashorn, P ja Articles by Krohn, K, jotka johtavat Google Scholar-hakutuloksiin. Seuraan toista linkkiä ”K Krohnin” julkaisuihin. Merkittävimpänä pidetty tai ainakin ja eniten siteerattu julkaisu näkyy olevan jonkun minulle tuntemattoman Karoline Krohnin julkaisu, mutta toisena oleva, 551 kertaa siteerattu, vuonna 1997 Nature Genetics-lehdessä julkaistu Positional cloning of the APECED gene vaikuttaa mielenkiintoiselta. Minulla ei ole hajuakaan mitä APECED on, mutta Google ohjaa minut tälle sivulle. -- Petri Krohn 29. lokakuuta 2009 kello 23.26 (EET)

Mitä oikein yrität sanoa? Viihdyttäva tarina, mutta en saanut selvää siitä mistä pitäisi keskustella. --Ras 29. lokakuuta 2009 kello 23.51 (EET)

Itse asiaan

Aion siis kyseenalaistaa artikkelin väitteen, että Leena Peltonen-Palotie löysi APECED-taudin aiheuttavan AIRE-geenin? Toistaiseksi olen tehnyt sen lisäämällä väitteen perään {{Lähde}} -mallineen. Suunnittelin ensin esittäväni vastaväitteet tällä keskustelusivulla, mutta nyt huomaan, että pystyn luotettavien on-line lähteiden perusteella laajentamaan artikkelia ja kirjoittamaan sen tämä väitteen osalta uusiksi. Palaan asiaan tunnin kuluttua. -- Petri Krohn 30. lokakuuta 2009 kello 00.01 (EET)

Älä kyseenalaista ainakaan kevyin perustein, sillä tässä on se alkuperäinen ja näyttää validilta. --Ras 30. lokakuuta 2009 kello 00.17 (EET)

Sinänsä uudelleenkirjoittaminen on tarpeen, koska näyttäisi että löytäjiä on kokonainen liuta. Molemmissa Naturen artikkeleissa (samassa lehdessä) käytetään samaa "We have isolated a novel gene from this region, AIRE" -lausetta. --Ras 30. lokakuuta 2009 kello 00.22 (EET)

Kiitos linkistä, en ollut vielä lukenut tuota artikkelitiivistelmää. Luin kolme muuta, joista tässä elokuun 7, 1997 julkaistussa jutussa High-resolution physical and transcriptional mapping of the autoimmune polyendocrinopathy-candidiasis-ectodermal dystrophy locus on chromosome 21q22.3 by FISH. Peltosen ryhmä ilmoittaa vasta paikallistaneen tämän vielä nimeämättömän geenin 800 kiloemäksen laajuiselle jaksolle 21q22.3 alueella. Ilmeisesti tuo juttu on kirjoitettu ennen Nature Genetics lehden numerossa 17 olevia juttuja. Krohnin ryhmän juttu on kuitenkin aikaisemmalla sivulla, osoittaako tämä jotain prioriteettiä? Japanilaisnimi on kuitenkin tunkenut ykkösjuttuun kaikkein ensimmäiseksi. Oletan, että tämä tarkoittaa sitä, että Krohnin ryhmä ja japanilaisryhmä ovat tarjonneet juttujaan samaan aikaan toisistaan tietämättä, Naturen toimitus on pyytänyt yhdistämään tulokset yhteen artikkeliin, Japanin postileima lienee aikaisempi. -- Petri Krohn 30. lokakuuta 2009 kello 00.52 (EET)

P.S. - Krohnin ja Peltosen ryhmien artikkelien keskenäisestä suhteesta antaa kuvan myös viittausten määrä: Krohnin artikkeliin on Googlen mukaan viitattu 551 kertaa, Peltosen artikkeliin vain 67 kertaa. -- Petri Krohn 30. lokakuuta 2009 kello 01.41 (EET)

Meidän ei kannata ryhtyä yrittämään arvaamaan sitä, kuka tuosta possesta lopulta sen keksi. Aikaisempi sivu tuskin ainakaan osoittaa mitään prioriteettia. Varmuuteen pääsemiseksi täytyisi löytää joku sekundäärilähde, jossa todetaan joko Peltosen tai sitten jonkun muun löytäneen sen. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, että kukaan ei pääse tuota omimaan omaksi keksinnökseen. --Ras 30. lokakuuta 2009 kello 03.32 (EET)

(Muokkauskonflikti) Sama väite Peltosesta AIRE-geenin löytäjänä toistuu myös artikkelissa Leena Peltonen-Palotie. Ottaen huomioon, että AIRE-proteiini on transkriptiotekijä ja siitä on oma artikkeli en-wikipediassa (en:Autoimmune regulator), tämän täytyy olla Peltonen-Palotien tärkeimpiä löytyjä. Myös tuolla artikkelissa väite on lähteistetty Kai Krohnin & ym:n Duodecim-lehdessä 1998 julkaisemaan suomenkieliseen artikkeliin. Luulen, että jos nyt kysyisin Krohnilta aiheesta, hän antaisi asiasta varsin erilaisen tulkinnan.

Löysin tuon Duodecim-artikkelin säköisessä muodossa vapaasti webbistä. Siinä on pitkä luku geenin löytymisestä. Aion käyttää sitä lähteenä.

Samainen artikkeli spekuloi myös sillä, että geeni todella koodaa transkriptiotekijää. (Päivitetty 30. lokakuuta 2009 kello 19.15 (EET)) Sama arvailu näkyy löytyvän molemmista alkuperäisartikkeleista. -- Petri Krohn 30. lokakuuta 2009 kello 04.04 (EET)