Keryneia (Akhaia)
| Keryneia | |
|---|---|
| Κερύνεια | |
| Sijainti | |
  Keryneia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Mamousiá, Aigiáleia, Akhaia, Länsi-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Akhaia |
Keryneia (m.kreik. Κερύνεια, myös Kerynia, Κερυνία, Keraunia, Κεραυνία, Kerauneia, Κεραύνεια; lat. Ceryneia, Cerynia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akhaiassa Kreikassa.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyisen Aigiáleian kunnan Mamousián kylää.[3][4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keryneian kaupunki sijaitsi kukkulalla jonkin verran sisämaahan Peloponnesoksen niemimaan pohjoisrannikosta eli Korintinlahden rannasta, etelään Heliken kaupungista ja lähellä Kerynites (nyk. Kerynítis) -jokea.[2][5] Kaupunki sijoitetaan nykyisin Mamousián kylän pohjoispuolella olevalle kukkulalle.[3][4] Aiemmin kaupunki on sijoitettu joen länsirannalle.[2] Keryneian kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 100 neliökilometriä.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keryneian seudulla eli kreikkalaisessa mytologiassa Keryneian kauris, jonka pyydystäminen oli Herakleen kolmas urotyö.[6] Keryneian kaupungin historiasta tiedetään vain vähän. Pausaniaan mukaan kaupunki sai paljon uusia asukkaita Mykenestä klassisen kauden alkupuolella vuonna 468 eaa., kun mykeneläiset hylkäsivät kaupunkinsa argoslaisille.[1][2][5]
Keryneia on luettu nykytutkimuksessa arkaaisen tai klassisen kauden polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, mutta sen todellinen asema tunnetaan kuitenkin huonosti.[1] Keryneia ei kuulunut alun perin Akhaian liiton dodekapoliin kahdentoista kaupungin joukkoon, mutta siitä tuli myöhemmin jäsen, kun se korvasi Aigain sen lakattua olemasta. Keryneia mainitaan liiton jäsenenä kun se perustettiin uudelleen vuonna 280 eaa.,[2] ja se oli polis viimeistään tuolloin. Se löi liiton rahaa.[1] Keryneialainen Markos valittiin liiton johtoon vuonna 255 eaa. Strabonin aikana roomalaisella kaudella Keryneia oli Aigionin alaisuudessa.[2]
Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Keryneus (Κερυνεύς),[2] Karyneus (Καρυνεύς) ja Karynneus (Καρυννεύς).[1] Theofrastos sanoo, että Keryneian viini tuotti keskenmenoja.[2][7]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungista on löydetty kreikkalainen teatteri, joka sijaitsi kaupungin koillisosassa ja jonka katsomo avautui länteen Kerynites-joelle päin. Sen katsomon halkaisija oli noin 44 metriä ja siinä on ollut arviolta 25 penkkiriviä, jotka oli tehty kalkkikivestä.[8][9] Löytöihin lukeutuu myös jäänteitä arkaaiselle kaudelle ajoitetusta temppelistä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”236. Keryneia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Ceryneia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Keryneia Pleiades. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Keryneia (Achaia) 22 Mamousia - Κερύνεια ToposText. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Polybios: Historiai 2.41, 21.43; Pausanias: Kreikan kuvaus 7.6.1, 7.25.5; Strabon: Geografika s. 387.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 4.13.1 (engl. käännös); Pseudo-Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.3 (engl. käännös).
- ↑ Theofrastos: Kasvioppi (Historia plantarum) 9.20; vrt. Athenaios: Deipnofistai 31; Aelianus: Varia historia 13.6.
- ↑ Ancient Theater of Keryneia Diazoma. Viitattu 1.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)