Kemi I
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesistö |
| Värit |
|---|
| Valmistunut |
|---|
| Valon korkeus |
25 m |
|---|---|
| Valonkanto |
18,9 km |
| Valon ominaisuudet |
Fl W 4s |
| Tutka |
T |
| ARLHS | |
|---|---|
| Admiralty |
C4082 |
| List of Lights | |
| MarineTraffic | |
| NGA |
116-18772 |
| Koordinaatit |
|---|
Kemi I (Kemi 1) on majakka Kemin satamiin johtavan väylän suulla Perämerellä. Majakka sijaitsee avomerellä noin 37 kilometrin päässä Ajoksen satamasta etelälounaaseen ja noin 34 kilometriä Krunnien saaristoon kuuluvasta Ulkokrunnin saaresta länteen. Se on pari kilometriä Suomen aluevesirajan ulkopuolella[1].
Vuonna 1973 Kemin edustalle rakennettiin kaksi uutta pohjamajakkaa, Kemi I ja Kemi II, korvaamaan vanhaa majakkalaiva Kemiä. Majakkatornit rakennettiin käyttäen uutta menetelmää. Niiden perustaksi juntattiin merenpohjaan pyöreitä teräspylväitä, joiden päälle sijoitettiin teräksinen majakkatorni. Kemi I:n huipulle asennettiin myös helikopterin laskeutumistasanne. Kun uudet majakat valmistuivat ja otettiin käyttöön, poistettiin majakkalaiva Kemi asemapaikaltaan 15. marraskuuta 1973.
Majakka ei kuitenkaan kestänyt jääliikuntojen aiheuttamia voimia ja tärinää, vaan sen loistolaite sammui jo joulukuussa. Tornin yläosa huojui jääliikuntojen voimasta pahimmillaan jopa yli kymmenen metriä edestakaisin. Jääliikuntojen voimasta sekä Kemi I että Kemi II päätettiin räjäyttää vesirajasta, ja majakkalaiva Kemi siirrettiin vielä yhdeksi purjehduskaudeksi asemapaikalleen.
Nykyinen Kemi I on rakenteeltaan pohjamajakka, jonka torniosa seisoo merenpohjaan upotetun betonisen jalustan, kasuunin päällä. Kasuuni rakennettiin Oulun satamassa ja hinattiin sijoituspaikalleen kesäkuussa 1975.
Kun kasuuni oli upotettu haluttuun kohtaan sen tyhjä tila täytettiin rautamalmin rikastusjätteellä joka olikin toimiva ratkaisu. [2]
Majakassa on myös tutkamajakka sekä yksi Suomen ensimmäisistä automaattisista säähavaintoasemista, jossa mitataan ilman lämpötilaa, kosteutta ja painetta sekä tuulen suuntaa ja nopeutta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Seppo Laurell: Suomen majakat, s. 63. Kustannusosakeyhtiö nemo ja Merenkulkulaitos, 2001. ISBN 952-5180-21-2
| Majakat |
|
|---|---|
| Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja | |
| Suomen entiset majakat |