Kelasköynnökset
| Kelasköynnökset | |
|---|---|
 Celastrus striangulariksen avautuneita kotahedelmiä. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Celastrales |
| Heimo: | Kelasköynnöskasvit Celastraceae |
| Suku: |
Kelasköynnökset Celastrus L. |
| Katso myös | |
Kelasköynnökset (Celastrus) on kelasköynnöskasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jonka lajit ovat kiipeileviä pensaita. Suvun luontainen levinneisyysalue sijaitsee Aasiassa, Amerikassa, Australiassa, Madagaskarissa ja Fidžissä. Eräitä sukuun kuuluvia lajeja käytetään koristekasveina.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kelasköynnökset ovat tavallisesti kesävihantia, harvoin ikivihreitä, kiipeäviä, usein kiertyviä pensaita, joilla on pyöreät tai kulmikkaat oksat. Oksissa on lukuisia pitkähköjä tai pyöreitä, vaaleita korkkiraitoja. Ydin voi olla onteloista. 2–4 millimetrin pituiset silmut ovat soikeita tai pitkähköjä; niillä on lukuisia teräväkärkisiä silmusuomuja. Lehdet ovat vuorottaisia. Korvakkeet ovat pieniä, lineaalisia ja putoavat aikaisin pois. Ehytlaitainen, sahalaitainen tai lovellinen lehtilapa on tavallisesti karvainen tai kalju, munanmuotoinen. Useimpien kelasköynnösten lehdet muuttuvat ruskassa keltaisiksi.
Kelasköynnösten sympodiaalinen, tyrsimäinen tai yksikukkainen kukinto kasvaa lehtihankaan tai oksankärkeen. Viisiteräiset, vihertävän- tai kellertävänvalkoiset kukat ovat tavallisesti yksi-, harvoin kaksineuvoisia; joskus kasvi on kaksikotinen. Kiekko on kalvomainen tai mehevä, renkaan- tai kulhonmuotoinen, kokonaan tai osittain viisilohkoinen. Heteet ovat lyhyitä, ponnet avautuvat kohti kukan keskustaa. Sikiäin on kehänpäällinen, kolmiosainen ja sisältää yhden tai kaksi pystyä siemenaihetta. Hedelmä on 8–10 millimetrin paksuinen, suunnilleen pallomainen (joskus pitkähkö), nahkamainen kota, joka avautuu pitkittäissuunnassa kolmeen lohkoon ja sisältää 1–6 siementä. Siemenet ovat elliptisiä, runsasproteiinisia ja ovat lähes kokonaan mehevän, punaisen-oranssinpunaisen siemenvaipan peittämiä.
Kelasköynnösten kromosomiluku on 2n = 46.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sukuun kuuluvien noin 30 lajin luontainen levinneisyysalue sijaitsee Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa, Madagaskarissa ja Fidžissä, missä niitä esiintyy kosteissa metsissä ja kuivissa tiheiköissä trooppisella ja lauhkealla ilmastovyöhykkeellä.
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kelasköynnösten (Celastrus) suku kuuluu kelasköynnöskasvien heimoon ja Celastroideae-alaheimoon. Suvun kuvasi ensimmäisenä Carl von Linné teoksessaan Species Plantarum vuodelta 1753. Hänen valitsemansa tieteellinen sukunimi Celastrus on peräisin erästä ikivihreää puuta tarkoittavasta muinaiskreikan sanasta kelastra; aiemmin nimeä oli käytetty useista ikivihreistä kasvilajeista.
Suku jakautuu kahteen alasukuun:
- Celastrus subg. Celastrus
- Celastrus subg. Racemocelastrus. Ding Hou
Lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kelasköynnösten suku sisältää noin 30 lajia:
- Celastrus aculeatus Merr.: Kotoisin Kiinasta.
- Celastrus angulatus Maxim.: Kasvaa Kiinassa 1000–2500 metrin korkeudella merenpinnasta.
- Celastrus caseariifolius Lundell
- Celastrus cuneatus (Rehder & E.H.Wilson) C.Y.Cheng & T.C.Kao: Kotoisin Hubeista ja Sichuanista.
- Kynsikelasköynnös (Celastrus flagellaris Rupr.): Kotoisin Venäjän Kaukoidästä, Kiinasta, Japanista ja Koreasta.
- Celastrus franchetianus Loes.: Kotoisin Yunnanista.
- Celastrus gemmatus Loes.: Kotoisin Kiinasta ja Taiwanilta.
- Celastrus glaucophyllus Rehder & E.H.Wilson: Kotoisin Kiinasta.
- Celastrus hindsii Benth.: Kotoisin Aasiasta, erityisesti Japanista ja Pohjois-Mariaaneilta.
- Celastrus hirsutus Comber: Kotoisin Sichuanista ja Yunnanista.
- Celastrus hookeri Prain: Kotoisin Intiasta, Nepalista, Bhutanista, Pakistanista, Myanmarista ja Kiinasta; kasvaa 2500–3500 metrin korkeudella merenpinnasta.
- Celastrus hypoleucoides P.L.Chiu: Kotoisin Kiinasta.
- Celastrus hypoleucus (Oliv.) Warb. ex Loes.: Kotoisin Kiinasta.
- Celastrus kusanoi Hayata: Kotoisin Hainanilta ja Taiwanilta.
- Celastrus lenticellatus Lundell
- Celastrus liebmannii Standl.
- Celastrus madagascariensis Loes.
- Celastrus membranifolius Prain
- Celastrus microcarpus D.Don
- Celastrus monospermoides Loes.: Kotoisin Yunnanista ja Uudesta-Guineasta.
- Celastrus monospermus Roxb.: Kotoisin Intiasta, Pakistanista, Bangladeshistä, Myanmarista ja Kiinasta.
- Celastrus novoguineensis Merr. & L.M.Perry
- Japaninkelasköynnös (Celastrus orbiculatus Thunb.): Kotoisin Kiinasta, Japanista ja Koreasta.
- Celastrus pachyrachis Lundell
- Celastrus panamensis Lundell
- Celastrus paniculatus Willd.: Kotoisin Aasiasta, Malesiasta, Australiasta, Filippiineiltä ja Uudesta-Kaledoniasta.
- Celastrus pringlei Rose
- Celastrus punctatus Thunb.: Kotoisin Kiinasta, Japanista ja Taiwanilta.
- Celastrus richii A.Gray
- Celastrus rosthornianus Loes.: Kotoisin Kiinasta.
- Amerikankelasköynnös (Celastrus scandens L.): Kotoisin Pohjois-Amerikasta.
- Celastrus strigillosus Nakai
- Celastrus stylosus Wall.: Kotoisin Kiinasta ja trooppisesta Aasiasta.
- Celastrus subspicatus Hook.
- Celastrus vaniotii (H.Lév.) Rehder; Kotoisin Kiinasta.
- Celastrus virens (F.T.Wang & Tang) C.Y.Cheng & T.C.Kao: Kotoisin Etelä-Yunnanista.
- Celastrus vulcanicola Donn.Sm.
- Celastrus xizangensis Y.R.Li
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muutamia kelasköynnöslajeja viljellään koristekasveina, ja niitä käytetään seinien, kaiteiden ja pergoloiden koristeena. Hedelmät säilyvät kasvissa pitkälle talveen.
