Kedreai

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kedreai
Κεδρεαί
Kedreain teatterin rauniot.
Kedreain teatterin rauniot.
Sijainti

Kedreai
Koordinaatit 36°59′34″N, 28°12′24″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Sedir, Muğla
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kaaria
Aiheesta muualla

Kedreai Commonsissa

Kedreai (m.kreik. Κεδρεαί, myös Κεδρειαί, Kedreiai; lat. Cedreae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kaariassa Vähässä-Aasiassa nykyisen Turkin alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisellä Sedirin saarella.[4][5][6]

Kedreain kaupunki sijaitsi Kaariassa nykyisin nimellä Sedir (Sedir Adası, Şehiroğlu, Sideyri) tunnetulla Kerameikoksenlahden (nyk. Gökovanlahti) saarella, noin 16 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Marmariksesta.[2][3][7] Saaren pituus on noin kilometrin, ja se jakautuu kahteen osaan, joita yhdistää kannas. Kaupunkikeskus sijaitsi idänpuoleisessa osassa.[2]

Kedreai oli alun perin kaarialaisten kaupunki.[5] Varhaisin maininta siitä on Hekataioksella, jota Stefanos Byzantionlainen lainaa. Muutoin sitä ei mainita antiikin maantieteilijöiden teoksissa.[2][3][8] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Kedreai kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–415/414 eaa.[1]

Lysandros valtasi kaupungin toisella yrityksellä peloponnesolaissodan lopulla vuonna 405 eaa., ja toteutti siellä andrapodismoksen eli orjuutti sen väestön.[2][7] Ainakin tuolloin Kedreain väestö oli kreikkalaisten ja barbaarien sekoitusta (μιξοβάρβαροι, miksobarbaroi) eli koostui kreikkalaisista ja osaksi seudun alkuperäisistä ei-kreikkalaisista asukkaista.[1][7] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Kedriatēs (Κεδριάτης), Kedriētēs (Κεδριήτης), Kedreatas (Κεδρεάτας),[1] Kedreatēs (Κεδρεάτης) ja Kedraīos (Κεδραῖος).[3]

Kedreai hellenisoitui eli kreikkalaistui 300-luvulla eaa.[5] Hellenistisellä kaudella siitä tuli osa Rhodoksen peraiaa eli mantereen puolen alueita, ja yksi Rhodoksen demoksista.[2]

Nykyajan turismiteollisuudessa Sedirin saari tunnetaan ”Kleopatran saarena” ja siellä oleva hiekkaranta ”Kleopatran rantana”. Kerrotaan, että Marcus Antonius ja Kleopatra olisivat uineet saarella, ja rantahiekat olisi tuotu tätä tarkoitusta varten Egyptistä.[9] Rannan erikoislaatuisen hiekan tutkimus on osoittanut, että se on mitä todennäköisimmin peräisin juuri Egyptistä, mikä tukee legendaa. Sen kuljetus olisi vaatinut noin 15 viljaproomua.[10]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kedreain kaupunki saaren itäosassa oli ympäröity torneilla varustetuilla muureilla, jotka ajoitetaan hellenistiselle kaudelle.[1][2] Kaupungissa oli Apollonin kultti epiteeteillä Pythios ja Kedrius, ja näin oletettavasti tälle omistettu pyhäkkö. Kaupungin kukkulan huipulta on löydetty doorilaista tyyliä edustaneen temppelin rauniot, jotka oletetaan kyseiseksi Apollonin pyhäköksi.[2] Rakennus ajoitetaan arkaaiselle kaudelle.[1] Myöhemmin paikalla on ollut kirkko.[2]

Kaupungista on löydetty myös muun muassa agora ja sen tukimuureja sekä kreikkalainen teatteri, joka sijaitsi kukkulan pohjoisrinteessä. Teatterin katsomoa, joka oli jaettu pystysuuntaisilla porraskäytävillä yhdeksään sektoriin, on säilynyt suhteellisen hyvin.[2][5][11] Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa on ollut stadion.[2]

Kaupungin nekropolis eli hautausmaa on löydetty mantereen puolelta. Sieltä on löydetty sekä holvattuja hautarakennuksia että sarkofageja.[2][5]

  1. a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”899. Kedreai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KEDREAI Turkey”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d Smith, William: ”Cedreae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Kedreai Pleiades. Viitattu 1.2.2022.
  5. a b c d e Kedreai ToposText. Viitattu 1.2.2022.
  6. ”61 G4 Kedreai”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  7. a b c Ksenofon: Hellenika 2.1.15.
  8. Stefanos Bysantionlainen: Ethnika, Κεδρεαί.
  9. Cleopatra Island & Beach Marmaris Travel Guide. Viitattu 1.2.2022.
  10. El-Sammak, Amr & Tucker, Maurice: Ooids from Turkey and Egypt in the Eastern Mediterranean and a love-story of Antony and Cleopatra. Facies, 2002, 46. vsk, s. 217–227. Artikkelin verkkoversio.
  11. Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]