Katri Karasma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katri Karasma (ent. Sarmavuori)

Katri Karasma (e. Sarmavuori, o.s. Meriö, vuodesta 2012 Karasma, s. 31. heinäkuuta 1945 Helsinki) on äidinkielen didaktiikan emeritaprofessori Turun opettajankoulutuslaitoksessa.[1][2]

Karasma koulutti äidinkielen opettajia professorina vuodesta 1979 lähtien. Koulutettavat olivat luokanopettajia ja aineenopettajia. Hän toimitti vuosina 1984 ja 2014 juhlakirjan professori Inkeri Vikaiselle. Teokset ovat Opetustiede ja opetuksen tutkimus (1984) ja Opetustieteen perustajan juhlakirja (2014). Hän on käyttänyt edustamastaan äidinkielen didaktiikan tutkimussuunnasta termiä "äidinkielen opetustiede" (ei itsenäinen tieteenala eikä oppiaine). Sen tutkimusalaan kuuluvat lukeminen, lukuharrastus, kirjoittaminen, puhuminen, draama, kirjallisuus, kielentuntemus ja media. Karasma on selvittänyt myös satuteoriaa sekä kehittänyt toiminnallista kielioppia. Hän on perustanut aikakauskirjan Äidinkielen opetustiede (lopetettu 2015[3]) ja Äidinkielen Opetustieteen Seuran. Hän on toiminut useissa kirjailijanimikkoseuroissa ja perustanut Kaarina Helakisa -seura ry:n sekä ollut mukana noin sadan muun ihmisen kanssa perustamassa Tove Jansson -seura ry:tä.[4]

Aikakauskirjasta Äidinkielen opetustiede ilmestyi juhlanumero 44/2015 Karasman 70-vuotispäiväksi. Hän julkaisi tiederunoja ja osaston äidinkielen opettajalle runokokoelmassa Tie kauaksi 2014. Hän toimii Espoon kirjailijoissa ja on ollut Helsingin seudun äidinkielen opettajat ry:n puheenjohtaja vuodesta 2015. Hän on tehnyt omaelämäkerran Portailla 2005 ja muistelmat Katariinan kamarissa — myrskyävällä merellä 2017. Hän oli Nuorten kirjoittajakurssin järjestäjänä 2013, 2016, 2017 ja 2018.lähde?

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äidinkielen opetuksen tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Lasten kielellinen kehitys koulun alussa. 1979. Väitöskirja.
  • Lasten kielen oppiminen. Gaudeamus 1982.
  • Äidinkielen opetustieteen perusteet. 1993. Äidinkielen Opetustieteen Seuran Tutkimuksia 8.
  • Lukijatutkimuksia tieteiskirjallisuudesta. 1995.
  • Lasten- ja nuortenkirjallisuuden maailma. 1993.
  • Lukijatutkimuksia muumiteksteistä. 1995.
  • Äidinkielen opetuksen tutkimusten bibliografia 1991-95. 1996.
  • Draamaopetuksen perusaskelia. (toim.) 1996.
  • Tie kiinnostukseen. Lukemisen ja kirjallisuuden opetuksen aktivointimenetelmät. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu Oy 1998.
  • Alkuaskelet äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Äidinkielen Opetustieteen Seuran julkaisuja 2003.
  • Miten opetan ja tutkin äidinkieltä ja kirjallisuutta? Äidinkielen opetustieteen perusteet. BTJ Kustannus Oy 2007.
  • Opi ja ohjaa kirjoittamista. BTJ Kustannus 2010.
  • Opi ja ohjaa lukemista. Avain 2011.
  • Suomi toisena kielenä –opetustieteen perusteet. Finn Lectura 2012. [5]
  • Yhdessä Pirjo Suvilehdon kanssa Ihmejuttuja ja tavattomia tarinoita. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden maailma. Avain 2014, 323 s. (K:n osuus 238 s.).
  • Aapisesta ylioppilaskokeeseen. Äidinkielen opetuksen historia. Äidinkielen Opetustieteen Seuran julkaisuja 2014, 340 s.
  • KRISTALLIPALLO – äidinkielen opetuksen käsitteet. Opus Liberum 2018, 376 s.
  • Adolf Iwar Arwidsson – edelläkävijä. A. I. Arwidsson -kerho 2019, 136 s.
  • AIKKA-puun omenia. Kustannus HD 2020, 200 s.

Muita julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Albergan aarteet. Espoon kirjailijoiden vaiheet ja teokset. OK-kirja 1999.
  • Espoolaiskirjailijat. OK-kirja 2006.
  • Portailla. OK-kirja 2005. Omaelämäkerta.
  • Ihmettelyä, elämää, työtä. Fenix-Kustannus Oy 1999.
  • Sykettä (nimellä Katja Nortela) OK-kirja 2001.
  • Tie kauaksi. Runoja. RKS Tietopalvelu Oy 2014, taiteilijanimi: Katja Karasma.
  • Suomen runoretkelle hei! Taiteilijanimi Katja Karasma. Mediapinta 2017.
  • Katariinan kamarissa — myrskyävällä merellä. Prometheus 2017. Muistelmat.
  • Kerhosta yhdistykseksi. Helsingin seudun äidinkielen opettajat ry:n historiikki. 2019, 218 s.

Artikkeleja

  • Motivation Drama — Opening the Text in a Classroom. Sino-US English Teaching, vol. 11, No. 9, 631-638. ISSN 1539-8072 (Print), ISSN 1935-9675 (Online)
  • How to make grammar interesting and  nice with action grammar. US-China Foreign Language, May 2015, Vol. 13, No. 5, 341-348.
  • Motivointidraama avaa tien kirjallisuudesta kiinnostumiseen. Teoksessa Helstola, M. & Ruohomäki, I. (toim.) Ota minut tekemään. Draama ja teatteri osana äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 2015, s. 51-61.
  • Tiedonvälitys ongelmana äidinkielen opetuksen kehittämisessä. Tiedetoimittaja-lehti 2/2020.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Katri Sarmavuori, Kirjailijat, Espoo.fi (Arkistoituna 13.12.2007)
  2. ↑ Mikkola Jaakko: Emeritusprofessori hyväksyy kielen muutoksen. Turun Sanomat, 31.7.2015, 111. vsk, nro 206, s. 20.
  3. ↑ Katri Karasma - Espoon Kirjailijat ry Espoon Kirjailijat ry. Viitattu 9.9.2017.
  4. ↑ Tove Jansson -seura ry - Seuran idea Tovejanssonseura.fi. Arkistoitu 9.8.2017. Viitattu 22.6.2017.
  5. ↑ Taina Tammelin-Laine: TIEDETTÄKÖ? Puhe ja kieli, 18.10.2013, nro 2, s. 79–82. ISSN 2342-7213 Artikkelin verkkoversio. fi

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vaiettu villiruusu : kun uudistus juuttuu hallintoon : Katri Sarmavuoren juhlakirja merkkipäiväksi 31.7.1995, toimittanut Sirkka-Liisa Rauramo. Turun yliopisto; Äidinkielen opetustieteen seura [jakaja], 1995. Sarja: Äidinkielen opetustieteen seuran tutkimuksia, 0785-1154 ; 10.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Katri_Karasma&oldid=21204673”