Salpakangas
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Salpakangas on Yli-Okeroisissa Hollolan kuntakeskus. Se sijaitsee valtatie 12:n varrella ja on perustettu kuntakeskukseksi 1960-luvun lopulla, jolloin valtatie 12 oikaistiin kulkemaan Vesalan ja Soramäen kautta suoraan Lahden Metsäkankaalle päin. Nimi Salpakangas on annettu 1960-luvun lopulla ja se viittaa Salpausselkään. Aiemmin alue oli Okeroisten kylän osa. Okeroisista on lohkaistu Lahdelle Riihelä ja nyt Hollolaan kuuluvaa osaa Okeroisista kutsutaan Ala-Okeroisiksi, mikä on hyvien yhteyksien päässä olevaa maaseutua.
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hollolassa käytiin linjakeskustelua Salpakankaan perustamiseksi Okeroisiin. Lahdessa vallinneiden käsitysten mukaan Hollola oli ainoastaan Lahden alueen kasvusta hyötyvä alue ja Lahden seudun kasvu 300 000 asukkaan keskukseksi 1960-luvun maalta kaupunkeihin suuntautuneen muuttoliikkeen ansiosta edellyttäisi sitä, että Hollola luovuttaisi maa-aluettaan viidennen kerran Lahdelle siten, että Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin raja kulkisi Kukonkoivussa ja että Hollola perustaisi kasvukeskuksensa Sairakkalaan lähemmäs Hämeenkoskea.
Rakentaminen alkoi valtatie 12:n varrelta siten, että Salpakankaan teollisuusalue perustettiin valtatie 12:n pohjoispuolelle ja Kartanon asuinalue sen eteläpuolelle Yli-Kartanoon. Kartanon länsiosasta tuli Hedelmätarha.
Salpakankaan teollisuusalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salpakankaan teollisuusalueen ensimmäisiin yrityksiin kuuluu leipomo Pulla-Pojat, minkä vuoksi valtatie 12:n ja Ala-Okeroistentien risteystä kutsutaan myös Pulla-Poikien risteykseksi. Samassa rakennuksessa toimi ennen myös Kansallis-Osake-Pankin konttori, mikä lakkautui, kun Kansallis-Osake-Pankki yhdistyi Suomen Yhdyspankkiin muodostaen yhdessä Merita Pankin, mikä yhdistettiin ruotsalaiseen Nordeaan. Pankkikonttorin tilalla toimii nykyään valkokuvaamo. Keskikankaantien länsipuolella oli Neste Oilin bensiiniasema, missä oli Ruokakeskon valikoimin toimiva myymälä. Neste Oil purettiin. Sen länsipuolella toimii Lidl. Keskikankaankatua pohjoiseen päin toimii Tokmanni. Neste Oil perusti Vesalaan päin Hopeakalliolle aikaisempaa suuremman jakelupisteen, missä on mm. Hesburger ja autopesula. Se kuuluu Matkakeitaaseen. Hollolan toinen bensiininmyyntipaikka on kylmäasema, St1:n Okeroistentien varrella Yli-Kartanossa.
Salpakankaan asuinalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salpakankaalle muodostui useita asutusalueita. Valtatatie 12:n pohjoispuolelle Vesalaan matalien kerrostalojen Soramäki, siitä pohjoiseen Isolle-Tiilijärvelle asti Tiilikankaan pientaloalue Keski-Tiilijärven ja Hälvälän väliin. Pienen Tiilijärven ja Keski-Tiilijärven länsipuolelle rakennettiin Tiilijärvi-niminen matalien kerrostalojen ja pientalojen alue, joka päättyy suon laidassa olevaan peruskoulun urheilukenttään Kankaalla. Tien pohjoispuolella harju laskeutuu alas ja päättyy (Yli-)Kartanoon valtatien eteläpuolella ja sen pohjoispuolella Hollolan ensimmäiseen teollisuusalueeseen, joka päättyy Tiirismaahan.
Valtatie 12:n eteläpuolella ja Riihimäelle johtavan Kantatie 54:n itäpuolella on taas Vanhatalo, Hedelmätarha ja Kartano. Kangas maantieteellisesti ulottuu Vanhantalon ja Hedelmätarhan väliseltä alueelta, missä on peruskoulun erityisluokkia ja Hollolan lukio valtatie 12:n poikki Isolle-Tiilijärvelle.
Käytännössä kuitenkin Kankaaksi kutsutaan enää vain pääasiassa valtatien pohjoispuolista osaa koska Vanhantalon pienataloalue jatkuu rivitaloilla ja siitä itään päin alavalla maalla on jo korkeiden kerrostalojen Hedelmätarha.
Valtatie 12:n eteläpuoliset alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli-Kartano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli-Kartano on Ala-Okeroistentien itäpuolella ja valtatie 12:n eteläpuolella olevalla rinteellä oleva kerrostaloalue, joka on yksi Salpakankaan varhaisimmista asutusalueista aivan Lahden rajalla. Siellä oli Siwa-lähikauppa ja Hollolan kunnan päiväkoti. Alueelta on lakkautettu Lahden Seudun Osuuspankin (nykyään Päijät-Hämeen Osuuspankki) konttori, joka oli perustettu alkuvaiheessa ostoskeskukseen. Yli-Kartanon Hollolan kunta kirjoittaa nykyään muodossa Ylikartano. Puhekielessä Yli-Kartanoon viitataan usein pelkästään Kartanona. Myös nimitys Känkälänmäki elää puheenparsissa.
Hedelmätarha on Yli-Kartanoon kuulunut alue, josta oli tullut välirauhan aikana puutarha. Alueelle rakennettiin 1970-luvulla korkeita kerrostaloja.
Vanhatalo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhatalon alue sijaitsee Kantatie 54n itäpuolella ja valtatie 12 eteläpuolella oleva Vanhatalo on pientaloaluetta. Alueella oli Hollolan lukio (vuoteen 2014 asti), Hollolan kirjaston entinen rakennus sekä peruskoulu ja peruskoulun erityisopetusluokkia.
Valtatie 12:n pohjoispuoliset alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kukonkoivusta Tampereen suunnasta Lahtea lähestyttäessä valtatie 12:n linjaus kulkee Salpakankaalle päin Vesalan kautta. Vesalassa Hollolan kirkonkylään johtavan tien varrella on 2000-luvulla toteutettu pientaloalue, josta ovat pyörätieyhteydet varsinaiselle Salpakankaalle Soramäen kautta.
Soramäki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soramäki sijaitsee harjulla, ja sinne on rakennettu 1970-luvulla matalia tiilisiä kerrostaloja, joita toteuttamassa oli Salpausselän Säästöpankki. Tästä johtuu Soramäestä vanhinta valtatie 12:n linjausta pitkin Salpakankaan keskustaan kulkevan Kolmenässäntien nimi (SSS – Salpausselän Säästöpankki).
Soramäen näkyvin tunnusmerkki oli myöhemmin konkurssiin mennyt Esko Järvisen suksitehdas, joka on purettu ja jonka tontille on rakennettu kerros- ja rivitaloja, Hollolan paloasema sekä pieni Soramäen ostoskeskus. Paloaseman takana on Hollolan kunnan entinen teknillinen varikko, jonka toiminta on siirretty Terveystien varrelle. Varikko toimi kymmenen vuoden ajan Hollolan työttömät ry:n ylläpitämänä kierrätyskeskuksena. Soramäessä on pieni ostoskeskus valtatie 12:n pohjoispuolella.
Soramäen eteläpuolella on Tiilikankaan koulu. Koulun länsipuolella Tiilikankaantien länsipuolella on suo.
Tiilikangas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myöhemmin aluetta laajennettiin pohjoiseen Tiilikankaalle aina Isolle Tiilijärvelle asti suon itäpuolelta sen pohjoispuolella olevaan kangasmetsään. Tiilikangas on rivitalo- ja pientaloaluetta Isolle-Tiilijärvelle saakka, jonka etelärannalla on yleinen uimapaikka. Tiilikankaan poikki kulkee itä-länsi-suuntainen ulkoilureitti, joka on talvella hiihtokäytössä. Alueen länsipuolella sijaitsee Hälvälän ampumarata.
Tiilijärvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soramäen ja Tiilikankaan itäpuolella on Vähä Tiilijärvi ja Keski-Tiilijärvi. Järvien itäpuolella on jälleen kangasmetsää, johon on 1970-luvulla toteutettu rivitalo- ja pientaloasutusta Isoon-Tiilijärveen pohjoisessa ja Soisalmen suohon saakka idässä.
Kangas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soisalmen suon eteläpuolella ja Tiilijärventien itäpuolella sijaitsee nykyisen Kankaan alue (virallisesti Kangas on laaja alue, joka ulottuu valtatie 12:n eteläpuolelle Vanhantalon ja Hedelmätarhan alueiden väliin. Se on Salpakankaan ydinaluetta ja siellä on Hollolan kunnantalo, ostoskeskus, peruskoulu, uimahalli ja Tiirismaan terveyskeskus ja palvelutalot sekä kolme elintarvikekauppaa neljästä. Kunnanvirasto on vuodelta 1978[1], sitä ennen Hollolan kunnan hallinto sijaitsi Lahdessa.
Salpakankaan teollisuusalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kankaan itäpuolella on suuri entinen sorakuoppa ja Salpakankaan Lahden rajalle ulottuva teollisuusalue. Salpakankaan teollisuusalueelta sulki Foxxconn toisen Lahden seudulla olevan tehtaansa. Se oli yksi merkittävimmistä Hollolan työllistäjistä. Hollolan ja Lahden tehtaiden työntekijöistä noin puolet on siirtynyt Kempille, Uponorille Nastolaan ja muihin muovialan yrityksiin. Hehtaarin laajuisista käyttämättä jääneistä tiloista on noin puolet vuokrattu.
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaiken kaikkiaan Salpakankaan taajaman osissa asuu noin 10 000 asukasta, mikä muodostaa noin puolet Hollolan asutuksesta. 1990-luvulla Salpakankaan ydinosan kehittämistä on jatkettu tiilivuoratuilla kerros- ja palvelutaloilla, missä palvelutalon asujille etuna on ollut Tiirismaan terveyskeskuksen läheisyys. Terveyskeskus on purettu, ja sen tilalle on rakennettu Hollolan sosiaali- ja terveyskeskus, missä oli varaus myös sille, että Sipilän hallitus olisi yksityistänyt erikoissairaanhoidon ja että yksityinen lääkäriasema tarvitsisi tilaa Salpakankaalta. Ensimmäisen korkean palvelutalo Huilin jälkeen rakennettiin uuden pääkirjaston ja Terveystien väliin uusi palvelutalo.
Hollolan seurakunta on rakentanut Salpakankaalle uuden kirkko- ja seurakuntakeskusrakennuksen 1970-luvulla Siporex-harkoistarakennetun tilalle. Kokonaisuuden nimi on Sovituksenkirkko. Se valmistui maamerkiksi Valtatie 12:n varteen keväällä 2010. Entisen puretun seurakuntakeskuksen tilalle valmistui asuinrakennuksia.
Salpakankaan McDonalds purettiin Kansankadulta. Sen toiminnat siirtyivät uusiin tiloihin Lahden kaupungin pohjoisosaa Holmaan. Entinen Shell Savikukko purettiin samoin kuin entinen S-market, minkä toiminnot siirtyivät ensiksi S-marketiin toiseen paikkaan ja sen laajennukseen Hollola Prismaan. Purettiin myös entinen Spar-kauppa, minkä elintarviketoimintojen jälkeen tiloissa toimi urheilutekstiilimyymälä.
Rakennettiin suuri Heinsuon koulu, mikä tarjoaa esi- ja peruskoulupalvelut. Hollolan lukio lakkautettiin samoin kuin Kärkölän lukio Kärkölän kunnassa.
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Salpakankaan palvelualoilla on alkanut vaikuttaa Renkomäen voimakkaan kehityksen vaikutus. Erikoiskauppaa, kuten huonekaluliike-, suutari-, tietokone-, lukkoseppä- tai muita palveluita on vaikea ylläpitää Salpakankaalla Renkomäen ja Lahden vähittäiskaupan kehittymisen vuoksi. Kuitenkaan tämä ei ole vaikuttanut urheiluliikkeisiin, joita on kaksi.
Elintarvikkeiden vähittäiskauppa on kehittynyttä. Salpakankaalla sijaitsee Prisma, K-Market ja Lidl. Vuoden 2006 aikana loppui Sparin järjestelyjen vuoksi Spar, koska se sijaitsi vastapäätä S-market:ia. Alkuperäinen S-market on rakennusliikkeen työmaatoimisto. Uusi S-market on laajennettu Prismaksi. Suunnitelma K-citymarketin rakentamiseksi Salpakankaalle ei koskaan toteutunut, koska S-market laajennettiin Prismaksi.
Salpakankaalla aivan keskustassa on liikuntakohde juoksuportaallinen Salpa-Suppa, sinne pääsee Terveystie 7:n kohdalta. [2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.seutuneloset.fi/uutiset/2015/11/25/hollolan-kunnantaloa-myllerretaan-hameenkoskelaisille
- ↑ Luontoretkeily, Hollola, sivu 25, Hollolan kunta, mapant.fi
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virolainen, Hanna: Salpakankaan taajaman synty ja kehitys. (Pro gradu -tutkielma) Helsingin yliopisto, maantieteen laitos, 2005. Julkaisun verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
