Kari Häkämies

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kari Häkämies
Häkämies Tampereen kirjamessuilla 2010
Häkämies Tampereen kirjamessuilla 2010
Suomen sisäasiainministeri
Lipposen II hallitus
15.4.1999–1.9.2000
Edeltäjä Jan-Erik Enestam
Seuraaja Ville Itälä
Suomen oikeusministeri
Lipposen I hallitus
2.2.1996–13.3.1998
Edeltäjä Sauli Niinistö
Seuraaja Jussi Järventaus
Kansanedustaja
21.3.1987–31.7.1998
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Kymen läänin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt17. syyskuuta 1956 (ikä 68)
Karhula
Puoliso Laura Päiviö-Häkämies (2009–)
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus oikeustieteen kandidaatti (1980)
varatuomari (1982)

Kari Pekka Häkämies (s. 17. syyskuuta 1956 Karhula)[1] on suomalainen poliitikko, virkamies ja rikoskirjailija. Hän oli kokoomuksen kansanedustaja 1987–1998, oikeusministeri 1996–1998 ja sisäasiainministeri 1999–2000.[2]

Häkämies on ollut Kuopion kaupunginjohtaja ja Hämeenkyrön sekä Pyhtään kunnanjohtaja. Vuosina 2013–2015 hän oli Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja ja aloitti helmikuussa 2015 Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtajana.

Häkämies sai lievän aivoinfarktin huhtikuun lopulla 2023.[3]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häkämies valmistui ylioppilaaksi vuonna 1975 ja oikeustieteen kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1980. Hän sai varatuomarin arvon vuonna 1982.[2] Ennen politiikkaan siirtymistä Häkämies työskenteli Kymin tuomiokapitulin notaarina 1981–1982 ja Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallintopäällikkönä vuodesta 1982.[4] Hän oli Kotkan kaupunginvaltuuston jäsen vuodet 1981–1996.[2]

Eduskuntaan Häkämies valittiin ensimmäisen kerran vuoden 1987 vaaleissa. Hän oli kansanedustajana vuoteen 1998 ja toimi oikeusministerinä Lipposen I hallituksessa vuosina 1996–1998 ja sisäasiainministerinä Lipposen II hallituksessa 1999–2000. Häkämies oli eduskunnassa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja vuosina 1995–1996.[2] Vuonna 1998 Häkämies jätti eduskunnan ja siirtyi Kuopion kaupunginjohtajaksi. Vuonna 2001 hän aloitti sisäministeriön kansliapäällikkönä.[2]

Pahoinpitelytuomio ja ero virasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Häkämies erosi kansliapäällikön tehtävästä naishenkilöön kohdistuneen teleurkinnan ja pahoinpitelyn vuoksi. Hänet pidätettiin kansliapäällikön virasta 20. toukokuuta 2003 ja hän jätti kesäkuussa eroanomuksensa, joka koski viranhoitoa 9. heinäkuuta 2003 alkaen. Häkämies tuomittiin kahdesta pahoinpitelystä 90 päivän päiväsakkoon eli noin 3 000 euron sakkoon Raaseporin käräjäoikeudessa.[5]

Vuosina 2004–2005 Häkämies työskenteli Turkki & Kokko -asianajotoimiston neuvottelevana lakimiehenä.[4] Vuonna 2005 hän aloitti Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallintojohtajana. Huhtikuussa 2009 Häkämies valittiin Hämeenkyrön kunnanjohtajaksi. Hän irtisanoutui tehtävästä tammikuussa 2011. Häkämies kertoi muuttavansa perheensä kanssa Kotkaan ja jatkavansa juristin töitä.[6] Kesäkuussa 2011 Häkämies valittiin Pyhtään kunnanjohtajaksi. Hän aloitti tehtävässä elokuussa.[7] Elokuussa 2012 Häkämies siirtyi Lounais-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaksi Turkuun.[8] Helmikuussa 2015 Häkämies aloitti Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtajana.[9]

Muun uransa ohella Häkämies on kirjoittanut rikosromaaneita. Hänen esikoisteoksensa Rehelliseksi tunnettu julkaistiin Tampereen kirjamessuilla helmikuussa 2010.[10]

Häkämiehen kirjoja ovat julkaisseet Teos ja Crime Time.

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Häkämiehen isä oli opetusneuvos ja kansanedustaja Erkki Häkämies.[2] Hänen veljensä Jyri Häkämies on entinen kokoomuksen kansanedustaja ja ministeri, joka toimii Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana.

Tammikuussa 2009 Häkämies avioitui kulttuurijohtaja Laura Päiviön kanssa.[11] Häkämiehellä on poika ensimmäisestä avioliitostaan luokanopettaja Kirsi-Marja Perttulan kanssa.[2]

  1. Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 237. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  2. a b c d e f g Kari Häkämies Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. Ari Welling, Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämiehellä lievä aivoinfarkti Yle.fi, uutiset 27.4.2023, viitattu 27.4.2023
  4. a b Kuka kukin on 2015, s. 237. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0
  5. Häkämiehelle sakkoja kolmesta pahoinpitelystä MTV.fi. 30.9.2003. Arkistoitu 14.9.2016. Viitattu 20.8.2015.
  6. Kari Häkämies lähtee Hämeenkyröstä Kouvolan Sanomat. 11.1.2011. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 20.8.2015.
  7. Kari Häkämies valittiin Pyhtään kunnanjohtajaksi Yle Uutiset. 21.6.2011. Viitattu 20.8.2015.
  8. Kari Häkämies aluehallintoviraston johtoon Turkuun MTV.fi. 10.5.2012. Viitattu 20.8.2015.[vanhentunut linkki]
  9. Kari Häkämies aloitti Varsinais-Suomen maakuntajohtajana Aamuset.fi. 2.2.2015. Arkistoitu 3.2.2015. Viitattu 20.8.2015.
  10. Jormanainen, Sari: Kari Häkämies pitää yhä tiiviisti yhteyttä Kuopioon Yle Uutiset. 24.4.2010. Viitattu 20.8.2015.
  11. Kari Häkämies naimisiin tänään - vauva maaliskuussa Iltasanomat.fi. 9.1.2009. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 20.8.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Sauli Niinistö
Suomen oikeusministeri
1996−1998
Seuraaja:
Jussi Järventaus
Edeltäjä:
Jan-Erik Enestam
Suomen sisäasiainministeri
1999−2000
Seuraaja:
Ville Itälä