Juristi
Juristi (lat. iura, ’oikeustieteet’) eli lakimies on oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon suorittanut oikeustieteilijä. Suomessa ylempiä oikeustieteellisiä tutkintoja ovat nykyään oikeustieteen maisterin ja kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnot, joista vain ensin mainittu antaa kelpoisuuden työskennellä tuomarina,[1] syyttäjänä[2] tai asianajajana tietyin lisäedellytyksin.[3] Aikaisempia tutkintoja Suomessa ovat olleet oikeustieteen kandidaatti ja molempain oikeuksien kandidaatti (iuris utriusque candidatus). Pohjoismaissa oikeustieteellisiä tutkintoja ovat muun muassa Ruotsin juristexamen sekä Tanskan juridisk kandidateksamen.[4]
Juristin ammattitaidon ydinalueen muodostavat oikeudellinen tulkinta ja esitettyjen tulkintojen perusteleminen, joita täydentävät oikeudellisen systematiikan tuntemus ja oikeusperiaatteiden punninta.[5]
Juristit ovat oma ammattikuntansa ja toimivat esimerkiksi yritysten lakimiehinä tai asianajotehtävissä edustaen muita oikeudenkäynneissä. Juristit voivat toimia myös tuomareina, virkamiehinä tai asianajajina. Myös elinkeinoelämä työllistää suuren määrän juristeja. Lakimies on käsitteenä juristin synonyymi ja perinteisempi nimike oikeustieteen korkeakoulututkinnon omaavalle ammattilaiselle, mutta nimikettä asianajaja saa Suomessa käyttää vain Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajotutkinnon hyväksytysti suorittanut juristi.[6]
Suomessa juristiammatteihin (esim. tuomari, syyttäjä ja asianajaja) vaadittavaa oikeustieteellistä koulutusta järjestetään Helsingin (Helsingin ja Vaasan kampukset), Turun ja Lapin yliopistojen oikeustieteellisissä tiedekunnissa, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa sekä Åbo Akademin yhteiskuntatieteiden, kauppatieteiden ja oikeustieteiden tiedekunnassa.
Monilla poliitikoilla on juristin koulutus, kuten Suomen presidenteistä Ståhlbergilla, Svinhufvudilla, Rytillä, Paasikivellä, Kekkosella, Halosella ja Niinistöllä. Muiden maiden johtajista esimerkiksi Jawaharlal Nehru, Konrad Adenauer, Kurt Georg Kiesinger, Olof Palme, Fidel Castro, Slobodan Milošević, Bill Clinton, Richard Nixon, Gerald Ford, Nicolas Sarkozy, Tony Blair, Nelson Mandela, Lech Kaczyński, Mihail Gorbatšov, Vladimir Putin, Dmitri Medvedev, Joe Biden ja Barack Obama ovat olleet tai ovat koulutukseltaan juristeja.
Lakimies on yleiskäsitteinen ja laaja juristien ammattikunnan nimitys, joka kuvaa oikeudellisen koulutuksen saanutta henkilöä. Siihen perustuvia vakiintuneita lakimies-termejä ovat esimerkiksi kuntalakimies, kaupunginlakimies tai kiinteistölakimies[7]. Näiden työtehtävien koulutusvaatimukset eivät poikkea toisistaan, vaikkakin niihin on olemassa erilaisia erikoistumiskoulutuksia.
Brittiläisen psykologin Kevin Duttonin mukaan juristi on psykopaattien toiseksi suosituin ammatti.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tuomioistuinlaki (673/2016) 10 luku 1 § (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laki syyttäjälaitoksesta (32/2019) 16 §
- ↑ Laki asianajajista (496/1958) 3 §
- ↑ Euroopan unionin C 72A/2020 eur-lex.europa.eu. Viitattu 17.12.2020.
- ↑ Siltala, Raimo: Oikeudellisen ajattelun perusteet - Pääsykoekirja 2/2010, s. 7. Turku: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2010.
- ↑ Asianajaja vai lakimies - BOWA Legal
- ↑ Kiinteistölakimieskoulutus Kiinteistölakimies. Arkistoitu 26.9.2022. Viitattu 26.9.2022.
- ↑ 10 ammattia, jotka houkuttavat eniten psykopaatteja iltalehti.fi. 19.11.2019. Viitattu 16.01.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juristi Wikimedia Commonsissa
- Lakimiehet työelämässä (Arkistoitu – Internet Archive). Toni Lehtonen. Ammattinetti.fi