Kari Ahokas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kari Ahokas
Henkilötiedot
Syntynyt18. marraskuuta 1948 (ikä 76)
Pori
ArvonimiKunnallisneuvos

Kari Tapani Ahokas (s. 18. marraskuuta 1948 Pori) on suomalainen kunnallisneuvos. Hän toimi Kangaslammin kunnansihteerin viransijaisena (1977–1978), Lestijärven kunnanjohtajana vuosina 1978–1980, Kiskon kunnanjohtajana 1980–1986, Hyrynsalmen kunnanjohtajana 1986–1991 ja Kempeleen kunnanjohtajana 1991–2013.

Ahokas on koulutukseltaan hallintotieteiden lisensiaatti ja valtiotieteen maisteri. Lisäksi hän on suorittanut kauppakorkeakoulussa johtamis- ja markkinointikoulutusohjelman sekä yliopistollisen professional development -koulutusohjelman (PD). Hän valmisteli 1990-luvun lopulla kutsuttuna pysyvänä asiantuntija sisäministeriön työryhmässä kuntien yhteisövero-osuuksien muuttamista.[1][2] Hän laati lisensiaatintutkimuksestaan "Kasvukunnan johtajana" tutkimusraportin, joka on julkaistu Suomen Kuntaliiton Acta-sarjassa.[3] Vuonna 2011 Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Ahokkaalle kunnallisneuvoksen arvonimen.[4]

Kuntasuunnitteluun Ahokas perehtyi 1970-luvun alkupuolella Porin kaupunginsuunnittelujaoston selvitystyöntekijänä. Ahokas teki yhdessä valt.yo Markku Välimäen kanssa pro gradu -tutkielman Porin kaupunginsuunnittelua varten.[5] Vuonna 2006 Ahokas sai Suomen Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin[2]. 

Ahokkaalla on ollut valtakunnallisia luottamustehtäviä sisäministeriössä, Suomen Kuntaliitossa, Reserviupseeriliitossa, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä ja Maanpuolustuskiltojen liitossa ja -säätiössä sekä Rintamaveteraaniliitossa.[6] Hän valmisteli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä esimerkin vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksista kunnan varautumisessa, CASE KEMPELE.[7] Hän on toiminut Rintamaveteraanien Oulun piirin puheenjohtajana, Sotiemme Veteraanien Pohjois-Pohjanmaan kirkkopäivän puheenjohtajana ja pääsihteerinä, Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistyksen varapuheenjohtajana, Pohjan Jääkärikillan puheenjohtajana, Pohjan Maanpuolustuksen tukiyhdistyksen puheenjohtajana ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Maanpuolustusyhdistyksen varapuheenjohtajana. Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri sekä Kempeleen Reserviupseerikerho ovat kutsuneet hänet kunniapuheenjohtajakseen. Sotilasarvoltaan hän on majuri (res). Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi Ahokkaalle 3. luokan vapaudenristin vuonna 2019.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Yhteisövero-osuustyöryhmän selvitys kuntien yhteisövero-osuuksien muuttamiseksi. Helsinki 1998. Sisäasiainministeriö. Kuntaosaston julkaisu ISBN 951-734-148-2.
  2. ↑ a b Manner-Suomen kuntajohtajat 2000-2015. Suomen Kuntaliitto, 2016. ISBN 978-952-293-414-7
  3. ↑ Kari Ahokas: Kasvukunnan johtajana. Acta-tutkimussarja nro 210, 2009. Suomen Kuntaliito.
  4. ↑ Suomen valtiokalenteri 2012. s. 670. Helsinki 2012. ISBN 978-952-14-1779-5
  5. ↑ Ahokas, Kari ja Välimäki, Markku (1977). Porin kaupungin sosiaalitoimen menot 1961-1974. Turun yliopisto. Taloustieteen ja sosiaalipolitiikan laitos. Pro gradu -tutkielma.
  6. ↑ Ahokas siviilityöstä reserviin Pohjapoika. Pohjan maanpuolustuksen tukiyhditys. Viitattu 7.9.2022.
  7. ↑ Ahokas, Kari (2017). CASE KEMPELE - esimerkki vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuuksista kunnan varautumisessa. MPK asiakirja 178/1.02.03/19.12.2017.
  8. ↑ Itsenäisyyspäivän Vapaudenristit luovutettiin Ruotuväki. Viitattu 7.9.2022.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kari_Ahokas&oldid=22742785”