Kannonjärvi
| Kannonjärvi | |
|---|---|
 Kannonjärvi päättyy kuvan patoon josta se laskee Kannonkoskena Kivijärveen. Kuva syyskuulta 2007. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Kannonkoski |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Enonjärven valuma-alue (14.46) |
| Laskujoki | Kannonkoski [1] |
| Järvinumero | 14.461.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 140,7 m [1] |
| Rantaviiva | 49,4075 km [2] |
| Pinta-ala | 11,2363 km² [2] |
| Tilavuus | 0,05383385831 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,74 m [2] |
| Suurin syvyys | 19,44 m [2] |
| Saaria | 30 [2] |
 Kannonjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kannonjärvi [1][2] tai myös Kannonselkä lähde? on Keski-Suomessa Kannonkoskella sijaitseva järvi. Kannonjärven kylä sijaitsee viereisten Haapajärvien luoteispäässä.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 1 100 hehtaaria eli 11 km². Se on 9,5 kilometriä pitkä ja 3,3 kilometriä leveä. Järvellä on kaksi järvenosaa, joita yhdistää toisiinsa Otaniemellä oleva Putonsalmi. Pohjoinen järvenosa on suurin ja siinä on suuri järvenselkä, joka on viisi kilometriä pitkä ja yli kilometrin leveä. Järven pohjoispää kapenee Kattilaniemen taakse Koholahdeksi ja niemen itäpuolella on pienempi Kattilalahti. Koholahdesta on rautatien penkereellä erotettu järvestä sen entinen lahti Kylmälahti. Järvenselän keskivaiheilla jää Räihänsaaren taakse leveä lahti, jonka lahdenpohjukoita kutsutaan Räihänlahdeksi, Hoikanlahdeksi ja Laajanlahdeksi. Eteläosa muodostaa pienen järvenselän, jonka eteläpäässä on Kannonpäänlahti.[1][2]
Järvessä on laskettu olevan 30 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 17 hehtaaria, mikä on noin 1,5 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista Räihänsaari on yli hehtaarin suuruinen ja muut 29 saarta ovat yli aarin suuruisia. Räihänsaaren lähellä sijaitsevat Kuikansaari, Piikasaari ja Varsaluoto. Pohjoisen järvenselän eteläpäässä on useita saaria, joista Peurasaari on suurin. Eteläisellä järvenselällä ovat vielä Pukkiluoto, Pukkisaari, Tulisaari, Pitkäsaari, Honkasaari, Kuhasaari, Pieni Kuhasaari, Heinäsaaret, Kalliosaari, Pieni Kalliosaari ja Torvisaari.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 54 miljoonaa m³ eli 0,054 km³. Järven keskisyvyys on 4,7 metriä ja suurin syvyys on 19,4 metriä. Syvin kohta sijaitsee pohjoisen järvenselän keskellä. Yli 10 metrin syvänteitä on toista kymmentä. Niistä suurin sijaitsee syvimmän kohdan ympärillä ja se on kaksi kilometriä pitkä. Koholahdessakin on yli 15 metriä syvää.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 49 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 6 kilometriä. Rannat ovat metsämaata, mutta erityisesti eteläpäässä se soistunutta ja siellä täällä on rantaan ulottuvaa peltomaatakin. Asutus on haja-asutusta, vaikka Kannonjärven kylällä ja Kaarteenperällä asutus on tiheämpää. Rannoille on rakennettu vapaa-ajan asuntoja hieman enemmän kuin kiinteää asutusta. Niille johtaa tiet seututieltä 648, joka kulkee Kannonjärven ja Enonjärven välistä, ja yhdystieltä 16885, joka kiertää järven itäpuolelta. Jyväskylä–Haapajärvi-rautatie kulkee samaa kannasta pitkin kuin seututie.[1][2][3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Viitasaaren reitin valuma-alueen (14.4) Enonjärven valuma-alueella (14.46), jonka Kannonselän alueeseen (14.461) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 140,7 metriä mpy.[1][4]
Valuma-alue on vesistönsä latvavesiä ja se saa pääosan vedestään kolmelta pieneltä valuma-alueelta. Ne ovat Enonjärven alue (14.462), jonka lasku-uoma on Enonjärveltä laskevat lyhyt Pajusalmi, Kannonjoen valuma-alue (14.463), jonka laskujoki Kannonjoki laskee järven eteläpäähän, ja viimeiseksi Petääpuron valuma-alue (14.464), jonka laskuoja Petääpuro laskee Pienen Haapajärven ja Ison Haapajärven kautta eteläisen järvenselän länsirantaan. Järven oma lasku-uoma on järven pohjoispäästä purkautuva 200 metriä pitkä Kannonkoski, joka laskee Kivijärven eteläpäähän ja aloittaa siten Kivijärven–Vuosjärven alueella (14.44) Viitasaaren reitin.[4]
Kannonselän alueella on seitsemän muuta yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat edellä mainitut Pieni Haapajärvi (47 ha), joka pienisalmen kautta Isoon Haapajärveen (102 ha), joka puolelstaa laskee Isosalmen kautta Kannonjärveen. Haapajärvien vedenpinta on samalla tasolla Kannonjärven kanssa. Räihänlahteen laskee Iso Kaakkolampi (4 ha) ja Pieni-Kaakkolampi (2 ha) yhteistä laskuojaa myöten. Muikkulampi (3 ha) laskee suo-ojia myöten Isosalmeen.[4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikroliitti Oy:n tekemissä tutkimuksissa Kannonjärven Selänrannan Otaniemestä on löydetty viisi esihistoriallista asuinpaikkaa ja yksi Suomen vanhimmista rautaesineistä, niin sanottu putkikirves. Muinaisia asuinpaikkoja on löydetty myös Kattilaniemestä Kannonjärven rannalta.[5]
Kannonjärven kylä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kannonjärven eli entisen Haapajärven kylällä on noin 400 asukasta. Postitoimisto, koulu ja viimeinen kauppa lopettivat toimintansa Kannonjärvellä jo 1990-luvulla. Kylällä on kaupallista mansikan viljelyä ja muuta pienyritystoimintaa. Jyväskylä–Haapajärvi-rata kulkee kylän halki. Toimihenkilöunioni TU:n Senioriyhdistyksen lomakeskus sijaitsee Kannonjärvellä.lähde?
Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman on syntynyt Kannonjärven kylällä.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Kannonjärvi, Kannonkoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.8.2017.
- ↑ Kannonjärvi, Kannonkoski (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
- ↑ a b c Kannonjärvi (14.461.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.8.2017.
- ↑ http://www.mikroliitti.fi/kannonkoski/kannonko.htm (Arkistoitu – Internet Archive)