Kamaran
| Kamaran | |
|---|---|
 Kamaran nähtynä avaruudesta. |
|
  Kamaran |
|
| Koordinaatit | |
| Pinta-ala | 57 km² |
| Valtio | |
| Valtio |
 Jemen |
Kamaran on Jemeniin kuuluva korallisaari Punaisellamerellä.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kamaran siajitsee Jemenin rannikolla Punaisellamerellä noin 320 kilometriä Perimin saarelta[1] ja Bab el Mandebin salmesta pohjoiseen.[2] Rannikolla vain muutaman kilometrin päässä on Salfin niemimaa. Saaren pituus on noin 23 kilometriä ja leveys 10 kilometriä.[1] Pinta-alaa saarella on noin 57 km². Saari on muodostunut koralliriutasta.[3] Paikoittain saarella kasvaa mangroverämeikköjä.[2]
Vuoden keskilämpötila Kamaranilla on 29 °C ja se kuuluu maailman kuumimpien paikkojen joukkoon. Ilma on hyvin kosteaa, mutta sateet ovat vähäisiä. Alueella esiintyy usein hiekkamyrskyjä.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jemenin hallitsijoiden sanotaan pitäneen vankeja Kamaranilla 900-luvulla.[1] Portugalilaiset valtasivat saaren vuonna 1513[3] ja he alkoivat rakentaa sille linnoituksia.[1] Osmanit valtasivat saaren portugalilaisilta vuonna 1620.[3]
1800-luvulla osmanit perustivat Kamaranille karanteeniaseman Bab el Mandebin kautta Mekkaan saapuville pyhiinvaeltajille. Mekassa oli ilmennyt tautia, jota paikalliset kutsuivat Kamaranin taudiksi. Britit miehittivät saaren ensimmäisen maailmansodan aikana kesäkuussa 1915. He saivat Turkin hallitsemat saaret Punaisellamerellä Lausannen sopimuksessa vuonna 1923. Vuonna 1938 britit solmivat sopimuksen Italian kanssa, jonka mukaan he eivät linnoittaisi saarta. Saaren karanteeniasema päätti toimintansa vuonna 1952. Aseman sanottiin saavan 100 000 matkailijaa vuosittain.[1]
Kysymys Kamaranin saaren hallinnasta hiersi Jemenin ja brittien välillä. Pohjois-Jemen oli alkanut vaatia saarta itselleen vuodesta 1928 lähtien. Maa esitti protesteja, kun britit myönsivät öljynetsintälupia saarelle vuonna 1955. Brittien kannan mukaan kamaran ei ollut osa heidän Adenin protektoraattiaan, vaan se muodosti mandaattialuetta muistuttavan siirtomaa-alueen. Joka tapauksessa brittivallan päättyessä vuonna 1967 Etelä-Jemen julisti saaren kuuluvan itsellen.[1] Pohjois-Jemen miehitti saaren Etelän ja Pohjoisen välillä käydyn rajasodan aikana vuonna 1972. Saaren hallinta oli strategisesti tärkeää, sillä Pohjois-Jemenin pääasiallinen öljyterminaali sijaitsi Ras Isassa lähellä Salifin niemimaata. Etelä tunnusti Pohjoisen vallan saarella 1980-luvun puolivälillä. Maat yhdistyivät nykyisenä Jemeninä vuonna 1990. 1990- ja 2000-luvuilla eri tahot ovat sijoittaneet lomakohteen rakentamiseen saarelle.[2] Jemenin sisällissodan sytyttyä saarta ovat hallinneet huthit.[4]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kamaranin asukkaat ovat pääasiassa sunnalaisia muslimeja. Etniseltä taustaltaan he polveutuvat Adenista, Etiopiasta, Somaliasta ja Intiasta tulleesta väestöstä. Elantonsa he saavat viljelemällä puuvillaa, kalastuksella ja helmenpyynnillä.[1] Saarelta viedään mantereelle puuhiiltä ja kuivattua kalaa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g C.E. Bosworth, E. van Donzel, B. Lewis and Ch. Pellat, Assisted by C. Dumont ja M. Paterson: Encyclopaedia of Islam, Volume IV (Iran-Kha), s. 519. BRILL, 1998. ISBN 9789004057456 (englanniksi)
- ↑ a b c Robert D. Burrowes: Historical Dictionary of Yemen, s. 213. Rowman & Littlefield, 2010. ISBN 9780810855281 Google-kirjat. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kamarān Encyclopaedia Britannica. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Abdulwahab Al-Qassab: Complications of the Houthis’ Role in the Red Sea Arab Center Washington DC. Viitattu 21.2.2020. (englanniksi)