Jemenin sisällissota (2015–)
Jemenin sisällissota on Jemenissä käynnissä oleva aseellinen konflikti. Huthikapinalliset ottivat aseellisesti syyskuussa 2014 pääkaupunki Sanaan ja maan hallituksen hallintaansa, ja 2015 tammi-helmikuussa huthit syrjäyttivät presidentti Abdrabuh Mansur Hadin sekä hajottivat Jemenin parlamentin. Maaliskuussa huthit määräsivät liikkeellepanon niemimaan terroristeja vastaan, joihin he laskivat Hadin ja häntä tukevat joukot etelässä.[2][3][4][5] Sisällissodan voidaan katsoa alkaneen joko syyskuun 2014 tai maaliskuun 2015 tapahtumista.[6]
Elokuussa 2016 sisällissodassa oli Yhdistyneiden kansakuntien mukaan tapettu yli 10 000 ihmistä, joista 3 799 oli siviilejä. Sen mukaan Saudi-Arabian liittouma on vastuussa noin 60 prosentista siviiliuhreista. Kolme miljoonaa jemeniläistä on joutunut pakolaisiksi. Heistä 200 000 on paennut ulkomaille. Pakolaisista 900 000 oli elokuussa aikeissa yrittää palata koteihinsa.[7] Uhreista yli 6 700 on kuollut sen jälkeen, kun Saudi-Arabian liittouma alkoi pommittaa Jemeniä maaliskuussa 2015. Uhreista valtaosa on siviileitä.[8] Kansalaisjärjestö Yemen Data Projectin mukaan Jemenissä on tehty yli 15 000 pommitusta vuoden 2015 maaliskuun ja vuoden 2017 joulukuun välillä. 92 prosenttia kaupunkeihin tehtyjen pommitusten uhreista on siviileitä. Yli 54 prosenttia terveydenhuollon yksiköistä (3 507:sta yli 1 900) on joko lopettanut tai joutunut rajoittamaan toimintaansa.[9]
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvostolle syyskuussa 2019 toimitetun raportin mukaan kaikki sodan osapuolet ovat saattaneet käyttää nälänhätää sodankäynnin välineenä. Raportin mukaan Jemenin sisällissota on maailman pahin humanitaarinen kriisi. YK:n mukaan aseita ja muuta tukea toimittavat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ranska ja Iran voitaisiin ehkä myös lukea osasyyllisiksi sotarikoksiin Jemenissä.[10] Joulukuussa 2018 Yhdysvaltain senaatti äänesti Saudi-Arabian tukemisen lopettamisesta Jemenin sodassa. Enemmistö senaattoreista kannatti tuen lopettamista, mutta päätös ei ole presidenttiä sitova.[11]
Väkivallan tekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ylin poliittinen neuvosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huthit (viralliselta nimeltään Ansar Allah eli Jumalan tukijat[12]) ovat zaidilais-shiialainen sissiryhmä Jemenin pohjoisosasta. Sisällissodassa huthikapinalliset ja heidän liittolaisensa (vuoden 2011 vallankumouksessa syrjäytettyä presidentti Ali Abdullah Salehia kannattavat turvallisuusjoukot ja sotilaat[13]) sekä heitä tukeva Iran[14] yrittävät vallata Jemenin. Kapinalliset saavat aseensa armeijalta.[15]
Al-Qaida
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Terrorismin vastainen sota Jemenissä
Ääri-islamistinen terroristijärjestö al-Qaida on tehnyt Jemenissä iskuja vuodesta 2000 lähtien. Se vastustaa sekä hutheja että hallitusta. Vuonna 2009 se muodosti Arabian niemimaan al-Qaidan (AQAP). Al-Qaida on liittoutunut idässä olevien aseistautuneiden heimojen kanssa, jotka torjuvat huthien hyökkäyksiä.[15]
Saudi-Arabian johtama liittouma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hutheja ja al-Qaidaa vastustavat vuonna 2012 valtaan noussut presidentti Abdrabuh Mansur Hadi ja häntä tukeva Saudi-Arabia liittolaisvaltioineen. Liittoumaan kuuluu kymmenen lähinnä Persianlahden arabivaltiota (Saudi-Arabian lisäksi Bahrain, Egypti, Jordania, Kuwait, Marokko, Qatar, Senegal, Sudan ja Arabiemiirikunnat[13]). Yhdysvallat väittää, ettei kuulu liittoon, vaan tukee sitä ja on mukana sen sotatoimissa, jossa terrorismia vastaan taistellaan miehittämättömillä lennokeilla.[16][17]. Britannia tukee liittoumaa[18]. Heinäkuussa 2015 liittouman ainoa julkilausuttu sotilaallinen päämäärä oli turvata Afrikan ja Aasian välinen Bab el Mandebin salmi, joka on yksi maailman vilkkaimista merireiteistä[15].
Britannia ja Yhdysvallat ovat lähettäneet Jemeniin sotilaita[19].
Muut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lisäksi etelässä sekä hutheja että hallitusta vastustaa Etelän liike eli itsenäisyysliike, joka ajaa Etelän eroa Jemenistä[15]. Myös jihadistijärjestö Isis tekee Jemenissä pommi-iskuja hallitusta vastaan[20].
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ali Abdullah Saleh toimi Jemenin presidenttinä vuosina 1978−2011. Hän joutui eroamaan Jemenissä vuonna 2011 toteutetun vallankumouksen takia. Toukokuussa 2015 Saleh ilmoitti liittoutuneensa huthien kanssa.[21] Hän on pysytellyt taka-alalla samalla kun hänen sotilasosastonsa ja turvallisuusjoukkonsa ovat tukeneet hutheja.
Jemenin epävakaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ali Abdullah Saleh aloitti presidenttinä vuonna 1978 Pohjois-Jemenissä, kun hänen edeltäjänsä oli murhattu. Pohjois- ja Etelä-Jemenin valtioiden välillä käytiin vuosikymmenten ajan useita sisällissotia, kunnes Jemen yhdistyi vuonna 1990 Jemenin tasavallaksi. Saleh jatkoi presidenttinä.[15] Valtiosta ei muodostunut yhtenäistä eikä vakaata maata. Vuonna 1994 hallitus ja eteläjemeniläiset kävivät sisällissodan, kun eteläjemeniläiset halusivat purkaa yhdistymisen, koska he katsoivat joutuneensa poliittisesti ja taloudellisesti syrjään.[22]
Huthien kapina ja sen laajentuminen sisällissodaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkelit: Huthikapina ja Jemenin vallankumous
Vuonna 2004 huthit ryhtyivät kapinaan, koska katsoivat valtansa, uskontonsa ja kulttuurinsa olevan uhattuna. Heidän johtajansa Hussein Badr al-Din al-Huthi ja useita muita tapettiin.[22] Huthit ja hallitus kävivät kuusi sotaa, kunnes osapuolet sopivat tulitauosta helmikuussa 2010. Seuraavana vuonna syntyi kansannousu, joka sai Salehin luopumaan vallasta.[15]
Vuonna 2012 presidentiksi nousi ainoana ehdokkaana varapresidentti Abdrabuh Mansur Hadi.[15] Vuonna 2014 Hadi aikoi jakaa Jemenin kuuteen hallintoalueeseen. Huthit vastustivat hanketta, koska katsoivat sen heikentävän asemaansa.[22] Samaan aikaan pääkaupunki Sanaassa oli mielenosoituksia polttoaineen hinnan nousua vastaan.[15] Huthit valtasivat aseellisesti pääkaupunki Sanaan syyskuussa.[23][3][4]
Tapahtumien kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2015
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2015 huthit hylkäsivät hallituksen ehdottaman perustuslakiluonnoksen sekä vangitsivat presidentti Hadin. Helmikuussa huthit hajottivat parlamentin sekä nimittivät oman presidenttineuvostonsa. Hadi onnistui kuitenkin pakenemaan kotiarestista maan eteläosaan Adeniin.[3][4][5][24] Maaliskuussa Isis-järjestö suoritti itsemurhapommituksia pääkaupunki Sanaan moskeijoissa, ja huthit julistivat liikkeellepanon niemimaan terroristeja vastaan, joihin he lukivat Hadin ja häntä tukevat joukot etelässä.[3][4] Huthit etenivät nopeasti kohti Etelä-Jemeniä. He hyökkäsivät Adeniin ja Hadi pakeni tukijamaahansa Saudi-Arabiaan.[25]
Saudi-Arabia ja sen liittolaisvaltiot alkoivat tukea syrjäytettyä presidenttiä pommittamalla kapinallisjoukkoja mm. satamakaupunki Adenissa ja saartamalla heidät mereltä[26]. 25. maaliskuuta Yhdysvallat lupasi järjestää Saudi-Arabialle armeija- ja tiedusteluapua, mutta ei ottaa osaa ilmaiskuihin.[13] Pakistanin parlamentti äänesti huhtikuussa ettei se ota osaa liittoumaan, vaan pysyy neutraalina[27].
11. huhtikuuta 2015 presidentin joukot sanoivat vanginneensa kaksi Iranin vallankumouskaartin upseeria Etelä-Jemenissä. Tapaus vahvisti epäilyksiä, että Iran tukee sisällissodassa huthi-kapinallisia.[28] 4. toukokuuta myös Senegal liittyi Saudi-Arabian liittoumaan lähettämällä Jemeniin 4100 sotilasta[29].
Kesäkuussa 2015 Yhdysvallat murhasi lennokki-iskulla al-Qaidan Arabian niemimaan johtajan Nasser al-Wuhayshin[24]. 17. heinäkuuta 2015 hallitus valtasi Adenin takaisin[25]. Syyskuussa Hadi palasi Adeniin[26]. Syyskuussa ilmaisku tappoi ainakin 131 siviiliä häissä Mokhan kaupungissa. Isku oli tiettävästi Saudi-Arabian liittouman tekemä, vaikka se kiisti tapahtuneen.[8]
Vuonna 2016
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaliskuussa 2016 huthien hallussa oli kahdeksan Jemenin 22 maakunnasta ja viidestä muusta käytiin taisteluja.[22] Samassa kuussa Saudi-johtoinen ilmaisku tappoi ainakin 119 ihmistä torilla Hajjahin maakunnassa. Kuolleista 106 oli siviilejä, joista 24 lapsia.[8]
YK:n tukemat rauhanneuvottelut alkoivat 18. huhtikuuta hallituksen sekä huthien ja Salehin Yleinen kansankokous (GPC) -puolueen välillä[26]. Hadi katkaisi neuvottelut 28. heinäkuuta sen jälkeen, kun huthit ja Salehin puolue olivat ilmoittaneet uudesta yhteishallituksesta.[30]
Ali Abdullah Salehin johtama Yleinen kansankokous -puolue ja vallankumousta tavoittelevia hutheja edustava Ansarullah-ryhmä perustivat 28. heinäkuuta 2016 Ylimmän poliittisen neuvoston "huolehtimaan Jemenin kaikista poliittisista, taloudellisista, sotilaallisista ja turvallisuusasioista sekä lopettamaan Saudien aggression ja ohjaamaan Jemenin valtiollista politiikkaa perustuslain mukaisesti". Samalla lakkakutettiin neuvoston edeltäjä, kapinallishuthien johtama Vallankumouskomitea.[31]
13. elokuuta 2016 osa Jemenin kansanedustajista kokoontui ensimmäistä kertaa istuntoon sitten sisällissodan alkamisen. Saudi-Arabiassa oleva presidentti Hadi vastusti pääkaupungissa tapahtunutta kokoontumista. Istuntoon osallistuneiden 144 kansanedustajan (301-paikkaisesta parlamentista) on tulkittu tukevan hutheja ja heidän liittolaisiaan, jotka kannattavat Salehia.[32]
14. elokuuta 2016 kapinallisalueella toimivan koulun pommituksissa kuoli ainakin 10 lasta ja 30 loukkaantui. Huthit syyttivät Saudi-Arabian liittoumaa, joka ei vastannut syytöksiin.[32]
16. elokuuta 2016 Lääkärit ilman rajoja -järjestön tukemaa Absin sairaalaa pommitettiin[33]. Pommituksissa kuoli 19 ihmistä (lääkäreitä ja potilaita). Iskun takia Lääkärit ilman rajoja evakuoi kaiken henkilökuntansa kuudesta sairaalasta.[8] Se pitää iskun tekijänä Saudi-Arabian liittoumaa. Järjestön mukaan kaikilla sodan osapuolilla oli sairaalan GPS-koordinaatit tiedossa. Sairaala sijaitsee huthien valtaamalla alueella Hajjahin maakunnassa. Lääkärijärjestön mukaan isku oli neljäs sen ylläpitämiä rakennuksia vastaan suunnattu isku vuonna 2016. Saudi-Arabian liittouma ei kommentoinut pommitusta[33]. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon tuomitsi iskut sotarikoksina.[8]
28. elokuuta Isis teki Adenissa itsemurhaiskun ajaen autolla hallitusta tukevan paikallisen miliisin tukikohtaan päin alokkaita. Iskussa kuoli ainakin 45 ihmistä ja haavoittui ainakin 60.[20]
Syyskuun lopussa (viikko 38) Yhdysvallat murhasi ohjuksilla neljä al-Qaidan jäsentä.[16] 22. syyskuuta Yhdysvaltain senaatti antoi luvan myydä Saudi-Arabialle 900 miljoonan euron arvosta panssarivaunuja ja muuta sotilaskalustoa.[34]
Lokakuun alussa huthit ilmoittivat perustaneensa Jemeniin oman hallituksen.[35]
8. lokakuuta Saudi-Arabian liittouma teki Sanaassa kahdella lentokoneella ohjusiskun huthihallituksen sisäministerin Jalal al-Rowaishanin isän hautajaisiin. Hautajaissali syttyi tuleen ja ainakin 141 ihmistä kuoli sekä 523 haavoittui. Enemmistö uhreista oli siviileitä. Uhrien joukossa oli myös Sanaan pormestari Abdel Qader Hilal sekä muutamia muita viranomaisia.[8] YK, EU ja Yhdysvallat tuomitsivat iskun. Tuhannet jemeniläiset kokoontuivat Sanaassa YK:n rakennuksen edustalle vaatimaan kansainvälistä ja puolueetonta tutkintaa. Liittouma kiisti iskun, mutta se on ainoa osapuoli, jolla on iskuun tarvittava kalusto. Yhdysvallat ilmoitti iskun jälkeen arvioivansa välittömästi liittoumalle Jemenissä antamansa asetoimitukset ja tiedusteluavun, joita se kertoi jo aiemmin vähentäneensä.[36] Joulukuussa Yhdysvaltojen hallitus perui tarkkuusaseiden toimittamisen Saudi-Arabiaan iskun vuoksi.[37]
13. lokakuuta 2016 Yhdysvallat hyökkäsi tiettävästi ensimmäistä kertaa hutheja vastaan. Se iski ohjuksilla kolmeen tutka-asemaan, jotka sen mukaan tuhoutuivat. Yhdysvallat perusteli iskua sillä, että kapinalliset olivat laukaisseet ohjuksia Yhdysvaltain sota-aluksia kohti tutkien avulla. Kapinalliset kiistivät olleensa syyllisiä.[17]
Vuonna 2017
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]4. marraskuuta Jemenistä laukaistiin Saudi-Arabian alueelle ohjus, jonka Saudi-Arabian ohjustorjunta tuhosi. Huthikapinalliset ilmoittautuivat tekijöiksi ja sanoivat tähdänneensä Saudi-Arabian pääkaupungin Riadin kansainväliseen lentoasemaan. Ohjusiskuun vedoten Saudi-Arabia sulki kaikki rajat Jemeniin kaksi päivää myöhemmin. Punaisen Ristin mukaan Saudi-Arabia pysäytti esimerkiksi sen koleraa ehkäisevän klooritablettikuljetuksen. Saarto nosti polttoaineen hintaa yhdessä yössä 60:llä prosentilla. Polttoainepulan lisäksi hinnannousu on ongelma etenkin sairaaloissa, joiden generaattorit toimivat yleensä bensalla tai dieselillä. Kun polttoaine loppuu, loppuu sähkö, ja potilaiden hoito vaarantuu.
YK:n turvallisuusneuvosto vaati 8. marraskuuta Saudi-Arabian johtamaa liittoumaa pitämään lentokentät ja satamat auki Jemeniin suunnattuja avustustoimituksia varten[38]. YK:n mukaan hätä Jemenissä on jo ennestään paha ja saarto tulee johtamaan miljoonien ihmisten kuolemaan. Sen mukaan Jemenin nälänhädästä on tulossa maailman pahin nälänhätä vuosikymmeniin. YK:n turvallisuusneuvosto ei kuitenkaan ryhtynyt toimiin saarron purkamiseksi.[39] Liittouma ilmoitti samana päivänä avanneensa taas Adenin sataman[40].
Saudi-Arabia lievensi saartoaan 25. marraskuuta päästämällä avustuslennot taas Sanaaseen. Saudi-Arabia ei kuitenkaan päästänyt ruokaa tai lääkkeitä yhä saartamaansa Hodeidan satamakaupunkiin.[41] Avustusjärjestöjen toimittamasta ruoasta 80 prosenttia saapuisi Hodeidan sataman kautta[42].
Joulukuun alussa Saleh lupasi aloittaa keskustelut Saudi-Arabian kanssa. Salehin puhe rikkoi huthikapinallisten ja Salehia kannattavien välit, ja Sanaassa puhkesi katutaisteluja. 4. joulukuuta Saleh yritti paeta kapinallisten hallinnoimasta pääkaupunki Sanaasta, kun kapinalliset pysäyttivät saattueen ja ampuivat hänet kuoliaaksi.[43]
18. joulukuuta Hadin hallituksen puolustusministeri Abdul Malik Al-Mekhlafi ilmoitti, että Arabiemiraattien tukeman Etelän siirtymäneuvoston sotilaat ja länsirannikon tihama-kansa ovat siirtyneet Hadin puolelle[44].
Vuonna 2018
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdistyneiden kansakuntien mukaan tammi-toukokuussa avustusjärjestöjen avun piirissä oli 7,5 miljoonaa ihmistä[45]. 3. huhtikuuta pidettiin jemeniläisten hätäapuun rahaa keräävä kokous Sveitsin Genevessä[46].
Sana'a ja Hodeida ovat huthien hallussa. Huthit ovat ehdottaneet Hodeidan siirtämistä Yhdistyneiden kansakuntien hallinnon valvontaan. Avustusjärjestöt jakoivat kaupungin kautta ruokaa, lääkkeitä ja öljyä suurimpaan osaan muuta maata. 12. heinäkuuta Arabiemiraattien johto ilmoitti hyökkänneensä Hodeidaan ja vallanneensa lentoaseman. Sen mukaan huthien tulee perääntyä kaupungista. Muiden valtioiden vaatimuksesta arabiemiraattilaiset sotilaat eivät ole vallanneet satamaa eikä muuta osaa kaupungista. Tällöin apu muualle Jemeniin keskeytyisi. Britannian mukaan Arabiemiraattien ei tule aloittaa täyttä sotilaallista hyökkäystä.[45]
Heinä-elokuussa osapuolet taistelivat Hodeidassa. Elokuuhun mennessä Hodeidan maakunnassa yli 30 000 ihmistä pakeni kotoaan. Heinä-elokuussa Saudi-Arabian liittouma pommitti kaupungin vesihuoltoa. Avustusjärjestöjen mukaan sellaisessa on vaarana koleran leviäminen. Muun muassa 2. elokuuta Saudi-Arabian liittouma pommitti Hodeidaa. Pommituksissa haavoittui 50 ihmistä ja kuoli yli 25 ihmistä. Yhdistyneiden kansakuntien Jemenin edustaja, britannialainen Martin Griffiths, ilmoitti 2. elokuuta, että väkivallan osapuolet kokoontuvat rauhanneuvotteluihin 6. syyskuuta Sveitsiin Geneveen. Rauhasta on neuvoteltu vuonna 2016 Kuwaitissa ja sitä ennen vuonna 2015 Sveitsissä. Britannian YK-edustajan mukaan neuvotteluja on mahdollista käydä ilman tulitaukoakin. Britannialainen Pelastakaa lapset -järjestö vaatii välitöntä tulitaukoa ja osapuolten osallistumista rauhanneuvotteluihin.[45]
Kymmeniä siviilejä, suurin osa heistä lapsia, sai surmansa Saudi-Arabian johtaman koalition tekemässä ohjusiskussa Saadan maakunnassa 9. elokuuta. Yhtenä iskun kohteena oli koulubussi, joka oli viemässä oppilaita koraanikoulun kesäkurssille. Kansainvälisen Punaisen Ristin mukaan iskussa kuoli 50 ja loukkaantui 71 ihmistä. Saudi-Arabia ilmoitti iskun olleen "kansainvälisten ja ihmisoikeuslakien mukainen" ja sen mukaan iskun tarkoituksena oli tuhota aluetta hallussaan pitävien huthikapinallisten ohjukset. YK:n pääsihteeri António Guterres tuomitsi iskun ja vaati sen pikaista ja puolueetonta tutkintaa. Saudi-Arabia puolestaan syytti kapinallisia lasten käyttämisestä ihmiskilpinä.[47]
Epävirallisia keskusteluja rauhasta käytiin Tukholmassa 2018 ja konfliktinratkaisujärjestö CMI isännöimiä keskusteluja Helsingissä tammikuussa 2019. Molemmissa tapaamisissa on läsnä osittain samoja henkilöitä.[48]
2020-luvulle tultaessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jemenissä on yhä käynnissä sota, jossa on useita osapuolia. Saudi-Arabian johtama liittouma tukee presidentti Abd Rabbo Mansour Hadin hallintoa. Yhdistyneet Arabiemiraatit kuuluvat tähän koalitioon, mutta se tukee myös Southern Transitional Councilia (STC), joka on vahva toimija Etelä-Jemenissä. Hadin hallintoa tukevat joukot ja STC ovat vuonna 2019 taistelleet vastakkain ja keskustelut Etelä-Jemenin hallinnasta ovat yhä auki. Edellä mainitut tahot taistelevat huthi-kapinallisia vastaan, eivätkä rintamalinjat ole viime vuosina muuttuneet merkittävästi. Huthit hallitsevat yhä maan pääkaupunkia ja läntisiä alueita. Jemenin sota on pysynyt lähes staattisena jo useamman vuoden, eivätkä rintamalinjat ole merkittävästi muuttuneet. Huthi-joukot (Ansar Allah) ovat pystyneet säilyttämään valtaamansa alueet Saudi-Arabian, Yhdistyneiden Arabiemiraattien sekä muiden koalitioon osallistuvien maiden presidentti Abd Rabbo Mansour Hadin hallinnolle tarjoamasta tuesta huolimatta. Huthien vastainen rintama ei ole yhtenäinen, vaan siihen kuuluvilla osapuolilla on toisistaan eriäviä tavoitteita. Etelä-Jemenin paikallisilla ryhmillä on separatistisia pyrkimyksiä ja ne nauttivat paikallisesti vahvaa kannatusta. Hadin hallinnosta puuttuukin erityisesti Etelä-Jemenin edustajuus. Syksyllä 2019 arvioitiin, että jos hutheja vastaan yhdessä taistelevat Jemenin kansallinen armeija (Yemen National Army, YNA) ja Etelä-Jemeniin vahvempaa itsemääräämisoikeutta tavoitteleva STC (Southern Transitional Council) alkavat taistella enemmän toisiaan vastaan, tasapaino saattaa muuttua huthien eduksi. Konfliktin syveneminen Etelä-Jemenissä estettiin hetkellisesti marraskuussa 2019, kun osapuolet pyrkivät sopuun Riadin sopimuksen myötä.[49]
Syyskuussa 2020 Jemenin hallitus ja huthikapinalliset sopivat vankien vaihdosta. Vaihto-operaation on määrä kestää kaksi päivää ja sen yhteydessä on tarkoitus vaihtaa yhteensä yli tuhat vankia.[50]
Helmikuussa 2021 alkoivat taistelut strategisesti merkittävän Maribin alueen hallinnasta.[51] Huthikapinallisten aloittaman hyökkäyksen tarkoituksena on vallata Maribin alue takaisin Saudi-Arabian johtamalta liittoumalta.[51] Huhtikuuhun tultaessa taistelut kiihtyivät entisestään.[51]
Huhtikuussa 2022 alkoi ensimmäinen aselepo kuuteen vuoteen, ja presidentti Hadi ilmoitti luovuttavansa vallan maan johtoon nousevalle neuvostolle, joka neuvottelee rauhasta huthien kanssa.[52]
Ihmisten hätä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1. heinäkuuta 2015 YK julisti Jemeniin korkeimman hätätilan. YK:n mukaan yli 80 prosenttia jemeniläisistä eli noin 20 miljoonaa ihmistä, tarvitsee hätäapua.[15]
Toukokuun 2017 lopussa YK arvioi, että 17 miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä hätäapua. YK varoitti Jemenin täydellisestä romahtamisesta. YK:n mukaan kriisi oli seurausta sisällissodan lisäksi kansainvälisen yhteisön haluttomuudesta puuttua tilanteeseen.[53]
100 000 ihmisen arvioidaan kuolleen vuodesta 2015 lähtien vuoden 2019 loppuun mennessä. Maan humanitaarinen tilanne on katastrofaalinen. Vuoden 2019 lopussa arviolta 24 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa ja noin 3,6 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. Osa palaa takaisin kotiseuduilleen turvattomasta tilanteesta huolimatta, koska olot pakolaisuudessa ovat huonot.[49]
Ruoan puute
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lokakuussa 2016 ainakin 14 miljoonaa ihmistä eli noin 54 prosenttia kansalaista kärsi ruokapulasta[32]. Lisäksi 7 miljoonalla ruoansaanti oli epävarmaa[7]. Jemen on ollut jo ennen sisällissotaa yksi maailman köyhimmistä maista ja tarvinnut ulkopuolista ruoka-apua. YK:n Maailman ruokaohjelma kertoi, että ruokapaketit on jouduttu puolittamaan, jotta ruokaa riittäisi useammalle edes vähän. Joillekin alueille pystyttiin viemään perustarvikkeita, mutta monille alueille ruokaohjelmalla ei ollut pääsyä.[54] Unicefin mukaan noin 320 000 lasta oli hengenvaarassa aliravitsemuksen takia[32].
Vuonna 2017 YK:n ruoka-apuohjelma ruokki kuukausittain seitsemän miljoonaa jemeniläistä ennen Saudi-Arabian aloittamaa saartoa[40].
Kolera ja muut kulkutaudit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinäkuussa 2015 Jemenissä levisi denguekuume[25].
Lokakuussa 2016 Sanaassa ja Taizissa puhkesi koleraepidemia[8]. Hoitamaton kolera voi johtaa potilaista 15 prosentin kuolemaan[55]. 24. kesäkuuta 2017 WHO ilmoitti Jemenin koleraepidemian olevan maailman pahin. Koleraan oli kuollut yli 1 300 ihmistä ja yli 200 000 ihmisen epäiltiin sairastuneen. Päivittäin tartunnan sai noin 5 000 ihmistä. Koleran leviäminen johtuu siitä, että 14,5 miljoonaa ihmistä ei saa puhdasta vettä tai voi käyttää viemäröintiä ja hygieenisiä vessoja, koska vesi- ja viemäröintijärjestelmät ovat lakanneet toimimasta. Arviolta 30 000:lle terveydenhuollon työntekijälle ei ollut maksettu palkkojaan lähes kymmeneen kuukauteen.[56] Lokakuussa 2016 Sanaassa ei ollut sähköjä[36].
Kesäkuussa 2017 lääkkeet olivat loppumassa ja Unicefin mukaan terveyskeskusten työntekijät eivät olleet saaneet palkkaa lähes 9 kuukauteen[57]. Marraskuussa 900 000 ihmisen arvioitiin saaneen koleratartunnan[40].
Saudi-Arabian liittouman hyökkäys siviilejä vastaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yemen Data Project -ryhmän laajan tutkimuksen mukaan yli kolmasosa Saudi-Arabian liittouman iskuista on kohdistunut siviilikohteisiin, kuten kouluihin, sairaaloihin, toreihin, asuintaloihin ja moskeijoihin[58]. Britannian ja Yhdysvaltojen armeijoiden virkailijoita on Saudi-Arabian ilmavoimien komentokeskuksessa. Saudi-Arabian ulkoministerin Adel al-Jubeirin mukaan saudit eivät peittele mitään ja sallivat ulkomaalaisten tarkastaa iskujen kohteet. [59]
Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat arvostelleet Saudi-Arabian liittoumaa siviilien kuolemista ja kehottaneet Yhdysvaltoja ja muita ulkomaita lopettamaan asekaupan Saudi-Arabiaan[22]. EU:n mukaan vientilupa on evättävä, mikäli on olemassa riski konfliktista. Lupa on evättävä myös, jos tuotteita saatetaan käyttää kansallisiin sortotoimiin tai aseita viedään sellaisiin maihin, joissa EU, YK tai Euroopan neuvosto on todennut vakavia ihmisoikeusloukkauksia. EU-maista maalle myyvät eniten aseita Ranska ja Saksa[60].
Yemen Data Projectin mukaan Jemenissä on tehty yli 15 000 pommitusta vuoden 2015 maaliskuun ja vuoden 2017 joulukuun välillä. 92 prosenttia kaupunkeihin tehtyjen pommitusten uhreista on siviileitä. Yli 54 prosenttia terveydenhuollon yksiköistä (3507:sta yli 1900) on joko lopettanut tai joutunut rajoittamaan toimintaansa.[9]
Alaikäiset sotilaina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lapsisotilaita käyttävät sekä Hadin hallitus, huthit, että vähemmässä määrin myös al-Qaida. Kesäkuussa 2016 oli tiedossa yli 760 tapausta, joissa lapsia oli värvätty taistelijoiksi.[61] Lapsia rekrytoidaan pääasiassa moskeijoista ja toreilla. He saavat vain harvoin sotilaskoulutusta. Lapset ovat usein tarkastuspisteillä, kantavat aseita tai tarkastavat ajoneuvoja. Heitä on myös kuollut taisteluissa ja vastustajat ovat vanginneet heitä aikuisten tavoin. YK:n mukaan lapsia rekrytoitiin taistelijoiksi Adenissa, al-Dalessa ja Maribissa. Human Rights Watchin mukaan hallinto on tosin pyrkinyt estämään lasten värväämistä taistelijoiksi.[62]
Pakolaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2016 elokuussa kolme miljoonaa jemeniläistä oli joutunut pakolaisiksi. Heistä 200 000 on paennut ulkomaille. Pakolaisista 900 000 oli elokuussa aikeissa yrittää palata koteihinsa.[7] Jemenin köyhyys rajoittaa niiden ihmisten määrää, joilla on mahdollisuus paeta ulkomaille[63].
Suomen kytkökset sisällissotaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Parlamentin päätös vs. hallituksen päätös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen parlamentti on linjannut, että Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Suomi oli aloitteentekijä kansainvälisen asekauppasopimuksen solmimisessa. Sopimus kieltää aseviennin, jos vientiluvasta päätettäessä on tietoa, että aseita on käytetty sotarikoksiin. Sopimus vaatii myös huolellista arviointia tilanteissa, jossa aseita tai muita puolustusmateriaaleja saatettaisiin käyttää sotarikoksiin tai vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin. Lupaa ei saa myöntää, mikäli riski on huomattava. Sopimus myös kehottaa viejää käsittelemään lupaa uudestaan, jos se luvan myöntämisen jälkeen saa uutta tietoa.[64]
Suomi ja Saudi-Arabia sopivat kesäkuussa 2015 yhteisen puolustusyhteistyökomitean perustamisesta. Sen päämäärä on laajentaa jo olemassa olevaa yhteistyötä tavanomaisen puolustusteknologian alalla. Pöytäkirjan allekirjoitti puolustusministeriön tuolloinen kansliapäällikkö Arto Räty.[65]
Suomi myöntää asevientilupia viiteen eri maahan, jotka osallistuvat Jemenin sisällissotaan. Vuonna 2015 Suomi myönsi Saudi-Arabiaan asevientilupia 28 miljoonalla eurolla (kranaatinheittimiä ja niiden osia), Arabiemiraatteihin 77 miljoonalla (panssarivaunuja), Bahrainiin 2,3 miljoonalla, Jordaniaan miljoonalla ja Kuwaitiin 24 000 eurolla (tarkka-ampujien kivääreitä ja osia). Viennin arvo Lähi-itään on kasvanut viime vuosina rajusti.[65] Vuonna 2014 Saudi-Arabia oli Suomen asekauppakumppaneista toiseksi suurin ja Arabiemiirikunnat kolmanneksi suurin (vienti 22,1 miljoonaa euroa)[66].
Vuoden 2011 jälkeen aseteollisuusyritys Patria on saanut myyntiluvan ja sen myötä myynyt Arabiemiraatteihin Nemo-kranaatinheitinjärjestelmiä ja panssaroituja taisteluajoneuvoja. Sako on vienyt tarkka-ampujien kivääreitä Bahrainiin, patruunatehdas Nammo Lapua taas patruunoita Arabiemiraatteihin ja Kuwaitiin.[66]
Marraskuun 2015 lopussa hallitus myönsi Patrialle vientiluvan 40 panssarivaunulle Arabiemiirikuntien armeijalle.[66] Elokuussa 2016 Patria kertoi, että se suunnittelee vähintään sadan miljoonan euron asekauppaa Qatariin[66].
Suomen ulkopoliittiseen linjaan on kirjattu, että "Suomi turvaa ulkopolitiikan keinoin kansalliset etunsa ja pyrkii edistämään maailmanrauhaa".[65] Helmikuussa 2016 puolustusministeri Jussi Niinistö perusteli asevientiä sillä, että Saudi-Arabian liittouma vakauttaa turvallisuustilannetta Jemenissä.[67] Pääministeri Juha Sipilän mukaan Suomen asevientipäätöstä ohjaa ihmisoikeusnäkökulma[68].
11. tammikuuta 2018 norjalainen Verdens Gang -sanomalehti paljasti, että hallituksen luvalla Arabiemiraatteille myyty Patrian AMV 8×8 -tyyppinen ilman aseistusta oleva panssariajoneuvo on nähty Jemenin sodassa. Videolla panssariajoneuvossa on aseena konekivääri.[69]
23. tammikuuta rauhaa ajavat järjestöt Suomen Rauhanliitto ja Sadankomitea tekivät kantelun valtioneuvoston oikeuskanslerille Tuomas Pöystille siitä, ovatko valtionyhtiö Patrialle myönnetyt asevientiluvat Arabiemiraatteihin laillisia ja huomioivatko ne kansainväliset sitoutumukset. Järjestöjen mukaan hallitus myönsi Patrian AMV-panssariajoneuvoille vientiluvan Arabiemiraatteihin marraskuun 2015 lopussa ja jatkoi vientilupaa tammikuussa 2017, vaikka viimeistään vientiluvan jatkamisesta päätettäessä hallituksen on pitänyt tietää, että sotatoimissa Jemenissä on hyökätty siviilikohteisiin ja tehty sotarikoksia, mikä on kansainvälisen asekauppasopimuksen vastaista. Järjestöt halusivat tietää, miten puolustusministeriö ja ulkoministeriö ovat seuranneet Jemenin ja Arabiemiraattien tilannetta ja millaisia vaikutuksia seurannalla on ollut tammikuussa tehtyyn päätökseen vientiluvan pidentämisestä. Järjestöt pyytävät oikeuskansleria selvittämään, onko Patrian ajoneuvojen käyttö Jemenin sodassa rikkonut vientiluvan ehtoja.[70]
13. heinäkuuta 2018 Sipilän hallitus myönsi jälleen asevientiluvan Arabiemiraatteihin. Hallitus antoi Patrialle luvan myydä varaosia ja takuuosia vuonna 2016 myytyihin Patria AMV -panssaroituihin pyöräajoneuvoihin sekä teknistä tukea. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty piti vientilupaa järkyttävänä. Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon mukaan myyntitoiminta on "normaalin kansainvälisen käytännön" mukaista, varaosat eivät varsinaisesti ole aseita ja panssarivaunujen varaosien myynnin lopettaminen tekisi Suomesta "hyvin ailahtelevaisen ja epäluotettavan sopimuskumppanin". Hänen mukaansa "silloin täytyisi olla aivan jo erilainen tilanne, hyvin poikkeuksellinen tilanne." Hänen mukaansa: "Totta kai me ollaan hirveän surullisia siitä, että tilanne on mennyt [Jemenissä] sellaiseksi kuin se on. Näinhän se ei ole ollut kun näitä kauppoja on alun perin alettu tehdä [vuonna 2018].[71]
Hätäapu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]17. huhtikuuta 2015 Suomen hallitus myönsi puoli miljoonaa euroa sisällissodan uhrien auttamiseen. Samana vuonna Suomi myönsi Jemenille myös 3,2 miljoonaa euroa Punaisen Ristin, YK:n ruokaohjelman ja Maailman terveysjärjestön kautta.[65]
29. maaliskuuta Suomi lahjoitti kolme miljoonaa euroa Punaisen Ristin ICRC-komitean, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja Maailman ruokaohjelman WFP:n kautta. Sen sijaan se ei lähettänyt ministereitä jemeniläisten auttamiseen rahaa keräävään avustuskokoukseen Sveitsiin[46].
Yhdysvaltain kytkökset sisällissotaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aseistaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]20. toukokuuta 2017 Yhdysvaltain johto solmi presidentti Donald Trumpin päätöksellä Saudi-Arabian kanssa asekauppasopimuksen, joka on suurin yksittäinen asekauppasopimus Yhdysvaltain historiassa. Sopimuksen mukaan Saudi-Arabian johto maksaa Yhdysvalloille heti 98 miljardia euroa (110 mrd dollaria) ja 10 vuoden kuluessa 313 miljardia euroa (350 mrd dollaria), jotta se saa ohjuksia, THAAD-ohjuspuolustusjärjestelmän, 4 Lockhead Martinin fregattia, MIM-104F Patriot PPAC-3 -ohjusjärjestelmän, 150 Blackhawk-helikopteria, 48 CH-47 Chinook-helikopteria.[72][73] Yhdysvallat päätti myös auttaa Saudi-Arabiaa kehittämään sen aseteollisuutta. Erillisen 5 miljardin euron sopimuksen mukaan Saudi-Arabiassa valmistetaan 150 Lockheed Martinin Blackhawk-taisteluhelikopteria.[74] Lisäksi erillisen sopimuksen mukaan Yhdysvallat myy korkeintaan 16 000 laserohjattua Paveway-pommisarjaa[73].
Senaattorit Bernie Sanders, Chris Murphy ja Mike Lee esittivät 28.2.2018 Yhdysvaltain kongressille päätöslauselmaluonnoksen, jossa vaadittiin Vietamin sodan aikaiseen ns. Powers Actiin[75] vedoten lopettamaan Yhdysvaltain tuki Saudi-Arabian johtamalle liittoumalle Jemenin sisällissodassa.[76] Päätöslauselmaehdotus hylättiin 20.3.2018 äänin 55–44.[77]
Sotilaat Jemenissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]3. elokuuta 2017 Arabiemiraatit ilmoitti, että sen ja Yhdysvaltain sotilaat tukivat Jemenin armeijaa hyökkäyksessä al-Qaidan jäseniä vastaan, joilla on tukeva hallinto Shabwan maakunnassa. Seuraavana päivänä Yhdysvaltain puolustusministeriö ilmoitti, että "pieni määrä" Yhdysvaltain sotilaita on Jemenissä auttamassa vakoilutiedon jakamisessa.[78]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Terrorismin vastainen sota Jemenissä (1998/2000–) (Salehin ja Hadin hallitukset ja Yhdysvallat vastaan al-Qaida)
- Etelä-Jemenin konflikti (2009–) (Salehin ja Hadin hallitukset vastaan etelän itsenäisyysliikkeet ja Arabiemiraatit)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Trump is Inadvertently Arming Al Qaeda in Yemen Newsweek LLC. Viitattu 10.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Jemen yhä lähempänä sisällissotaa (digitilaajille) HS.fi. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ a b c d Sampo Vaarakallio: Kun Jemen suistui tuhoon ja nälkään, maailma seurasi katseella – aikajana näyttää kriisin käännekohdat Lawfare. 19.11.2018. Viitattu 15.4.2022. suomi
- ↑ a b c d Timeline: Ten years from uprising, Yemen lies fractured and hungry Reuters. 28.1.2021. Viitattu 15.4.2022. (englanti)
- ↑ a b Yemen's western-backed president flees house arrest in Sana'a Lawfare. 21.2.2015. Viitattu 15.4.2022. (englanti)
- ↑ Ruwanthika Gunaratne, Gregory D. Johnsen: When Did the War in Yemen Begin? Lawfare. 28.6.2018. Viitattu 15.4.2022. (englanti)
- ↑ a b c At Least 10,000 Killed In Yemen Civil War The Huffington Post. 30.8.2016. Viitattu 3.11.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Ilmaisku ministerin isän hautajaisiin Yle Uutiset. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ a b Lapset kärsineet Jemenin sodasta 1000 päivää Pelastakaa Lapset ry. 20.12.2017. Arkistoitu 25.1.2018. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Yemen: Western powers may be held responsible for war crimes - UN BBC. 4.9.2019. Viitattu 5.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Senators vote to end US backing for Saudi war on Yemen BBC. 14.12.2018. Viitattu 5.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Tästä syystä huthikapinalliset taistelevat Jemenin hallintoa vastaan Ilta-Sanomat. 26.3.2015. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ a b c Saudis' Operation Decisive Storm in Yemen a 'dangerous step,' Iran warns - The Globe and Mail theglobeandmail.com. 26.3.2015. Arkistoitu 26.3.2015. Viitattu 29.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Yhdysvallat, Britannia ja YK vaativat välitöntä tulitaukoa Jemenin sisällissotaan Yle Uutiset. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ a b c d e f g h i Sisällissota voi repiä Jemenin kahtia (digitilaajille) HS.fi. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ a b Yhdysvallat: Neljä Al-Qaidan jäsentä on kuollut ohjusiskuissa Jemenissä Yle Uutiset. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ a b Yhdysvallat iski Jemenin kapinallisten tutka-asemiin mtv.fi. Arkistoitu 30.10.2016. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ Samaan aikaan Sanaassa Kansan Uutiset. 14.10.2016. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ "Täydellistä välinpitämättömyyttä" Yle Uutiset. 28.12.2017. Viitattu 7.3.2018.
- ↑ a b Jemenin Adenissa ainakin 45 kuollut itsemurhaiskussa Yle Uutiset. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ Yemen's Saleh declares alliance with Houthis aljazeera.com. Viitattu 3.11.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Saudi-Arabia aikoi nujertaa Jemenin kapinan nopeasti Yle Uutiset. Viitattu 2.11.2016.
- ↑ Jemenissä vangittu kaksi Iranin upseeria Yle Uutiset. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ a b Yemen profile, Timeline BBC News. 10.8.2016. Viitattu 29.10.2016. (englanti)
- ↑ a b c Jemenin taistelut käännekohdassa (digitilaajille) HS.fi. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ a b c Yemen profile - Timeline BBC News. 10.8.2016. Viitattu 29.10.2016. (englanti)
- ↑ Pakistan declines Saudi call for armed support in Yemen fight Reuters. 10.4.2017. Viitattu 29.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Jemenissä vangittu kaksi Iranin upseeria - "todiste Iranin sekaantumisesta Jemenin sisällissotaan" Yle Uutiset. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ Senegal to send 2,100 troops to join Saudi-led alliance Reuters. 4.5.2016. Viitattu 29.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Pääkirjoitus: Jemen ei saa unohtua (digitilaajille) HS.fi. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ Yemen's Houthi, Saleh declare formation of "presidential council" xinhuanet.com. 29.7.2016. Arkistoitu 7.3.2018. Viitattu 7.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d Yemen: 'Ten children killed' in attack on school aljazeera.com. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ a b MSF hospital in Yemen hit by air strike aljazeera.com. Viitattu 29.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Senaatti tasoitti tietä asekaupoille Yhdysvalloissa Yle Uutiset. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ Jemenissä on puhjennut koleraepidemia Yle Uutiset. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ a b Jemenin tuhoisasta hautajaisiskusta vaaditaan tutkintaa (digitilaajille) HS.fi. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ Yhdysvallat peruu asekauppoja Saudi-Arabiaan Yle.fi. Viitattu 25.8.2018.
- ↑ YK: Jemeniä kohtaa valtava nälänhätä, ellei avustuskuljetuksia päästetä maahan Keskisuomalainen. 9.11.2017. Viitattu 11.11.2017.
- ↑ YK varoittaa Saudi-Arabian aiheuttavan pahimman nälänhädän vuosikymmeniin Uusisuomi.fi. 9.11.2017. Viitattu 11.11.2017.
- ↑ a b c YK varoittaa ennennäkemättömästä nälkäkatastrofista: Jopa seitsemän miljoonaa ihmistä vaarassa kuolla nälkään Jemenissä Yle Uutiset. 9.11.2017. Yleisradio. Viitattu 11.11.2017.
- ↑ Jemen sai ensimmäiset avustuslennot viikkoihin Savon Sanomat. 25.11.2017. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 29.11.2017.
- ↑ Humanitaarinen apu sallitaan lentokentälle ja satamaan Jemenissä Yle Uutiset. 23.11.2017. Yleisradio. Viitattu 29.11.2017.
- ↑ Jemenin entinen presidentti tapettu ESS.fi. 4.12.2017. Viitattu 7.3.2018.
- ↑ Yemen PM: New alliance forming to fight Houthis Middle East Monitor. 18.12.2017. Viitattu 7.3.2018. (englanti)
- ↑ a b c Patrick Wintour: UN envoy confirms first Yemen peace talks in two years the Guardian. 2.8.2018. Viitattu 6.8.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Suomi antaa Jemenin hätään kolme miljoonaa euroa humanitaarista apua Aamulehti. 29.3.2018. Arkistoitu 7.8.2018. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Inka Haukka: YK tuomitsi koulubussiin tehdyn iskun Jemenissä Yle Uutiset. 10.8.2018.
- ↑ Hannele Muilu Jemenin rauha etenee piinallisen hitaasti – osapuolet syyttelivät toisiaan Helsingissä, mutta haluavat neuvotella, Yle.fi 11.1.2019, viitattu 12.1.2019
- ↑ a b https://migri.fi/documents/5202425/5914056/Jemenin_tilannekatsaus_joulukuussa2019_MIG-1920910.pdf/93309f31-f0a8-e490-e277-55e23a415e83/Jemenin_tilannekatsaus_joulukuussa2019_MIG-1920910.pdf migri.fi.
- ↑ Jemenin konfliktin suurin vankienvaihto alkoi – Yli tuhat vankia on määrä vapauttaa yle.fi. Viitattu 15.10.2020. (suomeksi)
- ↑ a b c Taistelut Pohjois-Jemenissä kiihtyvät – yli 50 taistelijaa kuollut vuorokaudessa is.fi. Viitattu 10.4.2021. (suomeksi)
- ↑ Petri Burtsoff: Toivon merkkejä yhdessä maailman pahimmista humanitaarisista katastrofeista – Jemenin presidentti luopuu vallastaan, aseleponeuvottelut alkamassa Yle. 7.4.2022. Viitattu 15.4.2022. suomi
- ↑ YK: Jemen täydellisen romahduksen partaalla Yle Uutiset. Viitattu 4.7.2017.
- ↑ Jemenin unohdettu sota iltalehti.fi. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ Unicef: Jemenissä tavattu koleraa iltalehti.fi. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ More than 200,000 suspected cholera cases in Yemen CBC News. Viitattu 4.7.2017. (englanniksi) Julkaistu: 25. kesäkuuta 2017 Julkaisija: Canadian Broadcasting Corporation
- ↑ Arvio: Joka tunti yksi kuolee koleraan Jemenissä - yli 124 000 sairastunut 13.6.2017. Alma Media Finland. Viitattu 11.11.2017.
- ↑ Guardian: Yli kolmasosa Saudi-Arabian ilmaiskuista Jemenissä on osunut siviilikohteisiin (digitilaajille) HS.fi. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ British and US military 'in command room' for Saudi strikes on Yemen theguardian.com. 15.1.2016. Viitattu 24.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Europarlamentti haluaa Saudi-Arabian asevientikieltoon maailma.net. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ Pauli Poutanen: Saudi-Arabian johtama liittouma päätyi YK:n mustalle listalle Iltalehti. 3.6.2016. Viitattu 13.11.2016.
- ↑ Jemenin turvallisuukatsaus (s. 18) Maahanmuuttovirasto.
- ↑ Jemenin hätä väistelee otsikoita (digitilaajille) HS.fi. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ Suomi, lopeta sotatarvikkeiden vienti Jemenin sotaan - Amnesty Amnesty. Arkistoitu 31.3.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ a b c d Sipilän hallitus siunasi sotilaskiväärien kaupat sortovaltio Turkmenistaniin ja Jemenissä sotiviin arabimaihin (digitilaajille) HS.fi. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ a b c d Rauhanjärjestöt kritisoivat asevientiä Lähi-idän konfliktimaihin maailma.net. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ Näin hallitus perusteli asevientiä maaliskuussa: Saudi-Arabia vakauttaa turvallisuustilannetta Jemenissä Kansan Uutiset. 24.10.2016. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ Sipilä kiisti väitteet aseviennin linjanmuutoksesta: "Ihmisoikeusnäkökulma ohjaa Suomen asevientiä" Yle Uutiset. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ Tämän ei pitänyt olla mahdollista – Lehti: Patrian panssariajoneuvo nähty Jemenin sodassa Demokraatti.fi. 11.1.2018. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Rauhanjärjestöt tekivät Suomen asevienneistä kantelun oikeuskanslerille - ”Hallituksen on pitänyt tietää, että Jemenissä on tehty sotarikoksia” iltalehti.fi. 23.1.2018. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Patria vie lisää asetarvikkeita Arabiemiraatteihin, jota syytetään osallisuudesta siviilipommituksiin - ”Totta kai ollaan hirveän surullisia, että tilanne mennyt sellaiseksi” iltalehti.fi. 17.7.2018. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Yhdysvallat sopi valtavista asekaupoista Saudi-Arabian kanssa ts.fi. 20.5.2017. Viitattu 7.3.2018.
- ↑ a b Trump approved the largest weapons deal in US history — here's what Saudi Arabia is buying Business Insider. 25.5.2017. Viitattu 7.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Trump allekirjoitti jättimäiset asekaupat Saudi-Arabiaan Yle Uutiset. 20.5.2017. Viitattu 7.3.2018.
- ↑ War Powers Resolution gpo.gov. 7.11.1973. 93. Yhdysvaltojen kongressi. Viitattu 10.8.2018. (englanniksi)
- ↑ US senators in bid to end support for Saudi in Yemen war aljazeera.com. 1.3.2018. Viitattu 7.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Lawmakers just tried – and failed – to end US support for the Saudi war in Yemen vox.com. 20.3.2018. Viitattu 10.8.2018. (englanniksi)
- ↑ Thomas Gibbons-Neff: U.S. troops are on the ground in Yemen for offensive against al-Qaeda militants Washington Post. 4.8.2017. Viitattu 7.3.2018. (englanti)