Ylämaa

Ylämaa
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Lappeenranta
vaakuna	sijainti
Entinen Ylämaan kunnantalo, nykyinen Ylämaa-talo uudenvuodenjuhlissa 31.12.2014.
Sijainti	60°47′55″N, 028°00′30″E
Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Karjalan maakunta
Seutukunta	Lappeenrannan seutukunta
Kuntanumero	978
Hallinnollinen keskus	Ylämaan kirkonkylä
Perustettu	1929
– emäpitäjä	Säkkijärvi
Kuntaliitokset	Säkkijärvi (1946, osa) Vahviala (1946, osa)
Liitetty	2010
– liitoskunnat	Lappeenranta Ylämaa
– syntynyt kunta	Lappeenranta
Pinta-ala	408,94 km²  (1.1.2009)
– maa	379,75 km²
– sisävesi	29,19 km²
Väkiluku	1 408   (31.12.2009)
– väestötiheys	3,71 as./km² (31.12.2009)
Ikäjakauma	2008
– 0–14-v.	13,3 %
– 15–64-v.	59,9 %
– yli 64-v.	26,8 %
Infobox OK

Ylämaa on Suomen entinen kunta, joka sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa, entisessä Kymen läänissä. Kunnassa asui 1 408 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 408,94 km², josta 29,19 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 3,71 asukasta/km².

Kunta liitettiin Lappeenrantaan vuoden 2010 alussa. Ylämaan naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Lappeenranta, Luumäki ja Miehikkälä. Vuoteen 1967 saakka naapurikuntiin kuului Lappeenrantaan liitetty Lappee.

Ylämaan kirkonkylän muodostamassa taajamassa oli 436 asukasta vuonna 2014. Kylässä on päivittäistavarakauppa, koulu, kirjasto, vanhainkoti ja sen yhteydessä uimahalli sekä kuntosali. Siellä toimii myös autokorjaamoja.

Maantiede

Ylämaan alueella virtaa useita jokia, jotka kaikki laskevat Viipurinlahteen ja Suomenlahteen Venäjän puolella. Kunnan lounaisimmat osat kuuluvat Urpalanjoen vesistöön, keskiosat Santajoen (Kaltonjoen) ja Vilajoen vesistöön ja koillisosat Tervajoen vesistöön. Lisäksi Nisajoen vesistö ulottuu Ylämaalle pieneltä osin Vilajoen ja Tervajoen vesistöjen välissä. Järvistä ovat suurimmat Väkevänjärvi ja Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä, Ottojärvi Santajoen vesistössä ja Pukalus Vilajoen vesistössä Suomen ja Venäjän rajalla.

Etäisyyksiä Ylämaalta

• Hamina 60 km
• Helsinki 210 km
• Kotka 75 km
• Lappeenranta 30 km

Historia

Kartta Ylämaan seudun aluemuutoksista. Vuonna 1946 Säkkijärvestä Ylämaahan liitettyn alue merkitty numerolla 3, Vahvialasta liitetty alue numerolla 5. Ylämaasta luovutettu alue merkitty numerolla 4.

Ylämaa on muodostettu Säkkijärvestä erotetuista alueista vuonna 1929. Ylämaan kirkko valmistui 1931. Kirkko on Ilmari Launiksen suunnittelema punatiilikirkko. Lisäksi vuosina 1930–1933 rakennettiin metodistikirkko Villalan kylään, missä on myös Suomen ainoa metodistinen hautausmaa.

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 suurin osa siihenastisen Ylämaan alueesta pysyi Suomessa, mutta kaakkoisin osa eli Timperilä Säkkijärven ja Vahvialan rajalla sisältyi Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Ylämaahan liitettiin alueita Säkkijärven ja Vahvialan Suomelle jääneitä osia, joten Ylämaa oli Ruokolahden ja Tohmajärven ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.

Talous ja matkailu

Ylämaan kansainväliset jalokivimessut ovat nykyään (2015) Etelä-Karjalan suurin tapahtuma. Kuva vuodelta 2014.

Ylämaan Ylijärvellä sijaitseva Pätärin talomuseo joutui luonnonvoimien armoille, kun salama iski siihen 24. kesäkuuta 2014

Ylämaa on merkittävä raakakiven tuottaja. Kivilaaduista tunnetuin on korukivenä käytetty spektroliitti. Ylämaalla järjestetään myös vuosittain jo perinteeksi muodostuneet jalokivimessut. Myös Suomen ensimmäisen pyramidin pystyttämistä Ylämaalle on suunniteltu.

Urheilu

Ylämaalla toimii joitakin urheiluseuroja, kuten urheilun yleisseura Ylämaan Pyrkijät, Ylämaan Karateseura ja Ylämaan Judoseura Yudo (ent. Kaakon Judoseura).

Kyliä

Ylämaan nuorisotalo kunnostettiin talkoilla 2015. Tästä hyvästä Lappeenrannan kaupunki palkitsi Ylämaan asukasraadin ja ylämaalaiset talkoolaiset Vuoden 2015 asukastoimija -palkinnolla.

Hujakkala, Hyttilä, Häsälä, Ihaksela, Kallola, Lahnajärvi (kirkonkylä), Lavola, Nurmela, Nutikka, Paakkala, Rumpu, Sirkjärvi, Säämälä, Villala, Väkevälä, Ylijärvi

Ruokakulttuuri

Ylämaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hapanlohko, hakkoopiirakka (perunaa ja sianlihaa ruiskuoressa) ja kuivasta leivästä keitetty leipäressu.

Tunnettuja ylämaalaisia

• Sanna Kiero (1930-2010), hiihtäjä
• Toivo Kirppu (1920–1986), Mannerheim-ristin ritari
• Tatu Kosonen (1978-2022), muusikko, valokuvaaja
• Antti Muukka (1896–1970), taidemaalari
• Helvi Rumpu (1933–2024), hiihtäjä
• Liisa Rumpu, hiihtäjä
• Veikko Samuli (s. 1947), säveltäjä, sovittaja ja musiikkituottaja

Kirjallisuutta

• Marsio, Kaija: Muistojen kylät : Kallolan ja Paakkolan kyläkirja : Kallolan ja Paakkalan kyläkirja, joka kertoo elämästä Säkkijärven kunnassa luovutetulla alueella.. 1998

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ylämaa Wikimedia Commonsissa

• Ylämaan Kotiseutuyhdistys ry:n kotisivut
• Ylämaan Jalokivimuseo ylamaanjalokivimuseo.fi. 12.1.2020. Esko Hämäläinen. Viitattu 12.1.2020.

Lappeenranta

Kaupunginosat	Ahvenlampi Alakylä Hakali Harapainen Hartikkala Hiekkapelto Hiessilta Honkalahti Hyrymäki Ihalainen Kanavansuu Karhuvuori Kariniemi Kaukas Keskus Kesola Kesämäki Kimpinen Kivisalmi Korvenkeskus Kourula Kuusela Kuusimäki Kylpylä Laihia Lampikangas Lapvesi Lauritsala Lavola Leiri Lentokenttä Lepola Linnoitus Lintukangas Mattila Mustola Myllymäki Mälkiä Mäntylä Nuijamaa Pajarila Pallo–Tyysterniemi Parkkarila Peltola Pulp Putkinotko Pöyhiänniemi Rauha Reijola Ruoholampi Rutola Sammonlahti Selkäharju Skinnarila Suolahti Taikinamäki Tirilä Tykki–Kiviharju Uus-Lavola Vesivalo Voisalmi Ylämaa
Kyliä	Hanhijärvi Hiivaniemi Kansola Konnunsuo Kontu Leino Louko Moisio Ravattila Raippo Ruokola Rännikorpi Simola Sirkjärvi Vainikkala
Muita alueita	Huhtiniemi Joutseno Nuijamaa Pikisaari Ylämaa

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet