Korukivi

Korukivi (aiemmin puolijalokivi) on mineraali tai harvemmin kivilaji, jota pelkän koristeellisuutensa vuoksi hiotaan käytettäväksi koruissa tai muissa pienissä koriste-esineissä. Värikkyys, kaunis kuviointi tai hiotun kiven pinnalla esiintyvä optinen ilmiö on yleensä syynä kiven suosiolle korukäytössä. Korukiven erottaa sitä arvokkaammasta jalokivestä esimerkiksi läpinäkymättömyys, pehmeys (kovuus Mohsin asteikolla alle 7,5)^[1] ja yleisyys maankuoressa. Useimmat korukivet ovat läpinäkymättömiä, mutta esimerkiksi kvartsin läpinäkyviä muunnoksia ei yleensä pidetä jalokivinä niiden yleisyyden ja siitä johtuvan vähäisen arvon vuoksi. Käytännössä lähes mitä tahansa tarpeeksi kestävää kiveä voidaan käyttää korukivenä, mutta on myös olemassa runsaasti vakiintuneita korukivimineraaleja. Korukiven vanhentunut nimitys on puolijalokivi. Monissa kielissä ei ole käytössä erillisiä sanoja jalo- ja korukiville, vaan myös korukiviä kutsutaan jalokiviksi.

Yleisimpiä korukiviä

kvartsin värimuunnokset: vuorikide, ametisti, sitriini, ruusukvartsi, savukvartsi
- kalsedonin (piilokiteinen kvartsi) muunnokset: akaatti, jaspis, karneoli, aventuriini, krysopraasi, tiikerinsilmä, haukansilmä
opaali
maasälvän muunnokset: amatsoniitti, aurinkokivi, kuukivi, labradoriitti, spektroliitti
jade: jadeiitti ja nefriitti
rikkikiisu (pyriitti)
hematiitti
sodaliitti
lapislatsuli
rodoniitti
turkoosi
malakiitti
rodokrosiitti
atsuriitti
krysokolla
andalusiitti
charoiitti
sugiliitti
epidootti
serpentiini
obsidiaani
meripihka
erilaiset fossiilit

Lähteet

↑ Rudolf Dud'a, Lubos Rejl: Jalokivien maailma, s. 12.

Kirjallisuutta

Haapala, Ilpo ym. (toim.): Hio kivet koruiksi: Kiviharrastajan käsikirja. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1421-7
Suomen korukivet – Gemstones of Finland GTK 2017

[Duda_12-1] Rudolf Dud'a, Lubos Rejl: Jalokivien maailma, s. 12.

[1]