Kadıköy
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kadıköy | |
|---|---|
 Kadıköyn kaupunginosaa. |
|
  Kadıköy |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Turkki |
| Maakunta | İstanbul |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 26,12 km² |
| Väkiluku (2023) (arvio) | 467 919[1] |
| – Metropolialue | 15 300 000 (Istanbul) |
Kadıköy on laaja noin puolen miljoonan asukkaan kaupunginosa Istanbulin Aasian-puoleisessa osassa Turkissa. Se sijaitsee Marmaranmeren rannalla Bosporiin itärannalla, Üsküdarin eteläpuolella vastapäätä Istanbulin keskustaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esihistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkeologiset löydöt osoittavat, että nykyisen Kadıköyn alueella oli asutusta jo kalkoliittisella kaudella noin 5500–3500 eaa. Kaivauksissa on löydetty tuolta ajalta peräisin olevia kivi-, luu-, keramiikka-, jalokivi- ja pronssiesineitä, jotka osoittavat alueen olleen asuttu yhtäjaksoisesti esihistoriallisesta ajasta lähtien.
Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Khalkedon
Antiikin aikana Khalkedon eli Kalkhedon oli vanhin kreikkalainen siirtokunta Bosporin alueella. Sen perustivat Megarasta tulleet asuttajat vuonna 685 eaa., siis aikaisemmin kuin salmen toisella puolella olevan Byzantionin, joka perustettiin vuonna 667 eaa. Antiikin aikana Khalkedonia nimitettiin ”sokeiden kaupungiksi”, koska sen perustajat eivät nähneet Byzantionin niemen paljon edullisempaa sijaintia ja Kultaisen sarven arvoa satamapaikkana, vaan perustivat kaupunkinsa huonompaan paikkaan.
Aikojen kuluessa Khalkedon on kuulunut useille eri valtakunnille kuten Persialle, Bithynialle, Rooman valtakunnalle ja Bysantille. Vuonna 451 siellä pidettiin Khalkedonin kirkolliskokous.
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neljännen ristiretken aikana kaupunki vahingoittui pahoin, ja lopulta Osmanien valtakunnalle, jotka valloittivat sen vuonna 1353, tasan sata vuotta ennen vastarannalla sijainnutta Konstantinopolia.
Turkkilaisvalloituksen aikoihin Khalkedon oli lähinnä maalaiskylä, joka jäi selvästi kaupungin ulkopuolelle. Pian se joutui Istanbulin tuomioistuinten alaisuuteen, mistä johtuu paikkakunnan saama uusi nimi Kadıköy, "Tuomarinkylä". Osmanien valtakaudella Kadıköy tuli huomattavaksi maalaistavaroiden markkinapaikaksi. Turkkilaisten lisäksi siellä asui huomattavan paljon muitakin kansallisuuksia kuten kreikkalaisia, armenialaisia ja juutalaisia. Siellä on monien kristillisten kirkkokuntien kirkkorakennuksia.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kadıköyn keskustassa on suuri, vuonna 1908 avattu Haydarpaşan rautatieasema, josta lähtee sekä kauko- että lähiliikenteen junia. Alkujaan se rakennettiin Istanbulista Bagdadiin sekä Damaskoksen kautta Medinaan suunniteltujen rautateiden pääteasemaksi. Lähellä on myös linja-autoasema, josta on yhteys eri puolille Aasian-puoleista Turkkia.
Kadıköyn liikekeskus sijaitsee lähellä satamaa, josta on lauttayhteys useisiin kohtiin Istanbulin keskustassa, muun muassa Galatan sillan läheisyydessä sijaitsevaan Eminönün satamaan.
Liikekeskus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kadıköy on huomattava liikekeskus, jonka arkkitehtuuri on tyyliltään hyvin vaihtelevaa. Sen kaduista jotkut ovat varsin kapeita, toiset taas kuten Bahariye Caddesi hyvinkin leveitä. Osman Ağa'n moskeijan läheisyydessä on suuri tuoretavaroiden markkina-alue, jossa myydään sekä tuoretta kalaa että maataloustuotteita. Alueella on myös nykyaikaisia kauppakeskuksia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kadıköy Wikimedia Commonsissa
