Alexander von Humboldt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alexander von Humboldt
muotokuva vuodelta 1843, Joseph Karl Stieler
muotokuva vuodelta 1843, Joseph Karl Stieler
Henkilötiedot
Syntynyt14. syyskuuta 1769
Berliini, Preussin kuningaskunta
Kuollut6. toukokuuta 1859 (89 vuotta)
Berliini, Preussin kuningaskunta
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Georg Christoph Lichtenberg
Oppilaat Johann Wilhelm Ritter
Tutkimusalue kasvimaantiede, talousmaantiede, maantiede, meteorologia, kasvitiede, eläintiede ja fysiikka
Palkinnot Copley-mitali (1852)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Alexander von Humboldt 89-vuotiaana, taustalla Chimborazo. Julius Schraderin muotokuva vuodelta 1859.

Vapaaherra Friedrich Wilhelm Heinrich Alexander von Humboldt (14. syyskuuta 1769 Berliini6. toukokuuta 1859 Berliini) oli preussilainen luonnontieteilijä ja tutkimusmatkailija.

Humboldtin isä oli Alexander Georg von Humboldt, joka oli majuri Preussin armeijassa ja kuului huomattavaan pommerilaiseen sukuun. Alexander von Humboldt avioitui 1766 Maria Elizabeth von Colombin kanssa. Colomb oli paroni von Holweden leski. Perheeseen syntyi kaksi poikaa, joista toinen oli Alexander ja toinen ministeri, filosofi ja kielitieteilijä Wilhelm von Humboldt.

Humboldt opiskeli Frankfurtin ja Göttingenin yliopistoissa sekä Freibergin kaivosakatemiassa. Hänen ajatuksiinsa vaikutti suuresti geologi Abraham Gottlob Werner. Nuorena hän työskenteli Preussin kaivoshuollossa. 1790 hän vieraili Pariisissa Georg Forsterin kanssa. Vuodesta 1796 alkaen hän oli taloudellisesti riippumaton tutkija. Hän jatkoi opintojaan Jenassa ja tapasi muun muassa Goethen ja Schillerin.

Humboldt matkusteli vuosina 1799–1804 Latinalaisessa Amerikassa yhdessä kasvitieteilijä Aimé Bonplandin kanssa ja tutki sekä kuvaili aluetta ensimmäisenä tieteellisestä näkökulmasta. Hän kirjoitti matkaa käsittelevät kuvauksensa valtavaksi kirjasarjaksi 21 vuoden aikana. Hän oli ensimmäisiä, joka ehdotti, että Atlanttia reunustavat maa-alueet ovat aikoinaan olleet yhdessä, etenkin Etelä-Amerikka ja Afrikka. Myöhemmin hän pyrki viisiosaisessa teoksessaan Kosmos yhdistämään eri tiedonaloja. Humboldt oli yhteistyössä muiden tieteilijöiden kanssa, kuten Joseph-Louis Gay-Lussac, Justus von Liebig, Louis Agassiz ja Matthew Fontaine Maury.

Humboldt ei mennyt naimisiin, eikä hänellä tiettävästi ollut lapsia. Koska hän tuhosi kaiken kirjeenvaihtonsa, ei ole varmaa dokumentointia hänen sukupuolisesta suuntautumisestaan, mutta aikalaisten mukaan hän oli homoseksuaali. Hänellä tiedetään olleen vain kaksi rakkaussuhdetta naisen kanssa, ohjaajansa Marcus Herzin vaimoon ja Pauline Wieseliin vuonna 1808 Pariisissa.

Humboldt oli nykyaikaisen maantieteen uranuurtajia. Hän tutki myös maamagnetismia, meteorologiaa, klimatologiaa ja geologiaa.[1] Humboldtin teos kasvimaantieteestä oli eliömaantieteen perusteoksia.

Humboldt nimesi useita lintulajeja, muun muassa kolumbiankaklattajan (Ortalis garrula) ja rasvakehrääjän (Steatornis caripensis).[2] Kaikista maapallolla eläneistä ihmisistä hänen mukaansa on nimetty eniten maantieteellisiä kohteita.[3] Myös lukuisia eliölajeja on nimetty hänen kunniakseen, mm. perunpingviini (Spheniscus humboldti) sekä humboldtinkalmari (Dosidicus gigas).[4]

  1. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 836. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  2. Zoonomen
  3. https://academic.oup.com/sysbio/article/65/6/1117/2281642
  4. BirdLife Suomi (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wulf, Andrea: The Invention of Nature: Alexander von Humboldt's New World, Knopf, 2015, ISBN 9781848548985

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.