Martti Korpilahti
Martti Ilmari Johannes Korpilahti (vuoteen 1906 Forsgren; 25. huhtikuuta 1886 Korpilahti – 25. syyskuuta 1938 Korpilahti) oli tunnettu keskisuomalainen kotiseuturunoilija ja säveltäjä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1910 Jyväskylän lyseosta ja valmistui kansakoulun opettajaksi Jyväskylän seminaarista. Korpilahti oli aluksi kansakoulunopettajana Orimattilassa ja Korpilahdella sekä opettajana Viitasaaren yhteiskoulussa. Vuonna 1913 hän tuli opettajaksi Jyväskylän kaupungin kansakouluun ja hän oli koulun johtajana vuodesta 1915 lähtien aina kuolemaansa saakka. Korpilahti toimi lisäksi pitkään laulunopettajana kaikissa Jyväskylän oppikouluissa sekä Jyväskylän ylioppilasseminaarissa. [1] Samalla hän osallistui aktiivisesti musiikkielämään sekä kuoronjohtajana että laulujen sanoittajana. Yksi tunnetuimmista Korpilahden sanoittamista lauluista on Ivar Widéenin säveltämä Keski-Suomen kotiseutulaulu vuodelta 1920.[2]
Korpilahden tekemät sanoitukset ovat suomalaiskansallisia. Hänen aiheitaan olivat luonto, koti, koulu, juhlat ja isänmaa. Hän oli keskisuomalaisen kotiseutuhengen herättäjä (esimerkiksi sanoitukset Oi päivät seutuvilla Päijänteen ja kotiseutulaulun Männikkömetsät ja rantojen raidat). Oman ruotsinkielisen sukunimensäkin hän vaihtoi syntymäpaikkansa mukaiseksi. Korpilahti on lukuisten joulu- ja koululaulujen sanoittaja tai säveltäjä. Tunnetuimpia hänen joululaulusuomennoksiaan ovat Carl Collanin Z.Topeliuksen runoon säveltämä ”Sylvian joululaulu” sekä ranskalainen ”Heinillä härkien kaukalon”. Korpilahti oli toimelias kulttuuripersoona ja taitava juhlapuhuja.[3]
Korpilahti toimi monien kuorojen johtajana, muun muassa Mieskuoro Sirkoissa (1924–1927) sekä Jyväskylän suojeluskunnan sekakuorossa. Hän perusti myös Jyväskylän Nuorisoseuran sekakuoron. Korpilahti osallistui aktiivisesti suojeluskuntatyöhön muun muassa Jyväskylän suojeluskuntapiirin valistusjohtajana vuosina 1923–1926. Tasavallan presidentti myönsi Martti Korpilahdelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin vuonna 1937.[1]
Korpilahti on haudattu Korpilahden hautausmaalle Jyväskylään.[4]
Kuvanveistäjä Pauli Koskisen tekemä Martti Korpilahden muistomerkki (1974) on Jyväskylän Lounaispuistossa.[5] Korpilahden kylällä on satamasta kirkolle nousevan polun varressa toinen Martti Korpilahden muistomerkki, jonka muistokivessä lukee: “En synnyinseudulleni tiedä vertaa.”[6]
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vanhan Korpilahden muistoja (1922)
- Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
- Uusi Varpunen: koulujen ja kotien lauluja (toim.). Gummerus 1926.
- Eestiläisiä lauluja 1 (suom. ja toim.). Otava 1931. 2. p. 1946. 3. p. 1955.
- Pustalta ja lahden takaa: 40 kansanlaulua Unkarista ja Eestistä kouluja ja laulunharrastajia varten (suom. ja toim.). Otava 1931.
- Koulun joulu: 25 pientä joululaulua. Gummerus 1931.
- Kotipiirin lauluja: helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi. Gummerus 1932.
- Eestiläisiä lauluja 2 (toim. ja suom.). Otava 1936.
- Runoja; lastuja; sävelmiä. Jyväskylä 1949.
- Laulu kotiseutuni, kaiu!: lauluja Keski-Suomesta (säveltänyt: T. H. Piha). 1980.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Martti Korpilahti (1886-1938) Mieskuoro Sirkat. Viitattu 28.4.2013.
- ↑ Opettaja M. Korpilahti kuollut, Helsingin Sanomat, 27.09.1938, nro 260, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Martti Korpilahti Finnica keski-Suomi. Web Archive. Arkistoitu 27.12.2014. Viitattu 24.9.2023.
- ↑ Martti Korpilahti 25.04.1886-25.09.1938 - Jyväskylän seurakuntien hautahaku Hautakartta. Viitattu 3.12.2023.
- ↑ Martti Korpilahden muistomerkki (Arkistoitu – Internet Archive). Julkiset taideteokset Jyväskylässä.
- ↑ Paratiisi ja synninpolku Korpilahdella. Jorma Ursin 2019. Viitattu 24.9.2023.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
