Juutalaisista ja heidän valheistaan

Martti Luther: Juutalaisista ja heidän valheistaan (1543)

Juutalaisista ja heidän valheistaan (saks. Von den Jüden und ihren Lügen) on Martti Lutherin teos, joka ilmestyi vuonna 1543. Luther pyrki käännyttämään juutalaiset kristinuskoon, mutta epäonnistui. Luther kirjoitti teoksen elämänsä loppuvaiheessa.

Juutalaisvihamielisen sisältönsä vuoksi kirjaa on Saksassa käytetty antisemitistisen propagandan välineenä. Vuosina 1931–1937 otettiin Hans Ludolf Parisiuksen Münchenissä laatimasta lyhennetystä kansanpainoksesta yhdeksän painosta. Luther julkaisi vuonna 1543 myös toisen juutalaisia herjaavan kirjan Shemhamforaksesta ja Kristuksen suvusta.

Lundin yliopiston historian professori Dick Harrison on huomauttanut, että 1500-luvun Saksan yhteiskunta oli hyvin vahvasti antisemitistinen, ja Luther oli oman aikansa lapsi. Uudesta testamentista Luther luki juutalaisista, jotka olivat Matteuksen evankeliumin mukaan kollektiivisesti syyllisiä Jeesuksen kuolemaan: ”Tulkoon hänen verensä meidän ja meidän lastemme päälle” (Matt. 27:25). Tämä vahvisti hänen juutalaisvastaista asennettaan. Lutherin mielestä Jeesus ei ollut juutalainen, vaan jumalankaltainen ihminen, jonka maan päälle tulon jälkeen Vanhan testamentin opetukset eivät enää päteneet. Luther ei ollut ajatuksineen yksin, mutta hänen saarnaajantaitonsa ja puhujanlahjansa antoivat antisemitistiselle sanomalle lisää kantavuutta.

Antisemitismiä oli Euroopassa jo kauan ennen Martti Lutherin aikaa. Mustan surman aikana 1300-luvulla oli uskottu juutalaisten levittävän sairauksia esimerkiksi myrkyttämällä kaivoja. Myös juutalaisten salaliitosta kristittyjä ja muslimeja vastaan huhuttiin.

Ruotsalaisen kirjailijan Göran Rosenbergin mukaan Luther ei ollut rasisti, vaan hänelle asenne juutalaisiin oli uskonasia. Luther ei hyväksynyt sitä, että juutalaiset eivät pitäneet Jeesusta Messiaana, mutta hän toivoi pitkään, että juutalaiset lopulta ymmärtäisivät totuuden ja kääntyisivät kristinuskoon. Rosenbergin mukaan käänne Lutherin ajattelussa tapahtui 1530-luvulla, jolloin hänen asenteensa muuttui suvaitsevaisuudesta ja odotuksesta haluun käännyttää juutalaiset väkivalloin tai karkottaa heidät.

Göran Rosenbergin mukaan Luther nostettiin Hitlerin Saksassa lähes pyhimyksen asemaan, ja monet kansallissosialistit vetosivat suoraan Lutheriin ja perustelivat holokaustia hänen kirjoituksillaan. Professori Dick Harrison arvelee, että Luther olisi kauhistunut natsien keskitysleireistä ja julistanut, että ”kosto kuuluu yksin Jumalalle”.

Suomennos

Suomeksi kirja ilmestyi Kustannus Oy Vasaran julkaisemana vuonna 1939. Kirjan esipuheessa suomentaja T. T. Karanko kannatti Lutherin langettamaa tuomiota juutalaisille ja piti kirjan sanomaa erityisen ajankohtaisena.

Helmikuussa 2014 virolainen uusnatsijärjestö La Colonia ilmoitti aikovansa julkaista teoksen suomennoksen uudelleen ja yrittävänsä saada sen suomalaisten kirjakauppojen valikoimiin. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan kirjan mahdollinen julkaisu saattaisi olla lainvastainen ja täyttää kansanryhmää vastaan kiihottamisen kriteerit. Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien emeritusprofessori Tapani Harviaisen mielestä ”teos pitäisi asettaa kunnolla kontekstiinsa eikä tarjoilla sitä Lutherin johtavana ajatuksena juutalaisten suhteen”. Virolaisjärjestö alkoikin markkinoida kirjaansa kertoen samalla, että sen vironkielistä laitosta oli edellisenä vuonna myyty satoja kappaleita. Järjestö julkaisi pari kuukautta myöhemmin kirjan myös venäjänkielisenä.

Aiheesta muualla

• Juutalaisista ja heidän valheistaan (suomeksi)