Juho Haavisto
Juho Haavisto (14. elokuuta 1864 Kuhmalahti – 24. heinäkuuta 1929 Helsinki)[1] oli suomalainen kansakoulunopettaja, pakinoitsija ja maallikkosaarnaaja.
Maanvuokraajaperheeseen syntynyt Haavisto valmistui Jyväskylän seminaarista vuonna 1888, jonka jälkeen hän työskenteli kansakoulunopettajana Tottijärvessä ja vuosina 1890–1920 Tampereen kansakoulussa.[2] Evankeliseen herätysliikkeeseen kuulunut Haavisto toimi maallikkosaarnaajana. Haavisto sai saarnaluvan Turun arkkihiippakunnalta 1889 ja vuosina 1893–1900 hänellä oli myös SLEY:n myöntämä kolportöörikirja.[3]
Haavisto suhtautui kriittisesti kirkkoon ja papistoon ja oli kiinnostunut työväenaatteesta. Hän oli kristillisen työväenliiton alkuvuosien merkittävimpiä hahmoja yhdessä Antti Kaarneen ja Oskari Vihantolan kanssa. Vuonna 1907 Haavisto toimi KrTL:n tamperelaisen äänenkannattajan Työkansan päätoimittajana ja oli puolueen ehdokkaana eduskuntavaaleissa.[3] Haavisto oli myös kirkkovaltuuston sekä Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen.[2] Suurlakon jälkeen Haavisto ryhtyi pakinoimaan Tampereella ilmestyneeseen sosialidemokraattiseen Kansan Lehteen nimimerkillä "Unilukkari". Vuodesta 1919 lähtien hän käytti nimimerkkiä "Tapani".[4]
Haavisto vietti eläkevuotensa Helsingin Käpylässä ja pakinoi Viikkosanomiin nimimerkillä "Setä".[5] Hänet on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle.[1] Haaviston veli oli tuomiorovasti K. H. Seppälä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Juho Haaviston kuolinilmoitus. Uusi Suomi, 26.7.1929, nro 198, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2023.
- ↑ a b c Opettaja Juho Haavisto †. Opettajain lehti, 1929, nro 31, s. 588. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2023.
- ↑ a b Sopanen, Matleena: ”Työväkeä tavoittamassa : maallikkosaarnaajat, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon saarnalupatutkinto ja sisälähetyksen kenttä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa”, Väki voimakas 35 : Henkinen työväki, s. 61-63, 75. (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja) Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2022. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Opettaja Juho Haavisto. Kansan Lehti, 27.7.1929, nro 171, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2023.
- ↑ ”Setä” on kuollut. Viikkosanomat, 3.8.1929, nro 30-31, s. 12. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.10.2023.