Jouhikko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rauno Niemisen valmistama kolmikielinen jouhikko.

Jouhikko (myös jouhikannel, jouhikas tai jouhkannel) on polvien välissä soitettava lyyrasoitin jota soitetaan jousella. Se kuuluu perinteisiin suomalaisen kansanmusiikin soittimiin.[1] Jouhikon lähimmät sukulaiset ovat Virossa hiiukannel tai rootsikannel ja Ruotsissa tal(l)harpa tai stråkharpa[2]. Jouhikon tunnetuin länsieurooppalainen sukulaissoitin on walesilainen crwth. Shetlannissa jouhikon kaltainen jousisoitin on nimeltään gue ja Saksassa rotte[1].

Jouhikko kehittyi kun lyyraa alettiin soittamaan jousella, luultavasti Britteinsaarilla, josta se kulkeutui Shetlanninsaarten ja Norjan kautta Ruotsiin päätyen Viroon ja Suomeen.[1]

Jouhikossa on ollut perinteisesti kahdesta neljään kieltä, joista yhdellä tai kahdella soitetaan melodiaa, muut kielet ovat bordunakieliä.[3] Yleisimmän G-vireisen jouhikon viritys on a1-d1-g1. [4] Jouhikon kielet valmistetaan hevosen jouhista.

1900-luvun alkuun asti jouhikko oli erityisesti tanssien säestyssoitin Itä-Suomessa ja Karjalassa.[5] Suomalaisista etnomusikologeista jouhikkoa ovat tarkastelleet väitöskirjoissaan Otto Andersson vuonna 1923 ja Rauno Nieminen 2008.

Jouhikko Death Hawks -yhtyeen esityksessä Flow Festivaaleilla 10. elokuuta 2014.[6]

Yksi tunnetuimmista jouhikkomuusikoista on Pekko Käppi.

  1. a b c jouhikon historia web.uniarts.fi. Viitattu 26.4.2021.
  2. jouhikko virossa web.uniarts.fi. Viitattu 26.4.2021.
  3. jouhikko web.uniarts.fi. Viitattu 26.4.2021.
  4. Krohn, Ilmari: Suomen Kansan Sävelmiä. Kantele- ja jouhikkosävelmiä, s. 38. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1928.
  5. Vilppu Vuori, 23, rakentaa niin jouhikon, turpapäristimen kuin huippuharvinaisen Ähtävän harpunkin – perinnesoittimet kiinnostavat ulkomailla Yle Uutiset. Viitattu 2.3.2020.
  6. Valokuvaaja Maijala Jaana HKM: Flow Festival www.finna.fi. Viitattu 14.2.2020.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Andersson, Otto: Stråkharpan: En studie i nordisk instrumenthistoria, 1923.
  • Nieminen, Rauno: Jouhikko The Bowed Lyre, 2007.
  • Nieminen, Rauno: Soitinten tutkiminen rakentamalla, esimerkkinä jouhikko, 2008.
  • Krohn, Ilmari: Suomen Kansan Sävelmiä. Kantele- ja jouhikkosävelmiä, V jakso. 1928. Perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan kokoelmaan Suomen Kansan Sävelmiä (Eerola, Tuomas & Toiviainen, Petri). Suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto. http://www.jyu.fi/musica/sks/
  • Hiien Hivuksista — Jouhikko Music from Finland. CD-levy, Kansanmusiikki-instituutti ‎KICD 82, 2003.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]