Johan Georg Geitel
Johan (Johann) Georg Geitel (myös Hans Jürgen Geitell, Geittel ja Geittell; 1683 Braunschweig, Saksa – 21. huhtikuuta 1771 Turku) oli saksalaissyntyinen, Suomeen Tukholman kautta noin vuonna 1750 muuttanut taidemaalari.[1] Hän maalasi kirkkomaalauksia ja muotokuvia.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Geitelin tiedetään muuttaneen nuorena Ruotsiin, jossa hänen veljensä Henrik Levin Geitel toimi rykmentinvälskärinä. Geitelin toiminnasta Ruotsissa ei tiedetä mitään. Suomeen hän siirtyi ilmeisesti vuonna 1751.[1] Kun Geitel asettui Turkuun, paikalliset taiteilijat Claes Lang ja Jonas Bergman tekivät tästä valituksen pelätessään omien työtilaisuuksiensa heikkenemistä. Geitel sanoi tulleensa tapaamaan veljeään ja tekevänsä elannokseen historiallisia kirkkomaalauksia. Maistraatti myönsi luvan tähän vaativampaan työhön, mutta tavallisiin maalarintöihin hän ei saanut lupaa.[3]
Geitel oli Margareta Capsian jälkeen Turun käytetyin konterfeijari eli kiertävä muotokuvamaalari. Hän toimi myös Turun akatemiassa piirustusmestarina 1758–1763. Geitelin maalaamia muotokuvia on onnistuttu jäljittämään noin 40. Joukossa ovat lapsimuotokuva Erik Gustaf Geitelista (1760), rovasti Erik Ednerin ja hänen vaimonsa muotokuvat (1760) sekä muotokuvat piispa Johan Browalliuksesta (1752) ja turkulaisesta kultaseppämestarista Jonas Lexellistä (1764).[1]
Vuosina 1755–1759 Geitel vaikutti kirkkomaalarina Lounais-Suomessa.[1] Hänen maalaamiaan alttaritauluja on Paimion (1755), Nousiaisten (1756), Lempäälän (1759) ja Laitilan kirkossa. Maalauksia on myös Lempäälän Hakkarin kartanossa ja Turun piispantalossa 1760.
Geitelin teoksia on nykyään muun muassa Ateneumin ja Tampereen taidemuseossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Genealogia. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Nikkemedia.fi. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kuvataiteilijamatrikkeli.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Bonsdorff, Bengt von: ”Johan Georg Geitel”, Pinx – maalaustaide Suomessa: Arki- ja pyhäpuvussa, s. 48–49. Weilin+Göös 2001.
- ↑ Kivipelto, Arja: Kalm vai Gadd – yksi muotokuva on saanut esittää kahta miestä. Helsingin Sanomat 27.9.2016. Viitattu 1.7.2017.
- ↑ Genealogia (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardberg, C. J.: ”Geitell, Johan Georg (1683–1771)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 199–200. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Geitel, Johan Georg hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Immanuel Alm
- Johan Alm
- Helena Arnell
- Johan Backman
- Jonas Bergman
- Johan Zacharias Blackstadius
- Edla Blommér
- Elias Brenner
- Erik Cainberg
- Margareta Capsia
- Wilhelm Maximilian Carpelan
- Auguste Joseph Desarnod
- Robert Wilhelm Ekman
- Samuel Elmgren
- Gustaf Wilhelm Finnberg
- Lennart Forstén
- Lars Gallenius
- Johan Georg Geitel
- Berndt Godenhjelm
- Emanuel Granberg
- Johan Hedberg
- Johan Gustav Hedman
- Pietari Henrikinpoika
- Adolf Hårdh
- Johan Knutson
- Pehr Adolf Kruskopf
- Claes Lang (vanhempi)
- Petter Lang
- Aleksander Lauréus
- Johan Lefrén
- Thomas Joachim Legler
- Liedon mestari
- Johan Erik Lindh
- Gustaf Lucander
- Charlotta Malm-Reuterholm
- Karl Peter Mazér
- Erik Wilhelm le Moine
- Abraham Myra
- Didrik Möllerum
- Mathilda Rotkirch
- Nils Schillmark
- Johan Strömer
- Johan Stålbom
- Gabriel Gotthard Sweidel
- Carl Gustaf Söderstrand
- Emanuel Thelning
- Ulrik Thersner
- Mikael Toppelius
- Isak Wacklin
- Erik Westzynthius (nuorempi)
- Erik Westzynthius (vanhempi)
- Magnus von Wright
- Wilhelm von Wright
| ||||||||||||||
