Johan Erik Lindh

Omakuva, 1830

Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa
opiskelleita suomalaisia

---

Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré

Johan Erik Lindh (11. lokakuuta 1793 Harg, Roslagen, Ruotsi – 21. tammikuuta 1865 Helsinki) oli ruotsalainen taidemaalari, entinen koristemaalari, joka muutti Suomeen. Ainoana 1830-luvun taiteilijoista hän pystyi elättämään itsensä taiteella. Hänet tunnetaan erityisesti muotokuvistaan.

Elämäkerta

Hänen vanhempansa olivat sotamies Eerik Lindh ja Maja Greta Lindh o.s. Wattman. Hänen puolisonsa oli Hedvig Kristina Lindh o.s. Liljeberg.

Lindh opiskeli Ruotsin Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Kungliga Akademien för de Fria Konsterna) Tukholmassa ja E. Limnellin johdolla. Hän valmistui Tukholman maalariammattikoulusta kisälliksi 1814. Teoksia oli ensi kerran näyttelyssä esillä 1847.

Ateneumin taidemuseossa on kahdeksan kappaletta Lindhin teoksia, lisäksi niitä on Kansallismuseossa, Cygnaeuksen galleriassa, Helsingin kaupunginmuseossa ja Turun historiallisessa museossa sekä lukuisissa maakuntamuseoissa ja kartanoissa. Hän on maalannut Kokkolan, Munsalan, Oravaisten ja Tenholan kirkkojen alttaritaulut.

Lindh on maalannut myös satoja muotokuvia säätyläisistä ja aatelisista. Hän oli hyvin suosittu muotokuvamaalari, koska hän teki malleistaan aina kirkasihoisia sekä maalasi heidän vaatteensa ja korunsa tarkasti. Lisäksi hänen hintansa olivat edullisia. Lindhin tekemiä säilyneitä muotokuvia tunnetaan nykyään yli 200 kpl.

Lindh muutti 1817 Kokkolaan ja koristi maalauksin Vaasan hovioikeuden ja sai siitä työstä mestarikirjan 1822. Vuonna 1827 hän muutti Turusta Helsinkiin.

Teoksia

• 
  Carl Ludvig Engelin muotokuva
• 
  Gustaf Mauritz Armfeltin muotokuva, 1845
• 
  Carl Gustaf Mannerheimin muotokuva, 1849–1851
• 
  Eva Törngrenin muotokuva

Lähteet

• Kuvataiteilijamatrikkeli
• Valtion taidemuseo^{[vanhentunut linkki]}
• Valtion taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Johan Erik Lindh Wikimedia Commonsissa

Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)

• Immanuel Alm
• Johan Alm
• Helena Arnell
• Johan Backman
• Jonas Bergman
• Johan Zacharias Blackstadius
• Edla Blommér
• Elias Brenner
• Erik Cainberg
• Margareta Capsia
• Wilhelm Maximilian Carpelan
• Auguste Joseph Desarnod
• Robert Wilhelm Ekman
• Samuel Elmgren
• Gustaf Wilhelm Finnberg
• Lennart Forstén
• Lars Gallenius
• Johan Georg Geitel
• Berndt Godenhjelm
• Emanuel Granberg
• Johan Hedberg
• Johan Gustav Hedman
• Pietari Henrikinpoika
• Adolf Hårdh
• Johan Knutson
• Pehr Adolf Kruskopf
• Claes Lang (vanhempi)
• Petter Lang
• Aleksander Lauréus
• Johan Lefrén
• Thomas Joachim Legler
• Liedon mestari
• Johan Erik Lindh
• Gustaf Lucander
• Charlotta Malm-Reuterholm
• Karl Peter Mazér
• Erik Wilhelm le Moine
• Abraham Myra
• Didrik Möllerum
• Mathilda Rotkirch
• Nils Schillmark
• Johan Strömer
• Johan Stålbom
• Gabriel Gotthard Sweidel
• Carl Gustaf Söderstrand
• Emanuel Thelning
• Ulrik Thersner
• Mikael Toppelius
• Isak Wacklin
• Erik Westzynthius (nuorempi)
• Erik Westzynthius (vanhempi)
• Magnus von Wright
• Wilhelm von Wright