Joensuun vaakuna

Joensuun vaakuna on Joensuun kaupungin tunnus. Vaakunan selitys kuuluu ”kilpi kahdesti lohkoinen, ylempänä vallikoro, alempana aaltokoro; kentät punainen, hopeinen ja musta”. Aiheen aaltokoro viittaa kaupungin sijaintiin Pielisjoen varrella ja vallikoro asemaan itärajan tuntumassa, kun taas sen värejä mustaa ja punaista pidetään tyypillisinä väreinä Karjalalle.

Vaakunan aaltokoro ja värijako ovat peräisin Eric O. W. Ehrströmin suunnittelemasta kaupungin edellisestä vaakunasta vuodelta 1923, jossa on kuvattuna sini-hopealaineinen Pielisjokea kuvaava virta. Virran yläpuolen punaisessa kentässä on Karjalan vaakunan miekkaa pitelevä haarniskoitu käsivarsi, kun taas sen alapuolisessa mustassa kentässä Karjalan luontoa kuvaava kultainen honka.

Vuoden 1923 vaakunan aiheet esiintyivät myös kaupungin varhaisimmasta vaakunasta vuodelta 1850. Siinä kilpi oli jaettu siniseen yläkenttään, johon oli asettu kaupungin perustajaan keisari Nikolai I:een viittaava kruunu, hopeinen virta sekä kaupungin perustamispäivämäärä. Kilven alakentässä taas oli Karjalan maakuntavaakunan käsivarret.^[1] Vaakunan ensimmäisissä malleissa toinen käsivarsista piteli aikakaudelle tyypillisesti miekan sijaan nuolta. Myöhemmissä malleissa kummatkin käsivarret kuvattiin miekoilla varustettuina.

Nykyisen vaakunan on suunnitellut Toivo Vuorela, ja Joensuun kaupunginvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 10. toukokuuta 1957. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 19. marraskuuta samana vuonna. Joensuun kaupunki käyttää vaakunan ohella myös siihen perustuvaa lippua, jossa vaakunan hopea on korvattu valkoisella.

Joensuulle vuonna 1850 vahvistettu vaakuna.
Joensuun vuoden 1850 vaakuna Finlands städers vapen -postikorttikokoelmasta 1900-luvun alusta.
Bernhard von Köhnen luonnos Joensuun vaakunaksi vuodelta 1861.
Joensuun vaakuna vuosina 1923-1957.
Heraldikko Olof Erikssonin Kansallisarkistolle lahjoittama malli Joensuun vaakunasta vuodelta 1952.
Joensuun lippu.