João Paraskeva
 |
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
João M. Paraskeva (s. Maputo, Mosambik) on mosambikilaissyntyinen kasvatustieteilijä ja kasvatustieteen professori Strathclyden yliopistossa Glasgow'ssa Skotlannissa. Paraskeva kävi Maputossa perus- ja lukiokoulun. Hän opiskeli Portugalin katolisessa yliopistossa ja Minhon yliopistossa Portugalissa. Urallaan Paraskeva on työskennellyt opettajana Minhon yliopistossa sekä Etelä-Afrikassa, Brasiliassa, Espanjassa ja Italiassa ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa hän toimi vierailevana professorina Miamin yliopistossa Ohiossa Oxfordissa ja prosessorina Massachusettsin yliopistossa Dartmouthissa.[1][2]. Paraskeva on opetusjohtajuuden ja politiikan tutkimuksen professori[3]
Tutkimusura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]João Paraskeva kuuluu maailman johtaviin kasvatuksen tutkijoihin ja opetussuunnitelmatutkimuksen teoreetikoihin [4]. Hänet tunnetaan vaeltavan opetussuunnitelmateorian (Itinerant Curriculum Theory, ICT) kehittämisestä. Toisin kuin kiinteät tai standardoidut näkemykset koulutuksesta, teoria korostaa tiedon monimuotoisuutta, ja esittää, että opetussuunnitelman tulisi olla mukautuva, avoin erilaisille epistemologioille ja herkkä eri yhteisöjen kulttuurisille, historiallisille ja poliittisille ominaislaaduille[5] . Kuten van Milders on todennut, "Paraskeva pyrkii perinpohjaisesti muokkaamaan opetussuunnitelmasta käytävää keskustelua"[6] .
On arvioitu, että Paraskevan (2011) opetussuunnitelmateorialle on tarve Yhdysvaltain julkisessa koulutuksessa, sillä useat uudistukset, kuten Race to the Top (RTTT), No Child Left Behind (NCLB) ja Ever Child Succeeds Act. (ECSA) ovat jatkaneet "mielen kolonisointiprosessia sen sijaan, että loisivat tilaa vapauttavalle pedagogiikalle ja vaeltavalle opetussuunnitelmateorialle, jossa identiteetit, henkisyys ja erilaiset tiedot vahvistuisivat sen sijaan, että ne pyrittäisiin poistamaan". [7]
Paraskevan teoriaa on käytetty myös postkolonialistisessa tutkimuksessa ja globaaleissa yhteyksissä, koska se haastaa länsimaisen tietojärjestelmän, puhuu sorrettujen puolesta ja edistää postkolonialistisia koulutusuudistuksia [8] . Paraskeva on korostanut koulutuksen merkitystä yhteiskunnallisen muutoksen välineenä ja painottanut koulutuspolitiikkaa, joka edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta kouluissa ja yliopistoissa. [9]
Paraskeva on arvostellut uusliberalismia ja globalisaatiota rahoitusmarkkinoiden määrittämiksi politiikkaohjelmiksi, jotka ovat johtaneet koulutuksen laajaan yksityistämiseen ja julkisen koulutuksen budjettileikkauksiin vaikuttaen heikentävästi kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia julkisiin palveluihin. Paraskeva väittää, että koulutuksesta on tullut sosiaalisen hyödykkeen sijasta talouden väline, mikä on johtanut lisääntyneeseen yksityistämiseen, opintolainoihin ja julkisen koulutuksen uudelleenmäärittelyyn finanssimaailmassa.[10]
On arvioitu, että Paraskevan tutkimuksella on yhtäläisyyksiä Noam Chomskyn ja Slavoj Žižekin ajatusten kanssa, joista molemmat ovat avainhenkilöitä nykymaailman monimutkaisuuden ja pirstoutuneisuuden ymmärtämisessä. [11]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paraskeva on kirjoittanut lukuisia kirjoja ja artikkeleita, jotka käsittelevät kriitisesti koulutuksen kysymyksiä. Hänen kirjansa Curriculum Epistimicide: Towards an Itinerant Curriculum Theory voitti AERA-kirjapalkinnon [12]. Hänen teoksiaan ovat muun muassa seuraavat:
- Conflicts in Curriculum Theory: Challenging Hegemonic Epistemologies (2011)
- Transformative Researchers and Educators for Democracy: Dartmouth Dialogues (yhdessä Thad LaValleen kanssa) (2015)
- International Critical Pedagogy Reader (yhdessä Antonia Darderin ja Peter Mayon kanssa) (2015)
- Curriculum Epistemicide: Towards an Itinerant Curriculum Theory (2016)
- Curriculum: Decanonizing the Field (co-edited with Shirley Steinberg (2016)
- Towards a Just Curriculum Theory: The Epistemicide (2017) (ed.)
- What happens to (curriculum) critical theory? The need to go above and beyond neoliberal rage without avoiding it. Teoksessa Autio, T., Hakala, L., & Kujala, T. (toim.) (2019) Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa: Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia. [1], [2]
- Curriculum and the Generation of Utopia Interrogating the Current State of Critical Curriculum Theory (2020)
- Critical Transformative Educational Leadership and Policy Studies - A Reader: Discussions and Solutions from the Leading Voices in Education (2021) (ed.)
- The Curriculum: A New Comprehensive Reader (2023) (ed.)
- Critical Perspectives on the Denial of Caste in Educational Debate: Towards a Non-derivative Curriculum Reason (2023) (ed.).
- Itinerant Curriculum Theory: A Declaration of Epistemological Independence (2024)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Süssekind, Maria Luiza. (2014). Why Deterritorialized Curriculum? Transnational Curriculum Inquiry, 11(2), 67–75 http://nitinat.library.ubc.ca/ojs/index.php/tci
- ↑ https://www.researchgate.net/profile/Joao-Paraskeva
- ↑ Paraskeva, 2024, Itinerant Curriculum Theory: A Declaration of Epistemological Independence.
- ↑ McLaren 2024, back cover text in Paraskheva, 2024, Itinerant Curriculum Theory: A Declaration of Epistemological Independence.
- ↑ Paraskeva, 2024, Itinerant Curriculum Theory: A Declaration of Epistemological Independence.
- ↑ https://marxandphilosophy.org.uk/reviews/8208_curriculum-epistemicide-review-by-lucas-van-milders/
- ↑ Janson, E. & Silva, C. M. (2017). Journal of the American Association for the Advancement of Curriculum Studies, 12(1), 1–16. https://ojs.library.ubc.ca/index.php/jaaacs/article/view/189711
- ↑ Paraskeva, J. (2018). Against the scandal: itinerant curriculum theory as subaltern momentum. Qualitative Research Journal, 18(2), pp. 128-143. https://www.emerald.com/insight/content/doi/10.1108/QRJ-D-18-00004/full/html; Suoranta, 2024, back cover text in Paraskheva, 2024, Itinerant Curriculum Theory: A Declaration of Epistemological Independence.
- ↑ Paraskeva, 2016, Curriculum Epistemicide: Towards an Itinerant Curriculum Theory; Paraskeva, J. M. (2022). The generation of the utopia: Itinerant curriculum theory towards a ‘futurable future.’ Discourse: Studies in the Cultural Politics of Education, 43(3), 347–366. https://doi.org/10.1080/01596306.2022.2030594
- ↑ Peters, M. A., Besley, T., & Paraskeva, J. M. (2015). Global Financial Crisis and Educational Restructuring. Citizenship, Social and Economics Education, 14(1), 15-18. https://doi.org/10.1177/2047173415577884
- ↑ Süssekind, Maria Luiza. (2014). Why Deterritorialized Curriculum? Transnational Curriculum Inquiry, 11(2), 67–75 http://nitinat.library.ubc.ca/ojs/index.php/tci
- ↑ https://myersedpress.presswarehouse.com/browse/author/551d6b24-04bc-41fa-89c5-dd5734503e71/Joao-M-Paraskeva