Länsi

Monien muiden muassa muinaiset egyptiläiset uskoivat, että kuolleet menevät Auringon kulkusuuntaan länteen, parempaan maahan. Suomalaisenkin sanonnan mukaan Aurinko laskee mailleen.

Länsi on yksi neljästä pääilmansuunnasta. Se on etelän ja pohjoisen välissä. Kompassissa se on 270 asteen kohdalla. Taivaankappaleet näyttävät vuorokauden kuluessa nousevan idästä ja laskevan länteen.

Antiikin Kreikassa tunnettu maailma loppui lännessä Gibraltarinsalmeen Herakleen pylväisiin. Filosofi Platon kertoi dialogeissaan Timaios ja Kritias legendan salmesta länteen sijainneesta, luonnonmullistuksissa uponneesta Atlantiksen saaresta.

Mahayana-buddhalaisuudessa paratiisimainen Puhdas maa sijaitsee lännessä. Monessa mytologiassa kuolleiden onnellinen maa on lännessä.

Maantieteellisiä ja historiallisia käyttöyhteyksiä

Muiden ilmansuuntanimien tavoin lännellä voidaan tarkoittaa myös tiettyä aluetta maapallolla. Usein sillä tarkoitetaan länsimaita tai länsimaista kulttuuria, jonka piiriin yleensä luetaan Eurooppa, Venäjää toisinaan lukuun ottamatta, sekä eurooppalaisperäisen väestön asuttamat alueet Amerikassa ja Australiassa.

Kylmän sodan aikana lännellä tarkoitettiin poliittisissa yhteyksissä Nato-maita. Laajemmassa mielessä länteen luettiin usein kuuluviksi myös Euroopan puolueettomat ei-sosialistiset maat.

Läntisellä pallonpuoliskolla tarkoitetaan varsinaisesti nollameridiaanin länsipuolella olevaa osaa maapallosta. Täten siihen kuuluu myös läntisin osa Eurooppaa ja Afrikkaa, mutta käytännössä nimityksellä tarkoitetaan usein nimenomaan Pohjois- ja Etelä-Amerikkaa. Yhdysvaltojen historiassa Lännestä puhuttaessa tarkoitetaan maan länsiosia, varsinkin Mississipin länsipuolisia alueita, jotka vielä 1800-luvulla olivat hyvin harvaan asuttuja. Tähän liittyy erityisesti myös käsite Villi länsi. Nykyään termillä Keskilänsi tarkoitetaan suunnilleen Mississipin ja Kalliovuorten välistä aluetta.

Eri yhteyksissä voidaan lännellä tarkoittaa muunkin maan tai alueen länsiosaa.

Sanan alkuperä

Suomen kielen sanan länsi alkuperä on hyvin epävarma. Suomessa on paikoin sanottu illan tullessa, että päivä länttää. Länsi voisi erään tulkinnan mukaan tarkoittaa suuntaa, johon aurinko päivän jälkeen läntätään (litistetään, mätetään). Läntistynyt tarkoittaa samaa kuin litistynyt. Muitakin mahdollisia etymologioita on esitetty, muun muassa sukulaisuus sanaan lenseä ’leuto, lempeä’ tai sanaan lansi ’alava maa’.

	Pääilmansuunnat	Väli-ilmansuunnat
	pohjoinen	koillinen
	itä	kaakko
	etelä	lounas
	länsi	luode

Lähteet

• Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992–2000. ISBN 951-717-692-9