Jenny Maria Montin-Tallgren
| Jenny Maria Montin-Tallgren | |
|---|---|
 Jenny Maria (oik.) perheensä kanssa Maarian pappilassa vuonna 1904. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. maaliskuuta 1852 Raahe |
| Kuollut | joulukuu 1931 Maaria |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | ruustinna |
| Puoliso | Ivar Markus Tallgren |
| Lapset |
O. J. Tuulio K. Z. Tallgren A. M. Tallgren Anna-Maria Tallgren |
Jenny Maria Montin-Tallgren (o.s. Montin, 4. maaliskuuta 1852 Raahe – joulukuu 1931, Räntämäki) oli merkittävä kotiseututyön ja Turun alueen arkeologisen tutkimuksen edistäjä sekä Maarian pappilan ruustinna.[1] Hänen puolisonsa oli Maarian kirkkoherra Ivar Markus Tallgren. Pariskunnalle syntyi seitsemän lasta, joihin lukeutuivat muun muassa kielentutkija Oiva Johannes Tuulio, kirkkoherra K. Z. Tallgren, arkeologi A. M. Tallgren sekä esseisti ja kriitikko Anna-Maria Tallgren.
Muinaistutkimuksen edistäjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Montin-Tallgren liittyi Suomen muinaismuistoyhdistyksen jäseneksi yhdistyksen perustamisvuonna 1870, ja jo vuonna 1873 yhdistys pyysi häntä Raahen alueen asiamieheksi, jonka tehtävänä oli levittää tietoisuutta ja kerätä tietoja alueen muinaismuistoista. Montin-Tallgren ei saanut muodollista koulutusta arkeologiaan, mutta hänen toimintansa Suomen muinaismuistoyhdistyksessä mahdollisti aktiivisen kirjeenvaihdon alan asiantuntijoiden kanssa, ja Montin-Tallgrenista kehittyi itseoppinut arkeologian asiantuntija.[1]
Montin-Tallgrenilla oli merkittävä rooli Räntämäen Koroistenniemellä sijainneen Suomen vanhimman piispanistuimen paikan löytymisessä. Koroisten tilan omistaja oli kertonut Montin-Tallgrenille pellostaan löytyneistä hautalaakojen kappaleista, ja Montin-Tallgren ilmoitti asiasta Muinaistieteelliselle toimikunnalle. Tutkimukselle ei kuitenkaan löytynyt taloudellisia resursseja ennen kuin Montin-Tallgrenin sinnikkään työn ansiosta tupakkatehtailija Fredric von Rettig suostui rahoittamaan tutkimukset vuonna 1899.[1]
Montin-Tallgren seurasi aktiivisesti myös Turun kaupungin rakennustyömaita, ja teki Muinaistieteelliselle toimikunnalle ilmoituksia maan alta löytyneistä rakenteista. Montin-Tallgren teki ilmoituksen muun muassa Turun Kaskenmäestä löytyneistä kellareista, jotka johtivat keskiaikaisen Pyhän Olavin dominikaanikonventin raunioiden löytymiseen.[1]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jenny Maria Montin avioitui vuonna 1876 kotiopettajansa Ivar Markus Tallgrenin kanssa. Pariskunta muutti ensin Uudenmaan Pyhäjärvelle ja sitten Ruovedelle, ennen kuin he asettuivat vuonna 1887 Turun lähelle Räntämäen pitäjään.
Montin-Tallgren on oman toiveensa mukaisesti haudattu synnyinseudulleen Raaheen Haaralan hautausmaalle, missä hänellä oli lapsena tapana viettää aikaa perheenjäsentensä haudoilla.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Issakainen, Tytti 2011. "Jenny Maria Montin-Tallgren. Muinaisuuden harrastajasta asiantuntijaksi". KoroiSet 1/2011, 8–9. Artikkelin verkkoversio