Aarne Kainlauri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aarne Kainlauri (25. toukokuuta 1915 Luumäki, Suomen suuriruhtinaskunta11. maaliskuuta 2020 Kouvola[1][2][3]) oli suomalainen kilpajuoksija. Hän on Paavo Nurmen ohella ainoa, joka on voittanut Suomen mestaruuden niin 800 metrillä, 1 500 metrillä kuin 3 000 metrin estejuoksussakin.

Kainlauri sijoittui Lontoon 1948 olympialaisissa 3 000 metrin estejuoksussa kymmenenneksi. Hän edusti seuratasolla Kouvolan Urheilijoita ja Luumäen Poikia. Hän voitti Suomen mestaruuden 800 metrillä vuosina 1940 ja 1943, 1 500 metrillä vuosina 1942, 1945 ja 1948 sekä estejuoksussa vuosina 1948 ja 1949. SM-hopeaa hän saavutti 800 metrillä vuosina 1938 ja 1942 sekä 1 500 metrillä vuosina 1943 ja 1944. SM-pronssia hän saavutti 800 metrillä vuosina 1939 ja 1944 sekä 1 500 metrillä vuonna 1947. Hän edusti Suomea 16 maaottelussa.

Kainlauri toimi Kouvolan Urheilijain johtokunnassa. Hänen veljenpoikansa Heikki Kainlauri oli 1960-luvulla maaottelujuoksija ja SM-mitalisti.

Kainlauri juhli satavuotissyntymäpäiväänsä Kouvolassa. Hän harrasti vielä tuolloin hengästyttävää liikuntaa päivittäin. Kainlauri oli kuollessaan maailman vanhin elossa ollut olympiaurheilija.[4][5][6]

Henkilökohtaiset ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 800 metriä: 1.54,9 (1939)
  • 1 000 metriä: 2.29,6 (1938)
  • 1 500 metriä: 3.51,4 (1947)
  • Maili: 4.10,6 (1949)
  • 3 000 metrin esteet: 9.15,8 (1948)
  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 106. Jyväskylä: Graface, 2001. ISBN 951-98673-1-7
  1. Aarne Kainlauri Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  2. Suru-uutinen: 104-vuotias olympiajuoksija Aarne Kainlauri on kuollut Etusuora. 15.3.2020. Viitattu 15.3.2020.
  3. Kuolinilmoitus, Kouvolan Sanomat 19.4.2020, s. B 21
  4. http://www.sport.fi/uutiset/uutinen/aarne-kainlauri-100-vuotta (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. http://yle.fi/uutiset/100-vuotias_juoksija_muistelee_ruotsi-otteluita_he_saivat_treenata_rauhassa_kun_meilla_oli_sota/8036876
  6. Urheilumuseo Twitterissä Twitter. Viitattu 10.10.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.