Jarkko Ruohola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jarkko Ruohola (s. 26. huhtikuuta 1963 Luvia)[1] on suomalainen asianajaja. Hän toimi Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajana vuosina 2016–2020.[2]

Ruohola on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, ja hän opiskeli Turun yliopistossa oikeustiedettä ja laskentaekonomin opintoja. Hänellä on myös varatuomarin arvo.[3]

Ruohola on työurallaan erikoistunut yrityskauppoihin ja -järjestelyihin. Hän on toiminut lakimiehenä Procopé & Hornborg Asianajotoimistossa vuosina 1991–1993, osakkaana Asianajotoimisto Lindberg & Ruoholassa vuosina 1993–1998 ja osakkaana Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO:ssa vuodesta 1998 lähtien. Hän on myös toiminut useissa luottamustehtävissä, kuten Turun Asianajajayhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2011–2013 ja Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtajana vuosina 2013–2016.[4][3]

Asianajajaliiton puheenjohtajana Ruohola korosti sovittelun merkitystä oikeusprosessien lyhentämisessä ja halventamisessa. Hänen mukaansa sovittelua tulisi lisätä, se tulisi siirtää tuomioistuinten ulkopuolelle, sitä tulisi opettaa yliopistoissa enemmän ja valtion maksama oikeusapu sekä oikeusturvavakuutukset tulisi ulottaa oikeudelliseen neuvontaan ja sovitteluun.[4][3] Hän myös vaati turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamista.[5]

  1. Tuominen, Tia (toim.): Suomen lakimiehet 2019, s. 710. Helsinki: Alma Talent, 2019.
  2. Jarkko Ruohola Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy. Viitattu 2.2.2024.
  3. a b c Jokinen, Jari: Jarkko Ruohola: "Sovittelu purkaisi tuomioistuimien ruuhkaa" Juristiuutiset. 24.1.2017. Viitattu 2.2.2024.
  4. a b Koskinen, Paula: Asianajajaliiton uusi puheenjohtaja Jarkko Ruohola: Oikeudenkäynnit lyhyemmiksi ja halvemmiksi – panos sovitteluun Yle Uutiset. 10.6.2016. Viitattu 2.2.2024.
  5. Mäntymaa, Eero: Asianajajaliitto vaatii turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamista: "Kaikkien pitää olla yhdenvertaisia lain edessä" Yle Uutiset. 7.8.2017. Viitattu 2.2.2024.