Jan Tuckman

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jan Tuckman (myös Tuckmann, k. 20. huhtikuuta 1918 Punkalaidun) oli virolainen matruusi, joka Suomen sisällissodan aikana toimi punaisten Karkun rintaman ylipäällikkönä. Hänet tunnetaan myös Porissa tapahtuneesta joukkomurhasta, jonka yhteydessä teloitettiin yksitoista valkoista.[1].

Toiminta sisällissodan aikana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuckman kuului ensimmäisen maailmansodan aikana Poriin sijoitettuun Venäjän keisarillisen laivaston osastoon.[1] Joidenkin tietojen mukaan hän oli sotilasarvoltaan kapteeni.[2] Sisällissodan alussa 6. helmikuuta 1918 Tuckman osallistui Pietniemessä sijaitsevan Vanhakartanon piirtykseen. Vangiksi saadut yksitoista valkoista teloitettiin samana iltana Porin Lyseon pihassa ilmeisesti Tuckmanin käskystä.[1]

Maalis-huhtikuussa Tuckman toimi Lavian–Suodenniemen rintaman ja Karkun rintaman ylipäällikkönä.[3] Hänen väitettiin kuuluneen myös Porin punakaartin lentävään osastoon.[4] Punaisten perääntyessä Lauttakylän kautta Punkalaitumen suuntaan, Tuckman lähti 20. huhtikuuta tiedustelemaan valkoisten asemia ja kaatui väijytyksessä Vanttilan työväentalon luona. Hänet ampuneet valkoisten tiedustelijat Eino Jokioinen ja Kalle Liuhala saivat palkkioksi kantasormukset.[1][5]

Tuckman haudattiin 25. huhtikuuta juhlallisin menoin Hämeenlinnan kaupunginpuistoon punaisten sankarihautaan.[6] Saksalaisten vallattua Hämeenlinnan hänen ruumiinsa ilmeisesti siirrettiin johonkin kaupungissa sijaitsevaan punaisten joukkohautaan.[1]

  1. a b c d e Piilonen, Juhani: Sastamalan historia 3 : 1860–1920, s. 461. Vammala: Vammalan kaupunki, 1997. ISBN 978-951-97691-0-3.
  2. Niemi, Tapio: Chaplin oli suurin punarosvo 6.3.2018. Länsi-Suomi. Viitattu 19.5.2020.
  3. Lappalainen, Jussi T.: Punakaartin sota 1, s. 277. Helsinki: Opetusministeriö, 1981. ISBN 951-85907-1-0.
  4. De röda björneborgarnes delaktighet i upproret. Björneborgs Tidning, 15.6.1918, nro 33, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 19.5.2020. (ruotsiksi)
  5. Viikki, Raimo: Suur-Huittisten historia IV : Pitäjäyhteisö lääkitsee haavansa 1918–1939, s. 31. Huittinen: Huittisten kaupunki, 2017. ISBN 952-91287-3-8. DIGI – Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa (PDF).
  6. Punaisen vallan ajoilta Hämeenlinnassa. Hämeen Sanomat, 7.9.1918, nro 67, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 18.5.2020.