Jackie Arklöv
Jackie Arklöv (s. 1973 Liberia) on ruotsalainen murhaaja, sotarikollinen ja uusnatsi.[1]
Arklöv syntyi Liberiassa liberialaiselle äidille ja englantilaiselle isälle. Isä jätti perheen pian ja äiti antoi pojan adoptioon.[2] Alun perin Arklöv adoptoitiin Norjaan, mutta ollessaan 3-vuotias hän muutti hänet adoptoineen perheen kanssa Ankarsundin kylään Pohjois-Ruotsiin.[1][2] Arklöv toivoi lapsena olevansa valkoinen ja saavansa hyväksyntää. Teini-ikäisenä hän liittyi Valkoinen arjalainen vastarinta -nimiseen uusnatsiliikkeeseen. Arklöv ei pitänyt asiaa ristiriitaisena, koska myös Adolf Hitlerin joukoissa palveli mustia. Vuonna 1993 Arklöv lähti palkkasoturiksi Bosniaan, jossa hän palveli Kroatian puolella olleissa äärioikeistolaisissa joukoissa. Päiväkirjassaan Arklöv kuvaili "kokeneensa fasistisen unelman". Hän ilmaisi saaneensa orgasmin kaltaisia tuntemuksia tappaessaan muslimeja. Islaminuskoiset sotilaat pidättivät Arklövin Mostarissa 10. kesäkuuta 1995. Hän sai syytteet, joiden kahdeksan syytekohtaa koskivat kidutusta ja ryöstelyä. Arklöv tunnusti suurimman osan syytteistä, mutta väitti toimineensa muiden ohjeistamana. Hänen mukaansa sotilaat olivat hieman juopotelleet ja tämän jälkeen kaltoinkohdelleet vankeja. Arklöv tuomittiin 13 vuoden vankeusrangaistukseen, mutta valituksen myötä tuomio alennettiin kahdeksan vuoden rangaistukseksi. Vuonna 1996 Arklöv palautettiin vankienvaihto-ohjelmassa Ruotsiin.[2]
Vangittuna Ruotsissa ollessaan Arklöv kävi kirjeenvaihtoa vanhemman naisen kanssa. Vapauduttuaan hän muutti tämän luokse asumaan. Naisen mukaan Arklöv käyttäytyi uhkaavasti häntä kohtaan. Saatuaan ihailijakirjeen toiselta uusnatsilta, Tony Olssonilta, Arklöv ystävystyi tämän kanssa. Aiemmin uusnatsilehteä julkaissut Andreas Axelsson ystävystyi kaksikon kanssa.[2]
Vuoden 1999 poliisimurhat ja muut rikokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]28. toukokuuta 1999 Arklöv ryösti Kisassa Itä-Götanmaalla Tony Olssonin ja Andreas Axelssonin kanssa Östgöta Enskilda Bankin.[3] Miehet olivat naamioituneita[2] ja saivat noin 2,6 miljoonan Ruotsin kruunun ryöstösaaliin, minkä jälkeen he pakenivat autolla paikalta.[4] Ensin rikolliset ampuivat kohti heitä seurannutta poliisia, joka pakeni ja piiloutui. Häntä kohtaan heitettiin vähintään kaksi käsikranaattia. Poliisi selviytyi.[2]
Myöhemmin 42-vuotias poliisi Olle Borén ja hänen 30-vuotias kollegansa Robert Karlström tavoittivat pankkiryöstäjät Malexanderin kylän tienoilla Boxholmin kunnassa.[3] Rikolliset avasivat tulen kohti poliisiautoa. He murhasivat Borénin, jota ammuttiin viidesti, samoin kuin Karlströmin, jota ammuttiin kolmesti. Andreas Axelsson oli haavoittunut tulitaistelussa ja tuli pidätetyksi hoitoon kuljettamisen yhteydessä. Arklöv pidätettiin kolme päivää myöhemmin Tyresössä. Tony Olsson oli onnistunut pakenemaan Costa Ricaan, jossa hänet kuitenkin pidätettiin tästä viikon kuluttua ja palautettiin Ruotsiin.[4] Linköpingin käräjäoikeudessa kolmikolle langetettiin elinkautiset vankeustuomiot vuoden 2000 alussa.[3] Götan hovioikeus piti 7. kesäkuuta 2000 voimassa elinkautiset tuomiot kahdesta murhasta, murhan yrityksestä, kolmesta törkeästä ryöstöstä ja törkeän ryöstön yrityksestä.[5] Miesten katsottiin toimineen yhteisymmärryksessä.[4]
Arklöv väitti oikeudessa olleensa Tukholmassa rikoksen tapahtuma-aikoihin. Olsson tunnisti ryöstön, mutta kiisti murhat. Axelsson väitti maanneensa auton takaosassa haavoittuneena ja järkyttyneenä; sanojensa mukaan hän ei ollut nähnyt surmatöitä.[2] Kesällä 2001 Arklöv perui aiemmat puheensa ja tunnusti ampuneensa tappavat laukaukset.[5]
Myöhemmät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arklövin rikoskumppanien tuomiot muunnettiin myöhemmin 35 vuoden vankeusrangaistuksiksi.[3] Andreas Axelsson vapautettiin vuonna 2022 ja Tony Byström (entinen Olsson) vuonna 2023.[4] Kesäkuussa 2023 Örebron käräjäoikeus muunsi myös Arklövin elinkautisen määräaikaiseksi, 41 vuoden tuomioksi, mikä käytännössä merkitsi vapautumista kolmessa vuodessa, sillä pääsääntönä oli armahdus tuomiosta kahden kolmasosan vangittuna suorittamisen jälkeen. Arklöv oli hakenut määräaikaistamista jo seitsemän kertaa aiemmin, mutta hakemukset eivät olleet menneet läpi. Seitsemännen hakemuksen jälkeen hän aiheutti käytöshäiriöitä vankilassa kymmenen kertaa, mutta rikoksenuusimisriski katsottiin kahdeksannella yrityksellä riittävän vähäiseksi.[3]
Tammikuussa 2024 Örebron käräjäoikeuden päätös kuitenkin kumottiin Götan hovioikeudessa, koska vähäisestä uusimisriskistä ei katsottu olevan riittävää näyttöä.[5] Arklöv oli aiemmin luokiteltu korkean uusimisriskin henkilöksi.[4] Arklövin elinkautisen tuomion suorittaminen siis jatkui.[5] Korkein oikeus ei myöntänyt ratkaisusta valituslupaa.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b ”Jag vill träffa Jackie Arklöv” Aftonbladet 11.10.2013, viitattu 23.7.2024 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g Nazi 'terror' trial shocks Sweden The Guardian 28.11.1999, viitattu 23.7.2024 (englanniksi)
- ↑ a b c d e Malexandermördaren Jackie Arklöv kan släppas om tre år SVT Nyheter 14.6.2023, viitattu 23.7.2024 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Eric Tagesson, Jackie Arklöv nekas prövning i Högsta Domstolen – livstidsstraff står fast Dagens Juridik 10.4.2024, viitattu 23.7.2024 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Malexandermördaren Jackie Arklöv blir kvar i fängelse SVT Nyheter 17.1.2024, viitattu 23.7.2024 (ruotsiksi)