Jaakko Bascharoff
Jaakko (Jakob) Bascharoff (1. joulukuuta 1869 Pihkovan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 20. helmikuuta 1936 Suomen Punaisen Ristin sairaala, Helsinki) oli suomenvenäläinen Hattulassa asunut kauppias, kirkonisännöitsijä ja suurlahjoittaja.[1][2][3]
Kamenkan seurakunnassa Pihkovan kuvernementissa maanviljelijän poikana syntynyt Jaakko Bascharoff kävi kotikunnassaan kansakoulun ja tuli Suomeen vuonna 1887 harjoittaen aluksi kulkukauppaa. Vuonna 1889 hän perusti Hattulan Mierolaan sekatavarakaupan, jota hän ensin harjoitti A. M. Veseloffin nimissä ja vuodesta 1897 omissa nimissään. Vuonna 1913 Bascharoff perusti Hämeenlinnaan kangas- ja valmiiden vaatteiden kaupan toiminimellä Kansallis-Vaatekauppa. Liike sijaitsi Hallituskatu 11:ssa yksikerroksisessa vuonna 1834 rakennetussa puutalossa, joka oli ollut säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymäkoti.[4][2][3]
Bascharoff harjoitti sekatavara-, tukku- ja vähittäiskauppaa useissa eri myymälöissä. Hän tuli 1920 Parolan sahayhtymän osakkaaksi ja jatkoi vuodesta 1924 alkaen tätä liikettä omissa nimissään. Hän omisti yli 10 vuoden ajan toiminimen Parolan Saha ja Mylly, joka harjoitti puutavara- ja viljaliikettä Parolan rautatieasemalla. Tämän ohella hän harjoitti maanviljelystä vuonna 1925 ostamallaan Uotilan tilalla Hattulan Mierolassa. Bascharoff oli Hämeenlinnan ortodoksisen seurakunnan kirkkoneuvoston jäsen ja yli 30 vuotta kirkonisännöitsijä. Hän hoiti muutamia vuosia samanlaista tehtävää myös Tampereella.[2][3]
Bascharoff teki suuria testamenttilahjoituksia Suomen Punaiselle Ristille, Helsingin Suomalaiselle Marttayhdistykselle Kajaanin seudun vähävaraisten avustamiseen, Hattulan lastenkodille ja kunnalliskodille, Lotta Svärdille sekä suomalaisille ortodoksisille kirkoille, luostareille ja hyväntekeväisyysyhdistyksille.[2][5][6]
Jaakko Bascharoff kuoli 66-vuotiaana helmikuussa 1936. Elokuussa 1939 pystytettiin Hietaniemen ortodoksisella hautausmaalla kuvanveistäjä Väinö Aaltosen tekemä Jaakko Bascharoffin muistomerkki. Bascharoff haudattiin 1936 Hämeenlinnan luterilaiseen hautausmaahan. Koska luterilainen seurakunta ei antanut lupaa pystyttää Bascharoffin testamentissa mainittua hautamuistomerkkiä Hämeenlinnan hautausmaalle se pystytettiin Helsinkiin. Bascharoffin hauta on kuitenkin edelleen Hämeenlinnan hautausmaalla. Jaakko Bascharoff siirrettiin Ahveniston hautausmaalta Hietaniemeen opetushallituksen luvalla. [7][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolinilmoitus, Uusi Suomi, 25.02.1936, nro 54, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024
- ↑ a b c d Kuolleita, Kauppias : Suomen vähittäiskauppiasliiton äänenkannattaja, 01.03.1936, nro 6, s. 32, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024
- ↑ a b c Eilen kuoli..., Hämeen Sanomat, 21.02.1936, nro 43, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024
- ↑ Muistojen Hämeenlinna : Hallituskatu 11
- ↑ 3—4 milj. markkaa on kauppias J. Boscharoff testamentannut erilaisiin yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Kreikkalaiskatoliselle kirkolle tehtyjen lahjoitusten lisäksi saavat m.m. Suomen Punainen Risti 500,000 mk ja Helsingin Martat Kajaanin seudun vähävaraisten avustamiseen 300,000 mk, Aamulehti, 28.02.1936, nro 57, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024
- ↑ Suuri testamenttilahjoitus Suomen Punaiselle Ristille, Suomen Punainen Risti, 01.03.1936, nro 3, s. 17, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024
- ↑ Kaunis muistomerkki, Ilta-Sanomat, 19.08.1939, nro 190, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 17.08.2024
- ↑ Helsinkikuvia.fi : Jaakko Bascharoffin muistomerkki Hietaniemen ortodoksisella hautausmaalla
Jaakko Bascharoff siirrettiin Ahveniston hautausmaalta Hietaniemeen opetushallituksen luv