Johan Calamnius
Johan (Juhana) Wiktor Calamnius (18. toukokuuta 1838 Kruunupyy – 26. kesäkuuta 1891 Kuopio) oli suomalainen tuomiorovasti ja kirjailija.[1] Hän käytti myös nimimerkkiä J.W.C.
Calamniuksen vanhemmat olivat lääninrovasti Kaarle Gabriel Calamnius ja Sofia Vilhelmina Sinius. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion Lyseosta vuonna 1857 ja opiskeli Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1862, maisteriksi 1864 ja lisensiaatiksi 1866. Calamnius väitteli filosofian tohtoriksi 1869 ja hänet vihittiin papiksi 1876.
Calamnius toimi Kuopion tuomiokapitulin notaarina 1875–1879, vankilansaarnaajana Kuopiossa 1879–1885 ja tuomiorovastina vuodesta 1885. Hän osallistui myös säätyvaltiopäiville 1877–1878, 1882 ja 1885 Kuopion hiippakunnan papiston edustajana.
Kirjallisen tuotantonsa Calamnius aloitti 1864 julkaisemalla ruotsin kielellä peräpohjalaisiin kansantarinoihin perustuvan kertomuksen isonvihan ajoilta nimeltä Taivalkoski. Peräpohjolan kansanperinteeseen liittyivät myös muinaistieteellinen kirjoitus Muinaistiedustuksia Pohjan periltä (1868) ja novellit Metelinkirkon haltia (1870) sekä Pyhäkosken ensimmäinen laskija (1873). Calamnius julkaisi myös Ovidiuksen Metamorfooseista Suomen luontoon mukautetun satukokoelman Kynäkuvia muinais-ajan sadustosta, kirjeitä Suleimalle Kirjallisessa Kuukausilehdessä 1866–1868 ja 1870–1871. Sadut julkaistiin sittemmin myös kirjana (Kreikkalaisia satuja. Kirjeissä Suleimalle, 1875).
Calamnius käänsi suomeksi Aristoteleen Runousopin (1871) ja Platonin Faidonin (1882). Hän perusti vuonna 1865 yhdessä Kaarlo Bergbomin, Jaakko Forsmanin ja Frithiof Peranderin kanssa Kirjallisen Kuukausilehden.
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Taivalkoski. Finskt original. Romantiserad skildring från början af 1700-talet Af J.W.C, kertomus. Helsingfors 1864 (käännetty suomeksi nimellä Taivalkoski. Tarina Isonvihan ajoilta. Kertonut J.W.C., suomentanut Minken/Kivekäs. F. F. Kivekäs, Oulu 1887, 2. painos Karisto 1908, 3. painos Karisto 1918
- Finnarne i Bjarmaland (Suomalaiset Permassa). 1864
- Försök tili framställning af Aristoteles' lära om det sköna, tohtorinväitöskirja Aristoteleen kauneuden-opista. 1865
- Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1868
- Metelinkirkon haltia. Jutelmia kansantarujen johdosta, kertoellut J.W.C. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1870
- Pyhäkosken ensimäinen laskija : kansantaru Pohjanmaalta, teoksessa Joukahainen. Pohjalais-Osakunnan toimittama. Osa 7. Pohjalais-Osakunta, Helsinki 1873 (Digitoituna Digi.fi:ssä)
- Kreikkalaisia satuja. Kirjeissä Suleimalle kertoi J.W.C. K. E. Holm, Helsinki 1875
- Yksityis-ihmisen olosuhteista yhteiselämään ja isänmaahan. Kansantajuisia luennoita Kuopiossa 4. Harald, Kuopio 1878
- Saarna Martti Lutheruksen 400 syntymäpäivän juhlana. Telén, Kuopio 1883
- Mietelmiä kristillisen siveys-opin alalta : Synodalikirjoitus, Kuopion hippakunnan pappiskokouksen v. 1885 keskusteltavaksi. Telén, Kuopio 1885
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- J. Dierckx: Kahden kielen levittäminen tahi hankaluuksien arvostelu, jotka maassamme [Belgiassa] syntyvät kielten eroituksesta. Frenckell, Helsinki 1863
- Romalaista kirjallisuutta, sisältäen näytteitä Virgiliuksen ja Horatiuksen runoista, Ciceron puheista, Sallustiuksen ja Tacituksen teoksista. Ilmestyi 5 vihkona 1865-1866
- Aristoteles: Runousoppi; kreikan kielestä kääntänyt ja selittäväisillä muistutuksilla sekä tiedesanain luetteloilla varustanut J. W. Calamnius. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1871
- Faidoni: Platonin keskustelma Sokrateen viimeisistä hetkistä ja sielun kuolemattomuudesta; kreikan kielestä käänsi ja selityksillä sekä johtavalla alkulauseella varusti J. W. Calamnius. Weilin & Göös, Jyväskylä 1882
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- J. W. Calamnius SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki) (Arkistoitu linkki)
- Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia - Johan Calamnius (Arkistoitu – Internet Archive)
- CALAMNIUS Johan Viktor. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- O. A. Kallio : Uudempi Suomalainen kirjallisuus, edellinen osa. WSOY 1911, s. 136–138
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nurmijärven poika: kuvia Aleksis Kiven elämästä, s. 156. Otava, 1934.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vapaasti ladattavia Johan Wiktor Calamniuksen e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenberg
- J. W. Calamniuksen kirja Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä vuodelta 1868, salakirjat.net (archive.org)