J. A. Torvelainen
Jalmari Aleksanteri (Hjalmar Aleksander) Torvelainen (23. helmikuuta 1878 Viipuri – 8. joulukuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen asemapäällikkö ja muistelmakirjailija joka käytti nimimerkkiä J. A. T.[1]
Torvelaisen vanhemmat olivat vaunumestari August Torvelainen ja Karolina Seppänen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1901 Viipurin reaalilyseosta. [2][1]
Torvelainen meni valtion rautateiden palvelukseen 1901 tullen harjoittelijaksi Viipurin rautatieasemalle. Vuonna 1903 hänet nimitettiin sähköttäjäksi Taavetin rautatieasemalle ja 1907 2. luokan kirjuriksi Kaitjärven rautatieasemalle. Torvelainen toimi sittemmin muun muassa 2. luokan linjakirjurina 8. liikennejaksossa ja vt. asemapäällikkönä useilla rautatieasemilla. Hänet nimitettiin vuonna 1931 Perälän asemapäälliköksi.[1]
Suomen sisällissodan aikana Torvelainen oli Karjalan kannaksella Ollilan rautatieasemalla 2. luokan kirjurina. Marraskuussa 1917 Torvelainen oli osallistunut virkamieslakkoon. Hän muisteli kirjassaan Kapinatalvena Kannaksella kohtaamistaan Heikki Kaljusen kanssa. Torvelainen joutui vangituksi 31. tammikuuta 1918 kieltäydyttyään noudattamasta Kaljusen määräystä ja hänet vietiin Terijoen rautatieasemalle Kaljusen kuulusteltavaksi. Hänet vietiin lopulta Viipurin lääninvankilaan vankeuteen vaikka Kaljunen olikin uhannut häntä kuulustelujen aikana useita kertoja ampumisella. Torvelainen joutui myös todistamaan Terijoella, kuinka Kaljunen ampui pakoon yrittäneen vangin ja samalla vahingossa yhden punakaartilaisen. Torvelainen vapautui yhdessä muiden lääninvankilan valkoisten vankien kanssa huhtikuun lopulla 1918.[3][1]
Torvelainen osallistui Viron vapaussotaan 1919 ja oli aluksi pääesikunnassa esikuntakomendantin käytettävänä ja myöhemmin Pohjan Poikain rykmentissä intendentin apulaisena. Hän osallistui myös Aunuksen retkeen 1919 toimien pataljoonan kansliapäällikkönä. Vuonna 1918 Torvelainen oli jäsenenä komiteassa, joka tutki punaisten puolella sisällissotaan osallistuneita rautatieläisiä. Totvelainen toimi sanomalehtien kirjeenvaihtajana ja hän kirjoitti muistelmateoksen vaiheistaan sisällissodan aikana. [1]
Torvelainen joutui 19. joulukuuta 1931 kyyditetyksi Teuvalla. Torvelaisen mukaan kyse oli yksityisestä kostotoimenpiteestä, jossa kyydityksen tekijät oli johdettu harhaan. Häntä uhkasi samaan aikaan myös virasta erottaminen koska hän oli heinäkuussa 1931 juopotellut Perälän asemalla asemamiesten kanssa. Lehtiuutisen siteeramien paikkakuntalaisten mukaan Torvelainen oli viettänyt Teuvalla juopottelevaa ja paheellista elämää, seurustellut paikkakunnan kommunistien kanssa ja ollut itsekin mielipiteiltään kommunisti.[4][5] Teuvan kihlakunnanoikeus tuomitsi huhtikuussa 1932 Torvelaisen kahdesta eri juopuneena virkatoimessa esiintymisestä viralta pantavaksi ja korvaamaan valtiolle jutun todistajapalkkioita. Vaasan hovioikeus kumosi kuitenkin heinäkuussa 1932 kihlakunnanoikeuden päätöksen ja vapautti Torvelaisen korvausvastuusta koska syytettä ei ollut näytetty toteen luotettavilla todisteilla.[6]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimimerkillä J. A. T.:
- Helsingin kansallisklubi 1899-1929. Helsingin kansallisklubi, Helsinki 1929
- Kapinatalvena kannaksella : rautatieläisen muistelmia v. 1918. Tekijä, Vaasa 1931
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- J. A. Torvelainen SKS:n kirjailijamatrikkelissa (toimimaton linkki)
- ↑ a b c d e Asemapäällikkö J. A. Torvelainen 60-vuotias, Helsingin Sanomat, 23.02.1938, nro 52, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1900, matrikkelinumero 27120
- ↑ Tapio Kangasniemi : Tappajan muotokuva. Heikki Kaljunen ja muutama muu, Ay Charis ja Eleos 2014, sivu 110-113
- ↑ Teuvan kyyditys - yksityinen kostotoimenpide. Asemapäällikkö Torvelainen sähköttänyt STT:lle, Uusi Suomi, 22.12.1931, nro 346, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kyyditys Teuvalla. Tuntemattomat miehet kuljettivat asemapäällikön, Uusi Suomi, 20.12.1931, nro 344, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Rautatiehallitus hävinnyt juttunsa Teuvan asemapäällikköä vastaan, Kajaani, 28.07.1932, nro 82, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot