Jääkiekko talviolympialaisissa 1964

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jääkiekko talviolympialaisissa vuonna 1964
Joukkueet 8 (16)
Isäntämaa  Itävalta
Kaupungit Innsbruck
Mitalistit
– Kultaa Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
– Hopeaa Ruotsi
– Pronssia Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
Maalintekijä Ruotsi Sven Tumba (8)
← 1960 1968 →
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1964
← 1963 1965 →

Jääkiekko oli ohjelmassa vuoden 1964 talviolympialaisissa Innsbruckissa.[1] Ottelut pelattiin 27. tammikuuta – 9. helmikuuta 1964. Turnaus oli samalla jääkiekon 31. maailmanmestaruuskilpailut sekä Euroopan-mestaruuskilpailut.

Kisoihin osallistui 16 joukkuetta. Kaikki A-sarjassa vuonna 1963 pelanneet joukkueet otettiin mukaan. Lisäksi turnaukseen otti osaa 5 B-sarjan parasta joukkuetta, C-sarjan voittajajoukkue, yksi joukkue Itä-Aasiasta, olympialaisten isäntämaa Itävalta sekä Italia. Saksa osallistui turnaukseen yhdistetyllä joukkueella, joten se järjesti sisäisen karsinnan. Itä-Aasian joukkueet järjestivät myös oman karsintansa. Koska isäntämaa Itävalta oli voittanut C-sarjan edellisenä vuonna, toiseksi sijoittunut Unkari otettiin mukaan kisoihin.

Turnaus alkoi karsinnalla, jonka voittaneet joukkueet pelasivat yksinkertaisen sarjan sijoista 1.–8. ja hävinneet joukkueet sijoista 9.–16. Neuvostoliitto otti toisen olympiavoittonsa.

Ruotsi, Tšekkoslovakia ja Kanada päätyivät tasapistein toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi. Kansainvälisen jääkiekkoliitto IIHF:n säännöissä oli kiinnitetty huomiota ainoastaan tilanteeseen jossa kaksi joukkuetta olisivat tasapisteissä, joten pronssimitalien kohtalo ratkaistiin viimehetken kokouksessa jossa direktoraatti tulkitsi enemmistöpäätöksellä äänin 6-3 niiden kuuluvan Tšekkoslovakialle, Kanadan jäädessä mitaleitta. Ruotsin hopeamitaleista ei ollut erimielisyyttä.[2] Kanadan, Tšekkoslovakian, sekä Neuvostoliiton edustajien kannattaman tulkinnan mukaan olisi tullut huomioida ainoastaan neljän parhaan joukkueen keskinäinen maaliero kuten kahden joukkueen ollessa tasoissa, kun taas IIHF:n puheenjohtaja Bunny Ahearnen esittämän enemmistömielipiteen mukaan tuli ottaa huomioon kaikkien otteluiden maaliero. Tälle kannalle siirtyi keskustelujen jälkeen myös aluksi toista mieltä ollut Ruotsin edustaja, Suomen Harry Lindblad puolestaan pidättäytyi ottamasta kantaa.[2][3]

Suomi turnauksessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen parhaana onnistumisena turnauksessa voidaan pitää 2–3-voittoa Yhdysvalloista. Suomen joukkueen kanadansuomalainen valmentaja Joe Wirkkunen totesi myöhemmin liki liikuttuneessa tilassa, että voitto oli hänen päävalmentajauransa suurin saavutus. Hän on lisännyt, että voitto osoitti, että tuolloinen Suomen joukkue oli oikealla tiellä, eikä vastaavaa voittoa olisi voinut kuvitellakaan neljä vuotta aikaisemmin.[1] Suomen voiton tärkeimmiksi seikoiksi on nimetty maalivahti Juhani Lahtinen ja silloisen TK-V:n nelikko Heino Pulli ja Seppo Nikkilä sekä Matti Reunamäki ja Rauno Lehtiö.[4] Kaikki Suomen maalit Yhdysvallat-ottelussa olivat TK-V:n pelaajien tekemiä. Nelikkoa peluutettiin turnauksessa niin, että Pullin ja Nikkilän ympärille rakennettua hyökkäysketjua täydennettiin aina pelitilanteen mukaan joko Reunamäellä tai Lehtiöllä. Pulli teki turnauksessa tehopisteet 5 + 1, Nikkilä ja Reunamäki kumpainenkin 2 + 2. Toisin sanoen kolmikko teki puolet Suomen turnauksessa tekemistä 18 maalista.[5]

Karsinnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan sisäinen karsinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
16. joulukuuta 1963 Saksan liittotasavalta Saksan liittotasavalta 4-4 Saksan demokraattinen tasavalta Saksan demokraattinen tasavalta
18. joulukuuta 1963 Saksan demokraattinen tasavalta Saksan demokraattinen tasavalta 3-4 Saksan liittotasavalta Saksan liittotasavalta

Itä-Aasian karsinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
23. marraskuuta 1963 Japani Japani 17-1
(2-0,9-0,6-1)		 Australia Australia
26. marraskuuta 1963 Japani Japani 17-6
(7-3,6-1,4-2)		 Australia Australia

Ottelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkukarsinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
27. tammikuuta Kanada Kanada 14-1
(5-1,6-0,3-0)		 Jugoslavia Jugoslavia
27. tammikuuta Sveitsi Sveitsi 5-1
(2-0,1-0,2-1)		 Norja Norja
28. tammikuuta Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 17-2
(8-0,3-2,6-0)		 Japani Japani
28. tammikuuta Neuvostoliitto Neuvostoliitto 19-1
(8-0,6-0,5-1)		 Unkari
28. tammikuuta Ruotsi Ruotsi 12-2
(4-1,5-0,3-1)		 Italia Italia
28. tammikuuta Yhdysvallat Yhdysvallat 7-2
(1-0,3-1,3-1)		 Romania Romania
28. tammikuuta Saksa Saksa 2-1
(0-1,1-0,1-0)		 Puola Puola
28. tammikuuta Itävalta Itävalta 2-8
(0-3,1-3,1-2)		 Suomi Suomi

Ylempi loppusarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
29. tammikuuta Neuvostoliitto Neuvostoliitto 5-1
(1-0,3-0,1-1)		 Yhdysvallat Yhdysvallat
29. tammikuuta Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 11-1
(3-0,4-0,4-1)		 Saksa Saksa
29. tammikuuta Kanada Kanada 8-0
(1-0,5-0,2-0)		 Sveitsi Sveitsi
30. tammikuuta Suomi Suomi 4-0
(0-0,3-0,1-0)		 Sveitsi Sveitsi
30. tammikuuta Ruotsi Ruotsi 1-3
(0-1,1-1,0-1)		 Kanada Kanada
31. tammikuuta Yhdysvallat Yhdysvallat 8-0
(0-0,2-0,6-0)		 Saksa Saksa
31. tammikuuta Neuvostoliitto Neuvostoliitto 7-5
(4-0,1-3,2-2)		 Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia
1. helmikuuta Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 4-0
(1-0,2-0,1-0)		 Suomi Suomi
1. helmikuuta Neuvostoliitto Neuvostoliitto 15-0
(7-0,3-0,5-0)		 Sveitsi Sveitsi
1. helmikuuta Ruotsi Ruotsi 7-4
(1-3,3-0,3-1)		 Yhdysvallat Yhdysvallat
2. helmikuuta Kanada Kanada 4-2
(2-1,0-0,2-1)		 Saksa Saksa
2. helmikuuta Ruotsi Ruotsi 7-0
(1-0,4-0,2-0)		 Suomi Suomi
3. helmikuuta Kanada Kanada 8-6
(1-3,6-0,1-3)		 Yhdysvallat Yhdysvallat
4. helmikuuta Neuvostoliitto Neuvostoliitto 10-0
(2-0,4-0,4-0)		 Suomi Suomi
4. helmikuuta Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 5-1
(0-1,2-0,3-0)		 Sveitsi Sveitsi
4. helmikuuta Ruotsi Ruotsi 10-2
(2-1,4-1,4-0)		 Saksa Saksa
5. helmikuuta Kanada Kanada 6-2
(2-1,3-0,1-1)		 Suomi Suomi
5. helmikuuta Neuvostoliitto Neuvostoliitto 10-0
(2-0,5-0,3-0)		 Saksa Saksa
5. helmikuuta Ruotsi Ruotsi 12-0
(3-0,5-0,4-0)		 Sveitsi Sveitsi
5. helmikuuta Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 7-1
(0-0,2-0,5-1)		 Yhdysvallat Yhdysvallat
7. helmikuuta Saksa Saksa 6-5
(2-3,0-1,4-1)		 Sveitsi Sveitsi
7. helmikuuta Yhdysvallat Yhdysvallat 2-3
(0-2,1-1,1-0)		 Suomi Suomi
7. helmikuuta Neuvostoliitto Neuvostoliitto 4-2
(1-1,1-0,2-1)		 Ruotsi Ruotsi
7. helmikuuta Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 3-1
(0-0,0-1,3-0)		 Kanada Kanada
8. helmikuuta Suomi Suomi 1-2
(0-0,1-1,0-1)		 Saksa Saksa
8. helmikuuta Yhdysvallat Yhdysvallat 7-3
(3-2,2-0,2-1)		 Sveitsi Sveitsi
8. helmikuuta Neuvostoliitto Neuvostoliitto 3-2
(0-1,2-1,1-0)		 Kanada Kanada
8. helmikuuta Ruotsi Ruotsi 8-3
(3-1,3-1,2-1)		 Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia
Joukkue O V T H Maaliero Pisteet
Neuvostoliitto Neuvostoliitto 7 7 0 0 54-10 14
Ruotsi Ruotsi 7 5 0 2 47-16 10
Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 7 5 0 2 38-19 10
Kanada Kanada 7 5 0 2 32-17 10
Yhdysvallat Yhdysvallat 7 2 0 5 29-33 4
Suomi Suomi 7 2 0 5 10-31 4
Saksa Saksa 7 2 0 5 13-49 4
Sveitsi Sveitsi 7 0 0 7 9-57 0

Alempi loppusarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
30. tammikuuta Itävalta 6-2
(2-0,2-0,2-2)		 Jugoslavia
30. tammikuuta Puola Puola 6-1
(2-0,2-1,2-0)		 Romania Romania
30. tammikuuta Italia 6-4
(1-1,3-2,2-1)		 Unkari
30. tammikuuta Norja 3-4
(2-0,1-2,0-2)		 Japani Japani
31. tammikuuta Puola Puola 4-2
(1-0,1-2,2-0)		 Norja
31. tammikuuta Japani Japani 6-4
(1-1,0-1,5-2)		 Romania Romania
1. helmikuuta Itävalta 3-0
(1-0,0-0,2-0)		 Unkari
1. helmikuuta Italia 3-5
(3-1,0-2,0-2)		 Jugoslavia
2. helmikuuta Norja 9-2
(3-2,3-0,3-0)		 Italia
2. helmikuuta Romania Romania 5-5
(2-1,1-3,2-1)		 Jugoslavia
3. helmikuuta Puola Puola 6-2
(3-1,2-1,1-0)		 Unkari
3. helmikuuta Itävalta 5-5
(1-3,1-1,3-1)		 Japani Japani
4. helmikuuta Japani Japani 4-6
(1-2,1-2,2-2)		 Jugoslavia
5. helmikuuta Puola Puola 7-0
(2-0,3-0,2-0)		 Italia
5. helmikuuta Itävalta 2-5
(1-0,1-4,0-1)		 Romania Romania
5. helmikuuta Norja 6-1
(3-0,2-0,1-1)		 Unkari
6. helmikuuta Itävalta 5-3
(1-1,1-1,3-1)		 Italia
6. helmikuuta Jugoslavia 4-2
(2-2,1-0,1-0)		 Unkari
6. helmikuuta Puola Puola 3-4
(0-0,1-1,2-3)		 Japani Japani
6. helmikuuta Norja 4-2
(1-0,1-2,2-0)		 Romania Romania
8. helmikuuta Itävalta 2-8
(0-2,1-3,1-3)		 Norja
8. helmikuuta Puola Puola 9-3
(4-2,4-1,1-0)		 Jugoslavia
8. helmikuuta Romania Romania 6-2
(1-1,3-0,2-1)		 Italia
8. helmikuuta Japani Japani 6-2
(1-1,1-1,4-0)		 Unkari
9. helmikuuta Itävalta 1-5
(0-2,0-1,1-2)		 Puola Puola
9. helmikuuta Romania Romania 8-3
(3-2,3-1,2-0)		 Unkari
9. helmikuuta Norja 8-4
(1-0,2-0,2-3)		 Jugoslavia
9. helmikuuta Romania Romania 6-8
(1-1,1-3,4-4)		 Italia
Joukkue O V T H Maaliero Pisteet
Puola Puola 7 6 0 1 40-13 12
Norja 7 5 0 2 40-19 10
Japani Japani 7 4 1 2 35-31 9
Romania Romania 7 3 1 3 31-28 7
Itävalta 7 3 1 3 24-28 7
Jugoslavia 7 3 1 3 29-37 7
Italia 7 2 0 5 24-42 4
Unkari 7 0 0 7 14-39 0

Lopputulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija Joukkue
Neuvostoliiton lippu Neuvostoliitto
Ruotsi
Tšekkoslovakian lippu Tšekkoslovakia
4. Kanada Kanada
5. Yhdysvallat
6. Suomen lippu Suomi
7. Saksa Saksa
8.  Sveitsi
9. Puola Puola
10. Norja
11. Japani Japani
12. Romania Romania
13. Itävalta
14. Jugoslavia
15. Italia
16. Unkari

Palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

IIHF: valitsemat turnauksen parhaat pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turnauksen tähdistökentällinen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turnauksen pistepörssi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
# Nimi O M S P
1. Ruotsi Sven Tumba 7 8 3 11
2. Ruotsi Ulf Sterner 7 6 5 11
3. Neuvostoliitto Vjatšeslav Staršinov 7 7 3 10
3. Neuvostoliitto Boris Maiorov 7 7 3 10
3. Neuvostoliitto Viktor Jakušev 7 7 3 10
3. Tšekkoslovakia Jiří Dolana 7 7 3 10
7. Tšekkoslovakia Josef Černý 7 5 5 10
8. Ruotsi Anders Andersson 7 7 2 9
9. Neuvostoliitto Konstantin Loktev 7 4 5 9
10. Kanada Gary Dineen 7 3 6 9

Mitalistijoukkueiden pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kultaa: Neuvostoliitto Neuvostoliitto

Veniamin Aleksandrov, Aleksandr Almetov, Vitali Davydov, Anatoli Firsov, Eduard Ivanov, Viktor Jakušev, Viktor Konovalenko, Viktor Kuzkin, Konstantin Loktev, Boris Maiorov, Jevgeni Maiorov, Stanislav Petuhov, Aleksandr Ragulin, Boris Zaitsev, Vjatšeslav Staršinov, Leonid Volkov

Hopeaa: Ruotsi Ruotsi

Anders Andersson, Gert Blome, Lennart Häggroth, Lennart Johansson, Nils Johansson, Sven Johansson-Tumba, Lars-Eric Lundvall, Eilert Määttä, Hans Mild, Nils Erik Nilsson, Bert-Ola Nordlander, Ronald Pettersson, Ulf Sterner, Roland Stoltz, Kjell Svensson, Carl-Göran Öberg, Uno Öhrlund

Pronssia: Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia

Vlastimil Bubník, Josef Černý, Jiří Dolana, Vladimír Dzurilla, Jozef Golonka, František Gregor, Jiří Holík, Jaroslav Jiřík, Jan Klapáč, Vladimír Nadrchal, Rudolf Potsch, Stanislav Pryl, Ladislav Šmíd, Stanislav Sventek, František Tikal, Miroslav Vlach, Jaroslav Walter

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 96. US-Mediat Oy, 1989.
  2. ↑ a b Tom Hawthorn: It Was Almost a Miracle on Ice The Tyee. 20.2.2004. Viitattu 12.1.2022. (englanti)
  3. ↑ Marcel Lang: A Last-Minute Rule Change? The 1964 Olympic Bronze Medal Controversy Revisited SIHR. 1.2.2024. Viitattu 2.2.2024. (englanti)
  4. ↑ Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 96–97. US-Mediat Oy, 1989.
  5. ↑ Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 97. US-Mediat Oy, 1989.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jääkiekko talviolympialaisissa 1964.
Talviolympialaisten 1964 lajit
Alppihiihto | Ampumahiihto | Jääkiekko | Maastohiihto | Mäkihyppy | Ohjaskelkkailu | Pikaluistelu | Rattikelkkailu | Taitoluistelu | Yhdistetty
Näytöslajit: Jääkolkka
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jääkiekko_talviolympialaisissa_1964&oldid=22683964”