Jääkäritykistörykmentti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kuvaa sotien jälkeen perustettua Suomen puolustusvoimien panssariprikaatin joukkoyksikköä. Vastaavasti nimetty joukko-osasto oli Suomen puolustusvoimissa ennen talvisotaa, Jääkäritykistörykmentti (1918–1933).
Jääkäritykistörykmentti
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Kenttätykistö
Osa joukkoa 600 miestä ja naista
Marssi Jääkärimarssi
Vuosipäivät 17. maaliskuuta
Jääkäritykistörykmentin 122-millisiä panssarihaupitseja ja muuta kalustoa matkalla Rovajärven ampuma-alueelle toukokuussa 2010. Kuvattu Tampereen Lielahdessa.

Jääkäritykistörykmentti (JTR) on Suomen puolustusvoimien Panssariprikaatin joukkoyksikkö, joka kouluttaa sotilaita mekanisoitujen taisteluosastojen tulenkäyttöön ja sen tukemiseen. Yksikön vahvuus on noin 600 sotilasta. Jääkäritykistörykmentti sijaitsee Hattulassa. Rykmentti on Puolustusvoimien ainoa panssaritykistöyksikkö.

Rykmentti kouluttaa varusmiehiä mekanisoitujen joukkojen viestitehtäviin Panssariviestikomppaniassa, panssarihaupitsien ja komentovaunujen miehistöä sekä muuta patterin miehistöä Panssarihaupitsipatterissa, kranaatinheittimistöä sekä tulenjohtotehtäviä Panssarikranaatinheitinkomppaniassa ja viestijoukkoja Panssariviestikomppaniassa. Palvelukseen astuu kaksi kertaa vuodessa noin 400 alokasta. lähde? Rykmentti osallistuu kerran vuodessa Maavoimien vaikuttamisharjoitukseen Rovajärven ampuma-alueella.

Raskas patteristo 14 nimettiin 4. joulukuuta 1944 kenttätykistörykmentti 4:n III patteristoksi, joka siirrettiin tammikuussa 1945 Parolaan ja edelleen 28. syyskuuta 1951 Hämeenlinnan Suomenkasarmeille. Puolustusvoimain uudelleenjärjestelyssä patteristo nimettiin 1. joulukuuta 1952 panssariprikaatin kenttätykistöpatteristoksi, mikä muutettiin 1. tammikuuta 1957 jääkäripatteristoksi.[1]

Patteristo liitettiin joukkoyksikkönä panssariprikaatiin 1. maaliskuuta 1985.[1]

Rykmentin komentajina ovat olleet[2]:

III/Kenttätykistörykmentti 4 ja patteristo/panssariprikaati
  • eversti Oskar Mandelin 1944-1953
  • everstiluutnantti Tauno Rantala 1953-1956
Jääkäripatteristo 1. tammikuuta 1957
  • everstiluutnantti Paavo Halttu 1956-1958
  • everstiluutnantti Pentti Mäkinen 1958-1960
  • everstiluutnantti Allan Illukka 1960-1963
  • everstiluutnantti Väinö Mäkinen 1963-1968
  • everstiluutnantti Lauri Relander 1968-1972
  • everstiluutnantti Åke Silen 1972-1973
  • everstiluutnantti Rauno Kärki 1973-1976
  • everstiluutnantti Martti Sinerma 1976-1979
  • everstiluutnantti Pertti Rairama 1979-1981
  • everstiluutnantti Asko Sivula 1981-1984
  • everstiluutnantti Ilkka Ranta 1984-1985
jääkäripatteristo/panssariprikaati
  • everstiluutnantti Tauno Aaltonen 1985-1987
  • everstiluutnantti Heikki Pajunen 1987-1990
  • everstiluutnantti Jouko Huhtala 1990-1992
Jääkäritykistörykmentti/panssariprikaati 1. kesäkuuta 1990
  • everstiluutnantti Jarmo Peltola 1992-1995
  • everstiluutnantti Markku Koli 1995-1997
  • everstiluutnantti Raimo Koskela 1997-1999
  • everstiluutnantti Esko Hartikainen 1999-2001
  • everstiluutnantti Simo Hautala 2001-2003
  • everstiluutnantti Pertti Lahtinen 2003-2008
  • everstiluutnantti Mikael Feldt 2008-2010
  • everstiluutnantti Ville-Veikko Vuorio 1.6.2010 - 1.7.2012
  • everstiluutnantti Mika Holma 1.7.2012 - 28.2.2014
  • everstiluutnantti Jukka Nurmi 1.3.2014 - 30.6.2016
  • everstiluutnantti Matti Honko 1.7.2016 – 31.1.2018
  • majuri Juuso Welin sijaisena 2018
  • everstiluutnantti Aku Antikainen 1.5.2018 - 31.12.2019
  • everstiluutnantti Petri Haataja 1.1.2020 -31.5.2022
  • everstiluutnantti Ilkka Ikonen 1.6.2022 -

Yksikkö vaalii Jääkäripataljoona 27:ään 17. maaliskuuta 1916 perustetun haupitsijaoksen perinteitä ja sen kunniamarssi on Jääkärimarssi.[1]

  • Maanpuolustuskorkeakoulu: Puolustusvoimat entiset joukko-osastot 1945–2005. Sotamuseo, Sotahistorian laitos, 2013. ISBN 978-951-25-2468-6
  • Jyri Paulaharju, Martti Sinerma: Suomen kenttätykistön historia. 3. osa, 1944-1990. Helsinki: Suomen kenttätykistön säätiö, 1991. ISBN 952-90-3262-5
  1. a b c Puolustusvoimat entiset joukko-osastot 1945–2005 s. 102-104
  2. Paulaharju 1991 s. 408-409

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.