Etikkahappo
| Etikkahappo | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C2H4O2 |
| Moolimassa | 60,05 g/mol g/mol |
| Sulamispiste | 16,7 °C (289,6 K) |
| Kiehumispiste | 118,1 °C (391,2 K) |
| Tiheys |
1,049 g/cm3 (neste) 1,266 g/cm3 (kiinteä) |
Etikkahappo eli etaanihappo on karboksyylihappo, jossa on yksi karboksyyliryhmä. Se on kirkasta, pistävän hajuista, syövyttävää veteen sekoittuvaa nestettä. Etikkahapon rakennekaava on CH3COOH ja molekyylikaava C2H4O2. Etikkahappo on heikko monoproottinen happo, jonka happovakio on 1,75 × 10-5 (pKa 4,75)[1]. Sen konjugaattiemäs on asetaatti-ioni (CH3COO−). Kotitaloudessa käytettävä etikka on etikkahapon laimea liuos.[2]. Vedetöntä tai yli 80-massaprosenttista etikkahappoliuosta sanotaan jääetikaksi. Vedetön etikkahappo kiteytyy jo 16,7 °C:ssa eli vain vähän alle huoneenlämpötilan. Etikkahapon moolimassa on 60,1 g/mol, sulamispiste 16,7 °C, kiehumispiste 118 °C, tiheys (20 °C:ssa) 1,05 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste 39 °C c.c., itsesyttymislämpötila 427 °C ja CAS-numero 64–19–7.[3] Etikkahapon suoloja ja estereitä nimitetään asetaateiksi.
Etikkahappo on tärkeimpiä kemianteollisuuden raaka-aineita. Sitä käytetään muun muassa elintarvikkeiden lisäaineena (E260), monien lääkeaineiden (kuten aspiriinin), hajuaineiden, painovärien, muovien, selluloosa-asetaatin, pehmitinaineiden ja asetaattikuitujen valmistukseen.[2] Suomessa etikkahappoa käytetään muun muassa seuraavien kemikaalien valmistukseen: karboksimetyyliselluloosa (CMC), peretikkahappo (C2H4O3) ja kloorietikkahappo (C2H3ClO2).
Etikkahappoa valmistetaan hapettamalla etanolia synteettisesti tai etikkahappobakteerien[4] avulla. Reaktioyhtälö on
CH3CH2OH + O2 → CH3COOH + H2O.
Nykyisin etikkahappoa valmistetaan myös kalsiumkarbidista sekä hiilivetyjä, esimerkiksi butaania, hapettamalla.[2] Puun kuivatislaustuote sisältää etikkahappoa noin 50 %. Etikkahappoa esiintyy kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.
Etikkahappopitoisuutta mitataan asetometrillä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Acid Dissociation Constants .chemistry.msu.edu.
- ↑ a b c Mälkönen, Pentti: Orgaaninen kemia, s. 136. Otava, 1979. ISBN 951-1-05378-7
- ↑ Etikkahapon kansainvälinen kemikaalikortti
- ↑ Mälkönen, s. 132
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet: Etikkahappo (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kemian työsuojeluneuvottelukunta (KETSU): Etikkahappo (Arkistoitu – Internet Archive)
- PubChem: Acetic acid (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Acetic acid (englanniksi)
- DrugBank: Acetic acid (englanniksi)
- Toxin and Toxin Target Database (T3DB): Acetic acid (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Acetic acid (englanniksi)
- Pherobase: Floral Compound - acetic acid (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemical - acetic acid (englanniksi)