Italian Grand Prix 1987
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Italian Grand Prix 1987 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 6. syyskuuta 1987 Monzan radalla. Kilpailun voitti paalupaikalta kilpailuun lähtenyt Nelson Piquet. Toiseksi ajanut Ayrton Senna hävisi Piquet'lle vain vajaa kaksi sekuntia. Voitto oli Piquetin uran 20:s.
Tulokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Sija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 6 |  Nelson Piquet
|
Williams-Honda | 50 | 1:14:47.707 | 1 | 9 |
| 2 | 12 | Ayrton Senna
|
Lotus-Honda | 50 | + 1.806 | 4 | 6 |
| 3 | 5 |  Nigel Mansell
|
Williams-Honda | 50 | + 49.036 | 2 | 4 |
| 4 | 28 |  Gerhard Berger
|
Ferrari | 50 | + 57.979 | 3 | 3 |
| 5 | 20 |  Thierry Boutsen
|
Benetton-Ford | 50 | + 1:21.319 | 6 | 2 |
| 6 | 2 |  Stefan Johansson
|
McLaren-TAG | 50 | + 1:28.787 | 11 | 1 |
| 7 | 19 |  Teo Fabi
|
Benetton-Ford | 49 | + 1 krs. | 7 | |
| 8 | 26 | Piercarlo Ghinzani
|
Ligier-Megatron | 48 | + 2 krs. | 19 | |
| 9 | 10 |  Christian Danner
|
Zakspeed | 48 | + 2 krs. | 16 | |
| 10 | 25 |  René Arnoux
|
Ligier-Megatron | 48 | + 2 krs. | 15 | |
| 11 | 11 |  Satoru Nakajima
|
Lotus-Honda | 47 | + 3 krs. | 14 | |
| 12 (1) | 4 | Philippe Streiff
|
Tyrrell-Ford | 47 | + 3 krs. | 24 | |
| 13 (2) | 16 | Ivan Capelli
|
March-Ford | 47 | + 3 krs. | 25 | |
| 14 (3) | 3 | Jonathan Palmer
|
Tyrrell-Ford | 47 | + 3 krs. | 22 | |
| 15 | 1 | Alain Prost
|
McLaren-TAG | 46 | + 4 krs. | 5 | |
| 16 | 24 | Alessandro Nannini
|
Minardi-Motori Moderni | 45 | + 5 krs. | 18 | |
| Kesk. | 9 | Martin Brundle
|
Zakspeed | 43 | Vaihdelaatikko | 17 | |
| Kesk. | 30 | Philippe Alliot
|
Larrousse-Ford | 37 | Ulosajo | 23 | |
| Kesk. | 23 |  Adrián Campos
|
Minardi-Motori Moderni | 34 | Moottori | 20 | |
| Kesk. | 18 |  Eddie Cheever
|
Arrows-Megatron | 27 | Vetoakseli | 13 | |
| Kesk. | 22 |  Franco Forini
|
Osella-Alfa Romeo | 27 | Turbo | 26 | |
| Kesk. | 21 | Alex Caffi
|
Osella-Alfa Romeo | 16 | Ripustukset | 21 | |
| Kesk. | 27 | Michele Alboreto
|
Ferrari | 13 | Turbo | 8 | |
| Kesk. | 17 | Derek Warwick
|
Arrows-Megatron | 9 | Sähköt | 12 | |
| Kesk. | 8 | Andrea de Cesaris
|
Brabham-BMW | 7 | Ripustukset | 10 | |
| Kesk. | 7 | Riccardo Patrese
|
Brabham-BMW | 5 | Moottori | 9 | |
| DNQ | 32 | Nicola Larini
|
Coloni-Ford | ||||
| DNQ | 14 | Pascal Fabre
|
AGS-Ford | ||||
| Lähde:[1] | |||||||
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Paalupaikka: Nelson Piquet – 1:23.460
- Nopein kierros: Ayrton Senna – 1:26.796 kierroksella 49
- Numerot sulkeissa tarkoittavat Jim Clark Trophy -kilpailuun osallistuneiden kuljettajien sijoituksia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Arkistoitu kopio koti.mbnet.fi. Arkistoitu 29.7.2014. Viitattu 25.7.2014.
Formula 1 -luokan Italian Grand Prix’t
| 1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
| 1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
| 1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
| 1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
| 2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| 2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
| 2020-luku | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |||||
| Radat | Autodromo Nazionale Monza (1950–1979, 1981–) Autodromo Enzo e Dino Ferrari (1980) | |||||||||
.svg){kind=small}
