Irma Lumivuokko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Irma Lumivuokko
Irma Lumivuokko vuonna 1928.
Irma Lumivuokko vuonna 1928.
Henkilötiedot
Syntynyt30. maaliskuuta 1909
Helsinki
Kuollut27. maaliskuuta 1956 (46 vuotta)
Helsinki
Uran tiedot
Laji uinti
Seura Helsingin Jyry

Irma Lumivuokko (myöh. Koski, 30. maaliskuuta 1909 Helsinki27. maaliskuuta 1956 Helsinki)[1] oli suomalainen kilpauimari. Helsingin Jyryä edustanut Lumivuokko voitti urallaan lukuisia Työväen Urheiluliiton mestaruuksia sekä 100 metrin vapaauinnin Moskovan spartakiadeissa.

Lumivuokko kävi 1920-luvun alussa Jyryn uimakoulua, jossa hänen opettajanaan toimi uimahyppääjä Vieno Kari.[2] Hän voitti TUL:n mestaruuden 50 metrin vapaauinnissa 1924–1926, 100 metrin vapaauinnissa 1926 ja 1929, 200 metrin vapaauinnissa 1928 sekä 4×50 metrin viestissä 1924, 1926 ja 1927.

Frankfurtin työläisolympialaisissa 1925 Lumivuokko oli 100 vapaauinnissa ensimmäisenä maalissa, mutta tuomaristo hylkäsi hänet tyylirikon vuoksi. Lumivuokon mukaan hän joutui juuri ennen maalia vaihtamaan tyyliä saatuaan suonenvedon jalkaansa.[3] Moskovan spartakiadeissa 1928 Lumivuokko voitti 100 metrin vapaauinnin.[4]

Urheilu-uransa jälkeen Lumivuokko työskenteli kustannusvirkailijana Tammessa. Hän kuoli keuhkokuumeeseen 46-vuotiaana maaliskuussa 1956.[1]

Irma Lumivuokon isä oli kansanedustaja J. H. Lumivuokko ja äiti Hämeenlinnasta kotoisin ollut Ida Vilhelmiina Nieminen (1888–1962).[1] Lumivuokon ensimmäinen puoliso oli jalkapalloilija Leevi Kekkonen, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1933.[5]

  1. a b c Irma Koski (Lumivuokko) 8.1.2020. Geni. Viitattu 3.9.2020.
  2. Kenellä suomalaisella urheilijalla on eniten Suomen mestaruuksia? Työväen Urheilulehti, 7.12.1928, nro 48–49, s. 28. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.9.2020.
  3. Kari, Vieno: Uimarin matkakirje. Työläisnaisten urheilulehti, 1.8.1925, nro 8, s. 12. Kansalliskirjasto. Viitattu 3.9.2020.
  4. Kempas, Martti ; Kempas, Antti: TUL100 – nimiä, tekoja, tapahtumia: 1919–1937 1.3.2019. TUL Aviisi. Viitattu 3.9.2020.
  5. Päivästä päivään. Helsingin Sanomat, 3.12.1933, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.9.2020.