Irakin levottomuudet
| Irakin levottomuudet | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
Irakin levottomuudet on joukko väkivaltaisia levottomuuksia Irakissa, jotka syttyivät Yhdysvaltojen vetäydyttyä maasta Irakin sodan jälkeen vuonna 2011. Levottomuuksista kehittyi Irakin kriisinä tunnettu sota islamistijärjestö Isisiä vastaan vuosina 2014–2017, minkä jälkeen maata on leimannut väkivaltaiset poliittiset levottomuudet.
Levottomuudet 2011–2013
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irakin väkivaltaisuudet kiihtyivät varsin pian Yhdysvaltojen vetäydyttyä maasta. Vuosi 2013 oli erittäin väkivaltainen,[1] ja maan levottomuuksia pahensi Syyrian sisällissota. Väkivaltaisuuksilla on uskonnollisia, etnisiä ja poliittisia piirteitä.[2] Irakin levottomuudet ovat sekoittuneet myös naapurimaiden Syyrian ja Libanonin levottomuuksiin ja ne ovat saaneet sisällissodan piirteitä. Konfliktissa on saanut surmansa tuhansia siviilejä.[3]
Irakin kriisi 2014–2017
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Irakin kriisi
Vuonna 2014 Irakin hallinto menetti maan pohjoisosan hallinnan Isis-islamistijärjestölle. Islamistit valloittivat muun muassa Mosulin kaupungin kesäkuussa ja julistivat alueelle kalifaatin.[4]
Islamistit antoivat Mosulin kristityille vaihtoehdoiksi kääntyä islamiin, lähteä kaupungista tai tulla teloitetuksi, jolloin tuhannet kristityt pakenivat alueelta.[5] Sama on jatkunut muilla Isiksen hallitsemilla alueilla, ja Isistä on syytetty kansanmurhasta. Myös eriuskoisia jesidejä on vainottu. Useita tuhansia jesidejä on paennut vuoristoon, jonne heidät on piirritetty.[6]
Yhdysvallat aloitti ilmaiskut ja ruoka-avustuslähetykset islamistien hallitsemille alueille elokuussa 2014.[7][8]
Lopulta vasta vuonna 2017 Isis saatiin perääntymään. Joulukuussa 2017 Irakin pääministeri ilmoitti, että viimeisetkin Isis-taistelijat olivat poistuneet Irakista.[9]
Vuoden 2017 lopulla Irakin asevoimat ottivat yhteen samalla puolella taistelleiden kurdien Peshmerga-joukkojen kanssa. Kurdit olivat järjestäneet Irakin Kurdistanissa kansanäänestyksen itsenäistymisestä ja Peshmergat olivat laajentaneet kurdien hallitsemia alueita Isisin jäljiltä. Irakin asevoimat löivät kurdit Kirkukissa, minkä jälkeen kurdit sopivat vetäytyvänsä autonomiselle alueelleen ja vetäytyvän itsenäisyyshankkeesta.[10]
Isis on jatkanut terrori-iskujen tekemistä Irakin alueella,[11] minkä vuoksi maahan jäi paljon Yhdysvaltojen sotilasyksiköitä.[12]
Levottomuudet 2018–2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 2018–2019 Irakissa oli laajoja protesteja, muun muassa elinkustannusten nousua vastaan. Syksyllä 2019 oli suuri protestiaalto.[13]
Irakin shiiamilitiat tunkeutuivat Yhdysvaltain suurlähetystöön Bagdadissa 31. joulukuuta 2019.[14] Vain muutama loukkaantui, eikä kukaan kuollut. Yhdysvallat kosti lähetystöhyökkäyksen ilmaiskulla lentoasemalle, joka tappoi Iranin ulkomaan sotatoimista vastanneen kenraali Qassem Suleimanin.[15]
Tämä laukaisi uuden kriisin: Irakin hallitus vaati yhdysvaltalaisia poistumaan maasta.[16] Yhdysvaltojen sotavoimat poistuivat Irakista joulukuussa 2021, joskin maahan jäi joitakin sotilasneuvojia asiantuntijatehtäviin.[12]
Poliittinen kriisi 2022
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Irakin poliittiinen kriisi käytännössä alkoi marraskuun 2021 vaalien jälkeen, kun osa poliittisista shiiajärjestöistä ei tunnustanut vaalitappiota. Tämä johti väkivaltaisiin yhteenottoihin Bagdadissa.[17]
Maahan ei saatu muodostettua hallitusta ja eri puoleet ja poliittiset ryhmät riitelivät keskenään. Yksi shiiryhmittymä miehitti Irakin parlamenttirakennuksen protestiksi heinäkuussa 2022. Merkittävä shiiajohtaja Muqtada al-Sadri ilmoitti vetäytyvänsä politiikasta heinäkuussa, mikä laukaisi väkivaltaiset levottomuudet shiiojen kesken. Irakin asevoimat julisti maahan ulkonaliikkumiskiellon.[18]
Maahan ehdotettiin ennenaikaisia vaaleja,[19] mutta poliittiinen kriisi rauhoittui lokakuussa, kun parlamentti äänesti maan uudeksi presidentiksi Abdul Latif Rashidin ja Mohammed Shia al-Sudani sai muodostettua hallituksen.[20][21]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ YK: Irakin väkivaltaisuuksissa kuoli toukokuussa yli tuhat 1.6.2013. Yle. Viitattu 10.8.2014.
- ↑ Irakin sunnivähemmistö tuntee itsensä syrjäytetyksi 27.4.2014. Kansan Uutiset. Viitattu 10.8.2014.
- ↑ Miehityksen päättyminen ei tuonut rauhaa Irakiin global.finland.fi: Ulkoasiainministeriö. Arkistoitu 4.7.2013. Viitattu 10.8.2014.
- ↑ Irakissa alueita vallannut ISIS julisti islamilaisen kalifaatin 29.6.2014. Yle. Viitattu 10.8.2014.
- ↑ Jihadistit häätivät kristityt pois Mosulista Irakissa 18.7.2014. Yle. Viitattu 10.8.2014.
- ↑ Isis haudannut elävältä jesidejä – vuorilla olleita pakeni 10.8.2014. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 10.8.2014.[vanhentunut linkki]
- ↑ USA iski Isistä vastaan Irakissa – ilmaiskuille ei "määrättyä lopettamispäivää" 8.8.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.8.2014.
- ↑ Yhdysvallat pudotti Irakin siviileille ruokaa ja vettä 9.8.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 10.8.2014.
- ↑ Iraq declares final victory over Islamic State Reuters. Viitattu 1.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Peshmerga to withdraw from Dilaya governorate Egypt Today. Viitattu 19.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Irakin tilannekatsaus marraskuussa 2018 (pdf) Maahanmuuttovirasto. Viitattu 1.3.2019.
- ↑ a b U.S.-led troops end Iraq combat mission, as planned Reuters. Viitattu 18.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Amnesty syyttää Irakin joukkoja hirvittävien kallovammojen aiheuttamisesta – Bagdadissa koolla suurin protesti sitten Saddamin ajan Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2020.
- ↑ Yhdysvaltojen Irakin-suurlähetystöön yritettiin tunkeutua – Trump syyttää Irania: He joutuvat vastuuseen Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2020.
- ↑ ”Raju isku uusilla pelisäännöillä, Iranin vastaus pelottaa” – Ohjusisku Bagdadiin yllätti myös nukkumaan menossa olleet yhdysvaltalaiset Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2020.
- ↑ Irak haluaa ajaa Yhdysvaltain johtaman liittouman sotilaat maasta Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2020.
- ↑ 1 killed, scores injured in rally over Iraq election results WTOP News. Arkistoitu 31.5.2022. Viitattu 18.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Irak ajautui syvemmälle kaaokseen vaikutusvaltaisen johtohahmon eläköityessä – armeija julisti maahan ulkonaliikkumiskiellon mtvuutiset.fi. Viitattu 18.4.2023.
- ↑ Irakin presidentti kannattaa aikaisia vaaleja poliittisen kriisin päättämiseksi mtvuutiset.fi. Viitattu 18.4.2023.
- ↑ Latif Rashid elected president of Iraq Rudaw. Viitattu 19.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Iraqi parliament approves new government headed by Mohammed Shia al-Sudani Reuters. Viitattu 18.4.2023. (englanniksi)