Ioánnis Kapodístrias

Ioánnis Kapodístrias
Kreikan valtionhoitaja
18. tammikuuta 1828 – 9. lokakuuta 1831
Edeltäjä	Andréas Zaḯmis
Seuraaja	Augoustínos Kapodístrias
Venäjän ulkoministeri
1816 – 1822
Edeltäjä	Nikolai Rumjantsev
Seuraaja	Karl Robert Nesselrode
Henkilötiedot
Syntynyt	11. helmikuuta 1776 Korfu
Kuollut	9. lokakuuta 1831 (55 vuotta) Náfplio
Tiedot
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Kreivi Ioánnis Antónios Kapodístrias (kreik. Ιωάννης Αντώνιος Καποδίστριας, ital. Giovanni Capo d'Istria, ven. Иоанн Каподистрия, Ioann Kapodistrija, engl. John Capodistria; 11. helmikuuta (J: 31. tammikuuta) 1776 Korfu – 9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1831 Náfplio) oli kreikkalaissyntyinen Venäjän keisarikunnan ja myöhemmin itsenäisen Kreikan valtion diplomaatti. Hän toimi itsenäistyneen maan ensimmäisenä valtionhoitajana vuosina 1828–1831.

Tausta ja varhaisvaiheet

Ioánnis Kapodístrias syntyi Korfun saarella Jooniansaarilla, joita siihen aikaan hallitsi Venetsian tasavalta. Perhe oli kreivillistä sukua, sillä 1600-luvulla Savoijin herttua Kaarle Emmanuel II oli antanut hänen esi-isälleen kreivin arvon. Ioánnis kasvatettiin sivistyneeksi aatelismieheksi, vapaamieliseksi ajattelijaksi ja demokraatiksi. Hän opiskeli lääketiedettä, filosofiaa ja lakia Padovassa, Italiassa. 21-vuotiaana vuonna 1797 Kapodístrias aloitti lääkärintyössä Korfulla. Vuonna 1799 turkkilaiset ja venäläiset miehittivät Korfun saaren.

Seitsemän saaren tasavalta

Kaksi vuotta vallankumoussodan jälkeen, Ranskan suuren vallankumouksen ja Napoleonin vallannousun vaikutuksesta, Venäjän keisarikunta ja Osmanien valtakunta tunnustivat vuonna 1801 itsenäistyneen Seitsemän saaren tasavallan. Kapodístriaksesta tuli itsenäistyneen tasavallan ministeri 25-vuotiaana. Ministerin työssään hän onnistui muun muassa Kefalonian saarella kapinoiden estämisessä.

Venäjän diplomaattina

Ioánnis Kapodístriaksen patsas Ateenassa.

Vuonna 1809 Kapodístrias astui Venäjän tsaari Aleksanteri I:n palvelukseen. Hänen ensimmäinen tärkeä palveluksensa oli toimia Venäjän suurlähettiläänä Sveitsissä marraskuussa vuonna 1812. Kapodístriaksen työtehtävä oli neuvotella Sveitsin ja Napoleonin Ranskan välisten suhteiden parantaminen. Hän ehdotti Sveitsin puolueettomuuden säilyttämistä ja itsenäisyyttä. Hän osallistui vuonna 1815 Wienin kongressiin, joka esimerkiksi takasi Sveitsille itsenäisyyden ja puolueettomuuden. Hyvänä diplomaattina Kapodístrias nimitettiin Venäjän ulkoasiainministeriöön. Myöhemmin Kapodístrias sai Sveitsin kunniakansalaisuuden kiitoksena siitä, että oli mukana Sveitsin riippumattomuudesta päätettäessä.

Kapodístrias oli myös kiinnostunnut Joonianmeren saarten tulevaisuudesta ja painosti Aleksanteri I:tä ottamaan asiaan kantaa kansainvälisessä politiikassa. Hän kävi Jooniansaarilla vuosina 1818–1819, joita tuolloin hallitsi Britannia. Kapodístrias kävi Lontoossa neuvottelemassa saarten itsenäisyydestä, mutta englantilaiset kielsivät Venäjää sekaantumasta saarten asioihin – hän oli silloin vielä Venäjän palveluksessa. Kapodístrias tuki vuosien 1821–1832 Kreikan vapaussotaa Osmanien valtakunnasta.

Paluu Kreikkaan

Vuonna 1827 Kapodístrias oli itsenäisyyteen pyrkivän Kreikan valtion tunnetuin poliitikko Euroopassa ja vuonna 1828 hänestä tuli uuden Kreikan valtion valtionhoitaja. Kreikka oli kuitenkin köyhtynyt sodassa ja uusi hallitus oli voimaton korjaamaan tilannetta.

Kapodístrias matkusteli Euroopassa ja yritti saada tukea Kreikalle muilta valtiolta. Hän matkusti Náfplioon tammikuussa vuonna 1828, käyden tuolloin ensimmäistä kertaa Manner-Kreikassa. Kapodístrias huomasi maan epävakaan tilanteen. Vaikka varsinaisesti taisteltiin turkkilaisia vastaan, Kreikassa oli myös sisällissotaa kreikkalaisten kesken.

Hallinto

Kreikan 5 leptan kolikko vuodelta 1828. Rahassa on Ioánnis Kapodístriaksen nimi.

Kun Kapodístriaksesta tuli valtionhoitaja, hän aloitti laajan uudistusohjelman. Armeija uudistettiin ja terveydenhoitoa parannettiin niin, että tarttuvat taudit kuten kolera ja lavantauti saatiin kuriin. Kreikka otti käyttöön oman rahan, Kreikan phoenixin. Perunaa ruvettiin viljelemään, jotta elintarviketilanne paranisi. Kreikkaan palautettiin demokratia ja järjestettiin vaalit sekä määriteltiin läänit ja valtionuskonto. Myös talouselämää ja koululaitosta uudistettiin.

Salamurha

Vuonna 1831 Kapodístrias määräsi pidätettäväksi Mánin niemimaan beyn Petrómpeis Mavromicháliksen. Alue sijaitsee Etelä-Kreikassa Peloponnesoksen niemimaalla ja se oli tuolloin hyvin kapinallista seutua. Beyn pidätys oli Mavromicháliksen perheelle moraalinen isku ja 9. lokakuuta vuonna 1831 (27. syyskuuta juliaanisen kalenterin mukaan) Kapodístrias murhattiin. Beyn veli ja poika ampuivat hänet Pyhän Spyridonin kirkossa Náfpliossa. Murhaajat kuolivat Kapodístriaksen henkivartioiden luoteihin.

Kapodístriasta seurasi virassa hänen nuorin veljensä Avgoustínos Kapodístrias. Tämä kuitenkin pysyi virassa vain kuusi kuukautta, sillä Kreikassa syttyi anarkia ja järjestyksen palauttamiseksi Baijerin prinssi Otosta tehtiin Kreikan kuningas Otto I. Näin syntyi Kreikan kuningaskunta, joka säilyi vuoteen 1974.

Ateenan yliopisto, virallisesti Ateenan kansallinen ja kapodistrinen yliopisto, on nimetty osaksi Kapodístriaksen mukaan.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ioánnis Kapodístrias Wikimedia Commonsissa