Kefaloniá
Κεφαλονιά
Kefalonián saari ja lähisaaret satelliittikuvassa.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Korkein kohta |
Aínos (huippu Mégas Sorós, 1 628 m) |
| Pinta-ala |
734,014 km² |
| Asukasluku |
35 801 |
|---|---|
| Suurin kaupunki | |
| Kieli |
Kefaloniá (kreik. Κεφαλονιά; myös Κεφαλλονιά, Kefalloniá tai Κεφαλληνία, Kefallinía) on Kreikan saari, joka kuuluu Jooniansaarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 734,014 neliökilometriä ja asukasluku 35 801 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Kefaloniá kuuluu Kefalonián alueyksikköön ja Jooniansaarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Argostóli.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kefaloniá sijaitsee Välimereen kuuluvassa Joonianmeressä Kreikan länsiosassa. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Ithaka koillispuolella, Lefkas pohjoispuolella ja Zákynthos eteläpuolella.
Kooltaan Kefaloniá on kuudenneksi suurin Kreikan saarista ja suurin Jooniansaarista. Argostólinlahti jakaa saaren kahteen osaan, joista pienempi länsiosa on nimeltään Palikí. Pohjoisrannikolla sijaitsee Mýrtoksenlahti. Saari on vuoristoinen. Sen korkein kohta on Aínos-vuoren huippu Mégas Sorós (1 628 m). Muut korkeimmat vuoret ovat Agía Dynatí (1 131 m), Roúdi eli Gioúpari (1 125 m) ja Kókkini Ráchi eli Kastrí (1 079 m).
Hallinto, kaupungit ja kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kefaloniá kuuluu hallinnollisesti Kefalonián alueyksikköön, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Se jakaantuu vuodesta 2019 kolmeen kuntaan, jotka ovat Argostólin kunta, Lixoúrin kunta ja Sámin kunta. Vuoteen 2011 saakka saari jakautui kahdeksaan kuntaan, kun taas vuosina 2011–2019 se muodosti vain yhden kunnan, Kefalonián kunnan.[1][2]
Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki Argostóli (9 748 asukasta), joka sijaitsee Argostólinlahden itärannalla, sekä Lixoúri (3 752), joka sijaitsee lahden länsirannalla. Muut suurimmat asutukset ovat Sámi (1 025), Póros (930), Valsamáta (763) ja Skála (760).[1] (Katso myös: Luettelo Argostólin kunnan kaupungeista ja kylistä, luettelo Lixoúrin kunnan kaupungeista ja kylistä ja luettelo Sámi kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreikkalaisessa mytologiassa Kefaloniá on saanut nimensä saarelle pakenemaan joutuneen Kefaloksen mukaan.[3] Eräät tutkijat ovat esittäneet teorian, että Kefaloniá voisi olla Homeroksen eepoksissa kuvattu Odysseuksen kotipaikka Ithaka nykyisen Ithakan saaren sijasta. Tämä on seurausta siitä, ettei Ithakalta oltu aiemmin tehty merkittäviä arkeologisia löytöjä, kun taas Kefaloniá sopii hyvin Homeroksen saaresta antamaan kirjalliseen kuvaukseen.[4] Erään teorian mukaan Ithaka olisi ollut Kefalonián Palikín niemi, joka olisi aiemmin muodostanut erillisen saaren.[5] Teoriaa ei ole kuitenkaan yleisesti hyväksytty.
Antiikin aikana saaren merkittävimmät kaupungit olivat Same, Pale, Krane ja Pronnoi. Peloponnesolaissodassa osa kaupungeista oli Ateenan ja osa Spartan puolella. Roomalaiset valtasivat saaren vuonna 187 eaa.[6][7]
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kefaloniá oli turkkilaisten vallassa vuosina 1479–1500 ja tämän jälkeen venetsialaisten vallassa vuosina 1500–1797. Tämän jälkeen saari oli jonkin aikaa ranskalaisten ja sitten brittivallan alla. Vuosina 1815-1864 saari oli osa Jooniansaarten yhdysvaltoja, joka oli Britannian protektoraatti. Kefaloniásta tuli osa itsenäistynyttä Kreikkaa vuonna 1864.[6][7]
Toisessa maailmansodassa saari oli italialaisten miehittämä. Italian antauduttua liittoutuneille vuonna 1943 saksalaiset surmasivat saarella noin 9 000 italialaista sotilasta kostoksi.[4] Vuonna 1953 saarella ja koko Joonianmerellä tapahtui Kefalonián suuri maanjäristys. Tuolloin suuri osa saaren rakennuksista tuhoutui ja kaupungit ja kylät on sittemmin rakennettu uudelleen. Tämän johdosta saarella ei ole paljonkaan vanhaa rakennuskantaa.[4]
Nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren nähtävyyksiä ovat muun muassa Drogkarátin tippukiviluola sekä Melissánin luola maanalaisine järvineen.[3] Rannoista tunnetuimpia on Mýrtoksen ranta. Saaren pohjoisrannikolla sijaitseva Fiskárdo on harvoja paikkoja saarella, joka selvisi vuoden 1953 maanjäristyksessä vahingoittumattomana.[8] Muita nähtävyyksiä ovat muun muassa saaren eteläosassa sijaitseva venetsialaisaikainen linna (Kástro) sekä Pyhän Gerasimoksen luostari (Moní Agíou Gerasímou).[4]
Saaren antiikin aikaisiin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Mazarakátan ja Tzanátan mykeneläisaikaiset haudat, antiikin Samen ja Kranen kaupunkien rauniot, Fiskárdon roomalaisaikainen hautausmaa sekä Apollonin temppelin rauniot Skálassa.
Louis de Bernières'n suosittu romaani Kapteeni Corellin mandoliini ja siitä tehty elokuva sijoittuvat saarelle, ja kirjan ystävät vierailevat usein sen tapahtumapaikoilla, kuten Fársan ja Spartián kylissä sekä Fiskárdossa.[4]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarella on yhteensä seitsemän suurempaa satamaa, johtuen osaksi Argostólin sijainnista saaren länsirannikolla (mantereen puolella olevan itärannikon sijasta), minkä johdosta se ei ole saavuttanut asemaa ylivoimaisena satamakeskuksena. Satamat ovat Argostólin lisäksi Pesáda, Póros, Sámi, Agía Effimía, Fiskárdo ja Lixoúri.[4]
Kefalonián kansainvälinen lentoasema sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Argostólista etelään.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ Οργάνωση και Λειτουργία των συνιστώμενων δήμων του άρθρου 154 του Ν.4600/2019 (Α’ 43) Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Viitattu 31.8.2020.
- ↑ a b Kauppinen, Timo: Pieni luksusristeilijä seilaa Välimeren satamasta toiseen. Aamulehti, 15.8.2012, s. B21.
- ↑ a b c d e f ”Kefalonia”, Greek Island Hopping 2008, s. 580–585. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
- ↑ Squires, Nick: Greeks 'discover Odysseus' palace in Ithaca, proving Homer's hero was real The Telegraph. 24.8.2010. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ a b Kefallonia History Greek Travel Pages. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ a b Kefalonia History Avalon - Kefalonia Travel Services. Arkistoitu 11.8.2015. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ Kefalonia Fiscardo Village Greeka.com. Viitattu 9.2.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kefaloniá Wikimedia Commonsissa
.svg)