Inkeriläisten Sivistyssäätiö
Inkeriläisten Sivistyssäätiö on Suomessa toimiva säätiö, jonka tarkoituksena on Inkeriä koskevan tiedon kerääminen ja tallettaminen sekä Suomessa asuvien inkeriläisten ja heidän jälkeläistensä toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Säätiön kotipaikka on Helsinki.[1]
Inkeriläisten sivistyssäätiön säädekirja allekirjoitettiin 30. kesäkuuta 1965 Helsingissä ja oikeusministeriö vahvisti säätiön säännöt 27. heinäkuuta 1965.[1] Säätiön toimintaa on arvosteltu, sillä sen toiminta ei keskity nuoriin ihmisiin. Se ei myöskään tiedota toiminnastaan kanavissa, jotka tavoittaisivat nuoret.[2]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säätiön ensimmäinen työ oli Inkerinsuomalaisten historia -teoksen kustantaminen, joka julkaistiin vuonna 1969. Teoksesta haluttiin tehdä kansantajuinen, asiapohjainen ja luotettava. Tiedot teokseen oli kerättävä valtaosaltaan muistitiedoista, mutta lähdeaineistoakin oli runsaasti. Teos on loppuunmyyty.[1]
Vuonna 2006 säätiö kustansi inkeriläisen professorin Leonid Andreinpoika Gildin venäjänkieliseen teokseen perustuvan, säätiön hallintoneuvoston puheenjohtajan Jouko Sihvon toimittaman ja Lilja Kuivasen kääntämän, Inkerisuomalaisten kohtalo -kirjan.[1][3] Alkuperäisestä teoksesta poiketen tähän teokseen on lisätty runsaasti Suomen historiaa taustoittamaan kirjassa esitettyjen Stalinin vainoissa tapettujen inkeriläisten kohtaloita. Kirja sisältää myös luettelon noin 1 500 vainoissa tapetuista.[1]
Säätiö on vuosien varrella myynyt inkeriläistaustaisten kirjailijoiden teoksia. Osa näistä teoksista on loppuunmyytyjä.[1]
Muistitietohanke
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosina 2018–2020 säätiö oli mukana yhteishankkeessa, jossa koottiin yhteen tietoa Inkeriin ja inkeriläisyyteen liittyvistä arkistoaineistoista. Samalla kerättiin uutta aineistoa. Hankkeen toteuttivat Kansallisarkisto, Inkeriläisten sivistyssäätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Inkeriläisten sivistyssäätiö www.inkeriliitto.fi. Viitattu 12.8.2024.
- ↑ Venäläisiä Suomessa, suomalaisia Venäjällä – inkeriläiset haluaisivat tulla tunnustetuksi osaksi Suomen historiaa Yle Uutiset. 5.10.2019. Viitattu 12.8.2024.
- ↑ Dokumentti Inkerinsuomalaisten kansanmurhasta agricolaverkko.fi. Viitattu 12.8.2024.
- ↑ PÄÄTTYNYT: Inkeriläiset – unohdetut suomalaiset Suomen kansallismuseo. 17.6.2019. Viitattu 12.8.2024.