Infosota
| Infosota | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Saara Jantunen |
| Kansitaiteilija | Piia Aho |
| Genre | sotatiede |
| Kustantaja | Otava |
| Julkaistu | 2015 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 318 |
| ISBN | 978-951-1-29189-3 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Infosota on sotatieteen tohtori Saara Jantusen kirjoittama kirja informaatiosodankäynnistä. Sen on julkaissut vuonna 2015 Otava.
Kirjan aiheena on erityisesti Venäjä. Jantunen kertoo, että Ukrainan kriisin aikana hänelle tuli paljon haastattelu- ja luentopyyntöjä. Hän kirjoitti kirjan näiden luentojen pohjalta. Jantunen teki väitöskirjan Yhdysvaltojen käymästä informaatiosodasta. Kirjoittajan mukaan Infosota ei ole kuitenkaan akateeminen tutkimus, Jantunen sanoo haluavansa kertoa informaatiosodankäynnin ilmiöistä siten, että kirjaa antaa jotakin juuri suomalaisille lukijoille.[1] Kirjassa ei ole lähteitä.[2]
Jantunen kertoo nostaneensa työnsä kannalta keskeisiksi Umberto Econ teoksen Matka arkipäivän epätodellisuuteen ja Jean Baudrillardin ajatukset. Infosota-kirjassaan Jantunen soveltaa nyky-Venäjään samaa lähestymistapaa kuin Eco ja Baudrillard Yhdysvaltoihin.[3]
Jantunen joutui työnsä vuoksi verkkopalstoilla solvausten kohteeksi. Esimerkiksi MV-lehti-nimisellä verkkosivulla julkaistussa henkilöesittelyssä hänen väitöskirjaansa väitettiin plagiaatiksi ja hänen edustamaansa Maanpuolustuskorkeakoulua sanottiin idioottilaitokseksi.[4][5]
Kirja-arvostelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unto Hämäläinen vertaa Jantusen esittämää kuvaa Suomen ja Venäjän suhteiden tilasta siihen aurinkoiseen kuvaan, jota esiteltiin Sergei Lavrovin ja Timo Soinin tapaamisessa Rovaniemellä juuri kirjan ilmestymisaikaan. Venäjän käymän informaatiosodan erikoisuus Hämäläisen mukaan on, että trolleja on onnistuttu värväämään myös Suomesta. Heidän yhteistoimintamiehenään toimii dosentti Johan Bäckman avustajineen. Hämäläinen myös huvittuu siitä, että Bäckman ja Jon Hellevig saivat aivan äsken venäläisen Rauhantekijä-ansiomerkin, ja katsoo, että kunniamerkkitapaus on hyvä todiste Jantusen väitteiden paikkansapitävyydestä.[4] Hämäläisen mukaan kirja tekee suomalaisille suuren palveluksen tarjoamalla kokonaiskuvan siitä, minkälaisia menetelmiä verkkosodassa käytetään.[4]
Jarmo Koponen arvioi tutkijan osoittavan selkeästi, mitä on hyvä tietää propagandasta, sananvapaudesta, informaatiovaikuttamisesta, vihapuheesta, rauhanpuolustamisesta, kanssakeskustelijoiden marginalisoinnista ja monesta muusta asiasta. Koposen mukaan henkilökohtainen ote, julkiseen keskusteluun antautuminen ja siitä raportointi on kirjan vahvuus, mutta se on myös kysymyksiä herättävä tapa lähestyä mutkikasta kokonaisuutta.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jantunen, Johdanto s. 19
- ↑ Jantunen, Infosota
- ↑ Jantunen, Johdanto s. 20
- ↑ a b c Unto Hämäläinen: Suomi on Venäjän verkossa. Helsingin Sanomat, 16.10.2015, s. B 1–2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Jantunen, Johdanto s. 27
- ↑ Jarmo Koponen: Kirja-arvio: Saara Jantunen – Infosota Image Blogit. 15.10.2015. A-Lehdet Oy. Viitattu 21.10.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Arto Nyberg -ohjelmassa mukana myös Saara Jantunen, Yle Areena
- Juulia Jaulimo: Uutuuskirja: Venäjä kylvää Suomi-epäluuloa EU:hun? MTV3 Uutiset. 15.10.2015. Arkistoitu 21.10.2015. Viitattu 21.10.2015.
- Informaatiosota jyllää internetissä Turun Sanomat. 15.10.2015. Viitattu 21.10.2015.
- Peter Saramo: Infosotarintamalta ei mitään uutta Vastavalkea. 21.10.2015. Vastavalkea ry. Arkistoitu 21.10.2015. Viitattu 22.10.2015.