Ilmastonmuutos Havaijilla

Ilmastonmuutos Havaijilla nostaa ilman ja ympäröivien merialueiden lämpötiloja, merenpinnan korkeutta ja meren happamuustasoa. Meri Havaijin ympärillä on lämmennyt 1950-luvulta lähtien useita celsiusasteita jopa noin 180 metrin syvyydessä. Meren lämpeneminen ja happamuuden nousu on vaaraksi Havaijin koralliriutoille ja muille meren ekosysteemeille, joista osa elää vain Havaijilla. Korallien vaaleneminen on jo yleistynyt Havaijilla. Tyynenmeren happamuustaso on jo noussut 1980-luvulta lähtien 25 prosentilla, ja sen odotetaan nousevan 40–50 prosentilla vuoteen 2100 mennessä.

1900-luvun aikana Havaijin sademäärä vähentyi, mikä vaikutti paitsi makean veden saatavuuteen joillain saarilla, myös maalla eläviin ekosysteemeihin. Myös jokien ja purojen vesimäärä on vähentynyt Havaijilla. Paikallisia maalla eläviä ekosysteemeitä saattavat uhata myös haitalliset vieraslajit, jotka sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon paikallisia lajeja paremmin. Tutkijat eivät tiedä, tuleeko sademäärä vähentymään myös jatkossa.

1960-luvulla alkanut merenpinnan kohoaminen Havaijilla on lisännyt osavaltiossa eroosiota ja uhannut rannikolla eläviä yhteisöjä ja rannikon rakennuskantaa. Rakennuskannan vahingoittuminen saattaa vähentää myös turismia, joka on Havaijille tärkeä rahanlähde. Toisaalta merenpinnan kohoaminen saattaa tehdä Havaijin luonnonuhista eli aalloista, hurrikaaneista ja tsunameista entistäkin vaarallisempia.

Ilmastonmuutoksen epäillään vaikeuttavan Havaijin alkuperäisväestön elämäntapaa, koska monet heistä elävät rannikolla ja koska kuivuus on uhaksi heidän perinteisille elintarvikkeilleen.