Ilmajoen lukio
| Ilmajoen lukio | |
|---|---|
| Ilmajoen yhteiskoulu | |
 |
|
| Sijainti | Ilmajoen keskusta |
| Tyyppi | lukio |
| Perustettu | 1924 |
| Rehtori |
Martti Stenius 1924–1963 Jouko Peltonen 2018–[2] |
| Oppilaita | 210 |
| Verkkosivut | |
Ilmajoen lukio on Ilmajoen kunnan ylläpitämä lukio. Siinä opiskelee runsaat 200 opiskelijaa ja opettajia on 15. Ilmajoen lukio on yleislukio, jossa toimivat ilmaisu-, paini- salibandy- ja pesäpallolinjat.[3]
Syksystä 2010 Ilmajoen lukiossa on toiminut ilmaisutaidon linja, jota toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Opiston kanssa. Ilmaisulinjan suuntautumisvaihtoehtoina ovat kirjoittaminen, rytmimusiikki, tanssi ja teatteri. Kolmivuotisen linjan kursseista 57 pidetään lukiossa ja 25 kansanopistossa.[4]
Ilmajoen lukio kuuluu Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemiaan vastuualueena pesäpallo. Lukiossa aloitettiin tehostettu pesäpallovalmennus vuonna 1996 aluksi oman paikkakunnan pelaajille ja sittemmin muillekin.[5][6]
Ilmajoen lukiosta on 2000-luvulla tehty useita opintomatkoja Sveitsin tutkimuskeskus CERNiin, Euroopan komission käännöskeskukseen ja muualle Keski-Eurooppaan.[7][8]
Ilmajoen lukio toimii vuonna 1956 valmistuneessa kivirakennuksessa[9] ja sen viereisessä vanhassa puukoulussa. Vuonna 2012 valmistuneessa peruskorjauksessa Ilmajoen lukion ja viereisen yläkoulun Jaakko Ilkan koulun toimitiloja uudistettiin lähes 10 miljoonan euron edestä.[10]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmajoen lukio sai alkunsa 1924, kun perustettiin Ilmajoen keskikoulu. Lukioluokat perustettiin 1930. Yksityisen, kannatusyhdistyksen omistaman oppikoulun ensimmäinen rehtori oli Martti Stenius, joka hoiti virkaa 38 vuotta, kuolemaansa 1963 saakka.[11] Hän opetti historiaa ja yhteiskuntaoppia, ja toi Ilmajoen yhteiskouluun Helsingin normaalilyseon mallin mukaisen itsehallintokokeilun, jossa luokat valitsevat keskuudestaan valvojat ja muut tarvittavat virkailijat. Tätä mallia, jota erilaisin muunnelmin sovellettiin noin 40 koulussa ympäri Suomen, toteutettiin Ilmajoella 1928–1939 jopa niin, että koulu julistettiin omaksi ”itsehallintotasavallakseen”.[12]
Vuonna 1975 peruskoulun tulon myötä Ilmajoen yhteiskoulusta jäi jäljelle Ilmajoen lukio, joka alempien luokka-asteiden tavoin siirtyi kunnan ylläpidettäväksi.[13] Kurssimuotoiseen lukioon Ilmajoella siirryttiin syksyllä 1982[14] ja luokattomaan lukioon 1990-luvun puolivälissä.[15]
Vuosina 1964–1993 koulun rehtorina ja äidinkielenopettajana toimi Paavo Silvola,[16] joka sai vuonna 1993 opetusneuvoksen arvon[17]. Vuosina 1993–2018 rehtorina toimi fysiikan ja matematiikan lehtori Tapani Koskiniemi.[18][1]. Vuodesta 2018 lähtien rehtorina on toiminut Jouko Peltonen[2].
Tunnettuja ylioppilaita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannu-Pekka Björkman, näyttelijä[19]
- Pertti Jaakkola, kenraalimajuri
- Aulikki Kananoja, ylisosiaalineuvos[20]
- Jussi Kanto, anestesiologian professori[21][22]
- Erkko Kivikoski, elokuvaohjaaja[23]
- Risto Knaapi, maanviljelijä, opettaja ja päätoimittaja, maanviljelysneuvos[24]
- Päivi Korvajärvi, naistutkimuksen professori[25]
- Antti Kujanpää, tuomiorovasti[26][27]
- Risto Lammi, sisäministeriön poliisiosaston ylijohtaja[28][29]
- Paavo Latva-Rasku, kaupunkineuvos[30]
- Tiina Luoma, äänisuunnittelija[31]
- Elias Lähdesmäki, diplomaatti[32]
- Kalle Lähdesmäki, kauppaneuvos ja urheilujohtaja[32]
- Rainer Mahlamäki, arkkitehti[33]
- Arto Mustajoki, venäjän kielen professori[34]
- Pertti Mustajoki, erikoislääkäri, professori[34]
- Marja-Leena Mäkelä, kirjailija ja kirjastonhoitaja[35]
- Juhani Pakkala, teollisuusneuvos[36]
- Jukka Peltoniemi, pesäpalloilija[37]
- Pellervo Petäys, kirurgi ja urologi[38]
- Riitta Pihlajamäki, tv-toimittaja[39]
- Jaakko Pöyry, tekniikan tohtori[40]
- Mari-Leena Talvitie, kansanedustaja[41]
- Virpi Talvitie, kuvittaja[42]
- Katri Tapola, kirjailija[42]
- Päivi Tapola, kirjailija[43]
- Jaakko Tuomilehto, kansanterveystieteen professori[44]
- Timo Tuominen, näyttelijä[44]
- Jouko Tuomisto, tutkijaprofessori[44]
- Jukka Vieno, näytelmäkirjailija ja runoilija[45]
- Markku Vuorinen, asianajaja[46]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ari Rousu ja Antti Välimäki (toim.): Ilmajoen yhteiskoulu ja lukio 75 vuotta. Ilmajoen lukio, 1999. ISBN 952-91-1100-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Lukion rehtori saateltiin eläkkeelle. Ilmajoki-lehti, 7.6.2018, s. 1.
- ↑ a b Kunnanhallituksen kokousuutisia 4.6.2018 4.6.2018. Ilmajoen kunta. Viitattu 14.10.2018.
- ↑ Lukiot ja erikoislukiot, Etelä-Pohjanmaa, Studentum-sivusto. Viitattu 28.12.2013
- ↑ Ilmaisulinja aloittaa Ilmajoen lukiossa 27.11.2009. Ilkka. Viitattu 29.12.2013.
- ↑ Ilmajoen lukio kuuluu Etelä-Pohjanmaan urheiluakatemiaan – vastuualueena pesäpallo (Arkistoitu – Internet Archive). Pdf-esite. Viitattu 28.12.2013
- ↑ Tule Ilmajoen lukion pesislinjalle (Arkistoitu – Internet Archive), pdf-esite, Ilmajoen kunta. Viitattu 28.12.2013
- ↑ CERN (Arkistoitu – Internet Archive), pdf-esite, Ilmajoen kunta. Viitattu 28.12.2013
- ↑ Opintomatka Keski-Eurooppaan (Arkistoitu – Internet Archive), pdf-esite, Ilmajoen lukio 2011. Viitattu 28.12.2013.
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 43
- ↑ Ilmajoen lukio ja Jaakko Ilkan koulu vihittiin käyttöön 31.08.2012. Ilkka. Viitattu 29.12.2013.
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 60
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 23
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 79
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 86
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 95
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 121
- ↑ Myönnetyt arvonimet 1993 – 24.5.2013 2013. Ilkka-sanomalehti. Viitattu 6.12.2017.
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 93
- ↑ Kuka kukin on 2011, s. 81. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 224
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 227
- ↑ Salo, Matti: Professori Jussi Kanto. Anestesiologi oli pidetty luennoitsija Helsingin Sanomat. 10.10.1999. Viitattu 1.1.2019. (Tilaajille.)
- ↑ Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 14.6.2011, sivu D 7
- ↑ Hemminki, Tiina: Maanviljelysneuvos Risto Knaapi (1921–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 20.5.2010. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 10.2.2023.
- ↑ Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Päivi Korvajärven sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja.. 16.5.1998. Tampereen yliopisto. Viitattu 1.1.2019.
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 249
- ↑ Huttunen, Juhani: ”Joskus pappi voi sanoa vähän yliampuvastikin, ja se on ihan hyvä”, sanoo eläkkeelle jäävä kirkkoherra Antti Kujanpää. Kirkko ja kaupunki, 16.9.2021. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.6.2022.
- ↑ Lammi, Risto: Syrjäseutujen ja lähiöiden asukkaiden turvallisuudesta halutaan huolehtia – Sisäministeriön blogi – Sisäministeriö Sisäministeriö. 30.11.2018. Viitattu 18.4.2019.
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 259
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 263
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 272
- ↑ a b Rousu & Välimäki 1999 s. 273
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 274
- ↑ a b Rousu & Välimäki 1999 s. 281
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 285
- ↑ Skippari, Mika: Teollisuusneuvos Juhani Pakkala (1945–). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 30.11.2012. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 312
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 314
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 316
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 322
- ↑ Möttönen, Petri: Mari-Leena Talvitie vaalireissulla Paltamossa, Väylä-lehti 18.2.2015. Viitattu 19.11.2015.
- ↑ a b Rousu & Välimäki 1999 s. 360
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 362
- ↑ a b c Rousu & Välimäki 1999 s. 366
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 374
- ↑ Rousu & Välimäki 1999 s. 377
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herttua, Pentti ja Stenius, Martti (1949): Ilmajoen yhteiskoulu 1924–49.
- Isotalo, Simo (1974): Ilmajoen yhteiskoulu 1924-1974: Ilmajoen yhteiskoulun 50-vuotishistoriikki. Koulun vaiheita pöytäkirjojen, muistelmien ja valokuvien avulla kerrottuna, sekä otteita Tärskystä ja Linssistä.